Helmikuun viimeinen viikko alkaa maanantaina ja sitten on jo ensimmäinen kevätkuukausi maaliskuu, JIHUU! Odotan jo malttamattomana omaa talvilomaani viikolla 11. Kaksi viikkoa pitäisi vielä jaksaa ja sitten ansaittu lepotauko. Hektisen alkuvuoden jälkeen olen todellakin jo pienen lomailun tarpeessa vaikka mitään sen kummempia suunnitelmia tuolle viikolle ei vielä ole tehty. Ennen kaikkea minä odotan myös kevättä todella malttamattomasti ja talven selän lopullista taittumista.
En ollut ollenkaan innostunut siitä, että kuluneella viikolla satoi pääkaupunkiseudulle ohut lumivaippa peittämään maata. Olin jo nähnyt sipulikasvien työntävän virheitä versoja yhden omakotitalon seinävieressä joten haaveilin jo aikaisin alkavasta keväästä. Mutta toisin kävi eli tulikin pakkassää. Onneksi tällä viikolla on lonkeronharmaiden päivien lisäksi nähty myös aurinkoa, joka on ollut todella ihana asia!
Kuva: Annika Sorjonen / Korkeasaaren eläintarha - YLE
YLE uutisoi 20. helmikuuta, että Korkeasaaren karhut Sofia ja Yulia ovat heränneet talviuniltaan. Korkeasaaren tiedotteen mukaan 24- ja 19-vuotiaiden karhujen talviuni oli tänä talvena hieman katkonaista. Lauhat säät ovat saattaneet vaikuttaa siihen ettei emokarhu Sofia ja tytär Yulia nukkuneet pisimmillään yhtäjaksoisesti kuin viisi viikkoa. Karhulinnassa käytiin talviunille jo loka-marraskuun vaihteessa mutta vuodenvaihteessa karhut jo havahtuivat ja torkkuivat leudon tammikuun. Oli ihanaa katsoa karhujen riemua talviunien jälkeen. Onhan tämä jo jonkinlainen kevään merkki ♥ ♥ ♥
Kotitoimistolla piti viikolla parina päivänä välillä vetää verhot ikkunan eteen kun aurinko paistoi niin kirkkaasti sisälle. Toisaalta olisin vain halunnut antaa auringonsäteiden tulvia kotiin mutta kun läppärin ruudulta ei oikein enää nähnyt mitään niin pakon sanelema juttu. Minua ei ollenkaan häirinnyt ikkunoiden likaisuus koska olin vain niin haltioissani tuosta ihanasta valosta pitkän pimeän kauden jälkeen. Myös Mimmi siirsi oma-aloitteisesti petinsä aurinkoläikkään lattialla syöden onnellisena luutaan siinä paisteessa. Kyllä koirakin ymmärtää, että auringossa on mukavaa olla ja nautiskella.
Keväinen auringonpaiste sai minut miettimään mitä mahtaa tänä keväänä tapahtua meidän parvekkeella. Tuleeko kesähuoneeseemme 7. kerran mustarastaan pesä ja jos tulee niin onnistuuko pesintä? Pihapiirissämme on tänäkin talvena talvehtinut muutamia mustarastas koiraita ja yhtenä päivänä yksi niistä oli meidän parvekkeella. Pohdin heti olisiko se mahdollisesti ollut siellä joskus yhdessä naaraan kanssa pesän rakennuspuuhissa? Jää nähtäväksi mutta toivon toki sitä sydämestäni.
Olen joskus vuosia sitten hankkinut muistaakseni Moko Market Punavuoresta nuo kaksi julistetta, joissa toisessa on erilaisia linnunmunia ja toisessa perhosia.
Näin kauniilta näytti Klippanin saarella oleva ravintolarakennus auringonpaisteessa kun ajelin yhtenä päivänä Ehrenströmintietä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist vuonna 1899. Aikoinaan kun ravintola avattiin lehdet kirjoittivat kuinka "ravintolassa paloi oikea sähkövalo ja että höyrylaiva välitti joka 20. minuutti liikennettä Keisarinnan kiveltä saareen". Vaikka en ihan viime aikoina ole käynyt Klippanilla olen viettänyt siellä elämäni aikana monta hauskaa iltaa. Ihania muistoja on paljon ♥
Kesällä 2014 ennen juhannusta viettämässä kesäjuhlia Klippanilla.
Huomasin kauhuissani 14. tammikuuta, että Helsingin kaupunki on laittanut Klippanin myytiin eli ravintola ja kaksi muuta rakennusta saaressa tullaan myymään tarjouskilpailulla. Vähimmäismäärä tästä yli sata vuotta vanhasta rakennuksesta tulee olemaan 400 000 euroa. Tuntuu todella ikävältä jos perinteinen ravintolatoiminta ei tule jatkumaan enää tässä upeassa rakennuksessa uuden omistajan toimesta. Tässä ravintolassa on aikoinaan kansallisrunoilijamme Eino Leinokin ollut vappubrunssilla.
