Tove Janssonin Paratiisi -näyttely HAMissa on avoinna 6.4. asti

Kuva: HAM Helsinki shop, juliste 

Lokakuussa 2024 avattiin HAMissa Tove Janssonin Paratiisi näyttely, joka on mahdollista nähdä vielä 6.huhtikuuta asti. Minä vierailin Paratiisi näyttelyssä 9.marraskuuta ja se oli lonkkaleikkaukseni jälkeen ensimmäinen taidenäyttely, jonne uskaltauduin mennä. Kaikki sujui oikein hyvin kun välillä muisti vähän lepäillä taiteen katselun lomassa. HAMin suurnäyttely oli todella huikea läpileikkaus Tove Janssonin (1914-2001) julkisiin tiloihin toteuttamista tilaustöistä. 

Jansson on suurissa tilaustöissään onnistunut luomaan tiloihin kauneutta ja elämäniloa sekä tarjoamaan aineksia myös sukeltaa tarinoiden maailmaan. Näyttely jakautuu kahteen kerrokseen ja esillä on yli 180 teosta ja esinettä. Nähtävillä on myös ennennäkemättömiä luonnoksi, jotka tuovat esille erilaisen kuvan Tove Janssonista. Näyttely kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa ja kokemassa!

HAMin näyttely juhlistaa myös Muumi 80 -juhlavuotta. Småtrollen och den stora översvämningen (Muumit ja suuri tuhotulva) -kirjan julkaisusta tulee tänä vuonna kuluneeksi kunnioittavat 80 vuotta. Tove Janssonin monissa seinämaalauksissa on myös käytetty muumeja kuin tavaramerkkinä. Näyttelyssä muumeja näkyykin muutamassa teoksessa ja muumit voivat kurkistella myös jossain todella yllättävissä paikoissa kun kiertelee näyttelyä. Muumeista tulee aina hyvä mieli! Nähdessäni Tiuhtin ja Viuhtin useassa eri paikassa näyttelyä minua alkoi heti hymyilyttää ja mieleen nousi ihania muistoja omasta lapsuudesta. 

Tove Jansson on ollut urallaan todella monipuolinen ja lahjakas taiteilija. Tove maalasi, kuvitti, kirjoitti, julkaisi ensimmäiset Muumi kirjat, otti osaa ryhmänäyttelyihin ja piti myös kolme omaa näyttelyä. Kaiken em. lisäksi hän vielä teki useita todella isoja ja vaativia tilaustöitä, jotka eivät ole varmasti kovin monelle suomalaiselle tuttuja. Nyt HAMin näyttelyssä viimeistään ymmärtää miten tuottelias Jansson on ollut 1940-1950 luvuilla. On upeaa, että nyt nämä julkiset Toven teokset ovat esillä ja kertovat hyvinkin erilaisestakin taiteesta kuten vaikka Teuvan kirkon alttarimaalauksen luonnos Kymmenen neitsyttä. 

Tove Jansson vuonna 1953 maalaamaa Teuvan kirkon alttaritaulua Kymmenen neitsyttä käydään ihailemassa Japanista asti. Viisi metriä pitkä alttaritaulu kuvastaa Matteuksen evankeliumin vertausta viidestä viisasta ja viidestä tyhmästä neitsyestä. Teos on Suomessa harvinainen paitsi maalarinsa vuoksi myös siksi, että yleensä alttaritaulut on totuttu näkemään pystysuunnassa. Teuvan kirkon arkkitehti Elsi Borg toivoi alttaritaulun tekijäksi juuri Tove Janssonia. On arveltu, että Tove Janssonin kirja Muumipeikko ja tuhotulva 1954 on saanut vaikutteita juuri Etelä-Pohjanmaan kevättulvista Teuvalla. Työ on Janssonin ainoa sakraaliteos ja kesällä 2024 Teuvan kirkossa esitettiin Korsholman Musiikkijuhlien tuottama Tove Teuvalla -ooppera. 

Tove Jansson, luonnos Teuvan kirkon alttaritaulusta HAMin 2.kerroksessa

Tove Jansson oli kuvanveistäjä Victor Janssonin ja graafikko Signe Hammarstenin tytär, joka syntyi 1914. Pikku Tovesta toivottiin lapsesta saakka taiteilijaa. Perhe täydentyi myöhemmin myös kahdella pojalla. Kaikista Janssonin lapsista tulikin taiteilijoita. Perhe muutti vastaperustettuun taitelijakoti Lallukkaan ja he muodostivat oman taiteilijayhteisön. Toven öljymaalaukset 1920-1940 luvulta ovat todella värikkäitä ja Tove myös rakasti värejä.