Toisaalta mikä tulee olemaan Kaivopuistossa olevan - nyt suljetun - Kaivohuoneen kohtalo jatkossa. Jo maaliskuussa 2023 Helsingin kaupunki ilmoitti, että se on luopumassa 11 suojellusta rakennuksesta. Ei yhtään kiva juttu minusta!
Kuvat lainattu Stockmannin sivuilta
En myöskään yhtään enää jaksaisi kulkea toppatakissa ja IceBugit jalassa. Haluaisin vaihtaa jo keväisempään takkiin ja pakata villapipot kaulaliinojen kanssa säilytykseen. Mutta koska ilmat ovat taas kylmenneet olen edelleen talvivaatteiden vanki koiralenkeillä Mimmin kanssa. Olen kuitenkin herkeämättä pyörinyt mm. Stockmannin sivuilla katselemassa ihanan värikkäitä ja keväisiä asuja. Jotenkin minua puhuttelevat sekä pastellisävyt ja merihenkisyys. Tästä voit kurkistaa mitä kaikkea ihanaa on tarjolla Stockalla. Ja pakko minun on rehellisesti tunnustaa, että olen kurkkinut myös monen muunkin nettisivuja haaveillessani keväästä ja keveämmistä vaatteista.
Tulppaaneita pitää olla kotona ja niitä on myös ostettu. Kuten kirjoitin jo pari postausta sitten olen seonnut jo laskuissa kuinka monta nippua on maljakkoon hankittu. Tulppaanit ovat selkeästi vuodenvaihteen jälkeen se ensimmäinen signaali minulle, että valoa kohti mennään. Nämä kerrotut tulppaanit ovat todella kauniita ja toivon salaa ettei ne kuihtuisi vielä moneen päivään. Olen yrittänyt hoitaa niitä ja vaihtaa vettä joten pidetään peukkuja.
Minähän käytän sekä talvella että kesälläkin aina punaista kynsilakkaa ja huulipunaa. Talven jäljiltä iho vain tuntuu niin kalvakalta, joten niitä auringonsäteitä toivoisin vähän saavani tässä keväällä. Aurinkoa en ole vuosiin ottanut mutta liikkuessaan luonnossa Mimmin kanssa sitä kyllä päivettyy. En todellakaan enää jaksaisi makoilla aurinkotuolissa kuten joskus nuoruudessa. Mieluummin hankin tervettä väriä vaikka kävelyllä merenrannalla.
Näin upeat tarjoilut olivat yhdessä asiakastilaisuudessa viime viikolla. Tuo hedelmien värikkyys yhdistettynä tulppaaneihin maljakossa tekivät neuvotteluhuoneeseen valoisan ilmeen vaikka juuri tuona päivänä ei aurinkoa näkynytkään. Värit vaikuttavat sekä meidän fyysiseen että myös henkiseen hyvinvointiin. Punainen on energiasoiva ja herättää huomiota. Keltainen puolestaan tuo mieleen auringon valon sekä lämmön ja se lisää onnellisuutta sekä tyytyväisyyden tunnetta aivoissa.
Ensi viikolla on tiedossa teatteri-ilta Helsingin Kaupunginteatterissa eli Veljeni Leijonamieli. Odotan jo innolla myös Ateneumin uuden näyttelyn Rajojen rikkojat avajaisia 6. maaliskuuta. Näyttely tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvulla Saksassa opiskelleiden ja työskennelleiden naistaiteilijoiden töitä. Ja sitten on jo maaliskuun 1. viikko ja minulla se talvilomakin seuraavalla viikolla. Ehkä se kevätkin tulee kohta. Oheisen kuvan löysin netistä ja niin aiheeseen sopiva!
Kuva Pexels
Mukavaa viikonloppua ja kaikille ♥ ♥ ♥
Kevättä odotellaan täälläkin jo kovasti. Näin lopputalvesta jokainen pieni lumipyry on kuin taaksepäin menoa eikä se tunnu yhtään kivalta. Tuo Klippan on varmaan ihana paikka. En siellä ole käynyt, mutta monista kuvista se toki on tuttu minullekin. Toivotaan että toiminta jatkuu entisen laisena.
VastaaPoistaIhanat nuo julisteet ja niissä molemmissa on niin keväinen tunnelma.
Minua aina hiukan hirvittää keväällä kun pitää ruveta kuoriutumaan toppatakista ja laittamaan päälle kevyempää. Johtuu tietysti siitä etten tänäkään talvena ole saanut painoa vähentymään. Enkä todellakaan tunne minkäänlaista kehopositiivisuutta niin kuin nykyään kai kuuluisi.
Ihanaa kevään odotusta sinulle ja meille kaikille<3