Tove Jansson, Palettiasetelma 1937

Tove Jansson, Tytön pää (Omakuva) 1937

Tove Jansson, Asetelma kirjavalla pöytäliinalla 1942

Tove Jansson, Turkispukuinen nainen 1943

Tove Jansson, Perhe 1942

Tove Janssonin taulu Perhe kuvaa aikaa kun toinen maailmansota on syttynyt ja Suomi jäänyt Neuvostoliiton ja Saksan väliin puristuksiin. Sota kääntää Toven elämän ihan ylösalaisin ja kiristää myös välejä perheen sisällä. Toven oma isä on saksalaismielinen ja veli Per Olav on puolestaan rintamalla. Perheen äiti Ham on hyvin huolissaan ja Tove alkaa kapinoimaan. 

"Sodankäynti näyttäytyy shakkipelinä. Erot poliittisissa näkemyksissä synnyttävät jännitteitä perheen sisällä; Tove Jansson pohtii naisen osaa, vastustaa isänsä mielipiteitä ja pitää sotaa täysin mielettömänä. Hän on rakastunut vasemmistomieliseen Tapio Tapiovaaraan, mikä ei ole Faffanin mieleen."  tovejansson.com 

Tove Jansson purkaa turhautumistaan tekemällä Garm -lehteen pilapiirroksia ja poliittisesti uskaliaita kuvia. Garm-lehti oli Helsingissä 1923-1953 ilmestynyt ruotsinkielinen pilalehti. Toven äiti kuului lehden johtaviin piirtäjiin ja Tove itse sai jo 15-vuotiaana oman ensimmäisen piirustuksensa julkaistua Garmissa (1929). Tove ehti piirtää lehdelle noin 100 kansikuvaa, joista monien aiheena oli natsi-Saksan ja Neuvostoliiton kritiikki. Garmissa ilmestyi myös ihan ensimmäinen versio muumista. Hahmo oli nimeltään Snork ja siitä tuli yksi lehden vakituisista hahmoista. 

HAMin näyttelystä löytyi myös Toven kuvittamia suvun lokikirjoja. 

Tove Jansson rakasti merta! Hän etsi omaa paratiisiaan läpi elämän. Tove haaveili salaisesta piilopaikasta, suunnitteli kaukaisille saarille muuttoa ja halusi luoda ympärilleen kauneutta ja sadunomaisuutta. Pieni, kallioinen luoto Klovharu Porvoon edustalla Pellingissä oli kolmekymmentä vuotta Janssonin ja hänen kumppaninsa graafikko Tuulikki Pietilän kesäpaikka. 

Tove Jansson, Paratiisi - ajoittamaton

Helsingin kaupungin rahatoimenjohtaja Erik von Frenckell tilasi Tove Janssonilta taideteoksen kaupungintalon edustusravintolaan. Tove kuitenkin päätti kunnianhimoisesti maalata kaksi frescoa yhden koristemaalauksen sijaan. Jansson työskenteli puoli vuotta ja 1947 syntyivät freskot "Juhlat kaupungissa" sekä "Juhlat maalla". Apunaan hänellä oli konservaattori Niilo Suihko, joka oli opiskellut freskomaalausta Italiassa. Isokokoiset työt ovat yhdistelmä fresko- ja al secco-tekniikkaa, joiden teknistä toteutusta ideoi myös Toven Viktor isä. 

Tove Jansson, Juhlat kaupungissa 1947

Freskossa keskellä tanssivan pariskunnan nainen on von Frenckellin tytär teatteriohjaaja Vivica Bandler. Tove Jansson ja Bandler tapasivat vuonna 1946 ja rakastuivat. Oli todella rohkeaa 1940-luvulla maalata rakkaansa tanssimaan freskossa kun homoseksuaalisuus oli lainvastaista. Tove itse on tupakoiva naishahmo etualla keskeltä vähän vasemmalle. Toven lasin vieressä nähdään pieni muumihahmo. Toven ensimmäinen muumihahmo on piirretty Janssonien ulkohuussin seinään jo 1930-luvun alussa. Myöhemmin muumeja muistuttava hahmo piileskeli Janssonin töissä tai hänen signeerauksen yhteydessä. Aika hauska yksityiskohta! 

Tove Jansson, Juhlat kaupungissa 1947  

Helsingin Kaupunginkellari-ravintolan upeat maalaukset kuuluvat HAM Helsingin taidemuseon kokoelmaan ja ne ovat pysyvästi yleisön nähtävissä. Olin myös hyvin vaikuttunut siitä, että galleriatilassa olevat Paavo Tynellin suunnitelmat valaisimet ovat valaisseet Toven upeita freskoja jo niiden alkuperäisessä sijoituspaikassa. Tynellin valaisimet ovat kuin koruja!

Toisella seinällä vietetään sitten hyvin erilaisia juhlia Toven maalauksessa "Juhlat maalla". Minä olin niin lumoutunut näistä kahdesta isosta freskosta, että vietin tässä salissa eniten aikaa koko näyttelyssä. Lukuisat yksityiskohdat isoissa töissä saivat tutkimaan töitä tarkemmin ja myös lähempää. Molemmissa freskoissa on mukana myös Vivica Bandlerin mäyräkoira. Tove loi Taikurin hattu -muumikirjaan aikoinaan ihanat pikkuriikkiset hahmot Tiuhti (esikuva Tove) ja Viuhti (esikuva Vivica). 

Tove Jansson, Juhlat maalla 1947

Näyttelystä löytyy myös aivan ihana Toven "kuvakirje", jossa Muumipeikko kertoo Vivica Bandlerille "freskojen työstäminen on raskasta...mutta hauskaa". ♥♥♥

Auroran sairaalan lastenpoliklinikan porraskäytävän seinät saivat vuosien 1955-1957 aikana Tove Janssonin ihanat Muumit ilahduttamaan lapsia. Seinämaalaukset kantavat nimeä Leikki I - III. On arvioitu, että poliklinikan toiminnan aikana arviolta miljoona lasta saattajineen on päässyt ihailemaan näitä Toven upeita piirroksia. Minä muistan nämä porraskäytävän iloisen värikkäät portaita juoksevat Muumi kirjojen hahmot jo omasta lapsuudesta. Olen ollut joko kita- tai nielurisojen leikkauksessa juuri tuolla Aurorassa. Muumi kirjoista tutut hahmot olivat tutun turvallisia vaikka sairaala muuten olikin pelottava paikka. 

Vuonna 1997 Auroran sairaalan lastenosasto siirtyi uusiin tiloihin Lastenklinikalle ja samalla myös sinne maalattiin kopiot vanhoista Toven seinämaalauksista. 

Seuraavaksi siirryin HAMin toiseen kerrokseen, jossa on esillä lisää Tove Janssonin todella suuria töitä. Vuonna 1952 Haminan kaupunki tilasi 300-vuotisjuhliinsa Tove Janssonilta kaksi todella isoa teosta, jotka sijoitettiin Seurahuoneen Marski-kabinettiin. Teokset ovat kookkaita eli yli viisi metriä leveitä ja puolitoista metriä korkeita. Linnoituskaupunki Haminan historiaa kuvaavissa teoksissa on todella paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tove ei ole nimennyt toista maalausta ollenkaan. Seinämaalaus Tarina merenpohjasta kuvaa merta. Ja kuinka ollakaan toisessa maalauksessa on mukana myös Muumipeikko. 

Tove Jansson Tarina merenpohjasta 1952

Tove Jansson Tarina merenpohjasta 1952

Tove Jansson Nimetön (Haminan historia)

Kukas se siellä kurkistaa ison maalauksen oikeassa alanurkassa - Muuumipeikko! moomin.com 

Tove Jansson Nimetön (Haminan historia)

Tove Jansson maalasi vuonna 1945 Strömbergin Pitäjänmäen tehtaan ruokalaan Lepo työn jälkeen -seinämaalauksen. Jansson kertoi saaneensa hyvin vapaat kädet maalaukseen. Janssonin luonnon helmassa neulova neito tai purjeita laskevat veneilijät auringonlaskussa eivät kuitenkaan miellyttäneet tehtaan johtoa. Janssonin maalaus ei kelvannut ruokalan seinälle joten Jansson teki toisen vähän "sähköisemmän version". Tästä insinöörimiehet pitivät ja maalaus on edelleen nähtävillä kun lounastaa. 

Tove Jansson, Lepo työn jälkeen 1945

Tove Jansson, Sähkö 1945

Tove Janssonin Paratiisi -näyttely on ehdottomasti "must to see" -näyttely. Vaikka olin toipumassa juuri lonkkaleikkauksesta vietin näyttelyssä varmasti yli kaksi tuntia. Ajantaju katosi täysin kun katsottavaa oli niin paljon. Tove Jansson oli todella monilahjakkuus, joka teki uransa aikana käsittämättömän paljon. Haminan isojen tilaustöiden jälkeen ilmestyi myös legendaarinen Muumikirja Kuinkas sitten kävikään?, joka on itselleni äärimmäisen rakas kuvakirja. Kirjassa seikkailivat Mymmeli, Muumipeikko sekä Pikku Myy ja se oli aikoinaan ensimmäinen suomennettu muumikirja. Näyttely on avoinna vielä 6.huhtikuuta saakka joten hopi hopi HAMiin. Museokortti kohde! 

♥♥♥