Hiirien joulukalenterin luukut 14. - 16.12.

 

Tänään Marjon matkassa -blogissa avataan vuoden 2024 adventtikalenterin luukut 14. - 16.12. Tällä kertaa annetaan ohjeita olkipukin tekoon. En ole itse pitkään aikaan tehnyt oljesta mitään mutta suunnitelmissa olisi joskus tehdä itse iso himmeli. En tiedä riittäisikö minun kärsivällisyyteni siihen mutta kauniita ne ainakin ovat. Selviää kenelle kuuluu kunnia adventtikalenterin keksimisestä sekä esitellään ihania lasisia joulukuusen koristeita. Vielä on viikko jouluaattoon. Paljon on tehtävä vielä "to do" -listalla tehtävää mutta minulla alkoi tänään joululoma joten voin keskittyä vain joulu valmisteluihin. 

14.12.2024

Aamulla satoi lisää lunta kun hiiret heräsivät ja he alkoivat jo suunnitella lumiukon tekemistä kunnes sade muuttuikin yhtäkkiä vedeksi. "Voi, miten tylsää nyt ei ole mitään tekemistä" huokailivat hiiri sisarukset.

Äiti lohdutti "Ei mitään hätään silä nyt voimme askarrella yhdessä olkikoristeita jouluksi." Sisarukset innostuivat heti ja äidin avustuksella saatiinkin aikaan tähtiä, pikku possuja ja olkipukkejakin.

Tässä olkipukin ohjeet.

1. Kastele oljet. Märät oljet taipuvat paremmin kuin kuivat, jotka murenevat helposti.

2. Kokoa pitkistä oljista nippu käteen. Tee nipusta niin paksu kuin haluat olkipukin vartalon olevan.

3. Olkinipun häntäpää taivutetaan ja jaetaan takajaloiksi. Solmi niihin nauhat. Muista jättää muutama olki olkipukin takapäähän, josta myöhemmin letität pukille hännän.

4. Tee olkipukin vartalo haluamaasi pituuteen ja solmi olkien ympärille nauhaa.

5. Pääpuoli jaetaan kolmeen osaan, joista tehdään kaula ja etujalat.

6. Lisää uusi nippu olkia sarvia varten. Letitä sarvet ja solmi ne vaalealla nauhalla. Sen jälkeen letitä häntä.

7. Sahaa jalat ja kuono lyhyemmäksi. Katko nauhat sopiviksi ja pyöräytä solmut piiloon alapuolelle. Sen jälkeen taivuta sarvet ja häntä kippuralle. Halutessaan ne voi myös liimata.

Hiiret olivat todella iloisia kun kaikki jouluiset olkikoristeet olivat valmiita. Vaikein koriste oli olkipukki mutta äidin avustuksella siitäkin selvittiin. Nyt sitten vain kuusen oksille roikkumaan sitten kun joulukuusi kannetaan aatonaattona olohuoneeseen.

15.12.2024

Joulukuussa sunnuntain ja toki myös muidenkin päivien tärkein tehtävä on aina avata joulukalenterin luukku. Tai hiiri sisarusten tapauksessa joulukalenterin "laatikko" sillä heillä on jokaisena päivänä pelkän kuvan sijaan laatikollinen jotain jännää. Naapurit tonttu siskokset tulivat tänään katsomaan mitä 15. päivän laatikosta oikein löytyy. Siellä oli hiirien lempimakeisia "Ihanaa, tänään on karkkipäivä!" huudahtivat sisarukset mutta tarjosivat toki myös tontuille namusiaan.

Äiti hiiri muistutti lapsia siitä, että ihan alun perin "Joulukalenteri on adventin aikaan eli joulun odotukseen liittyvä kalenteri, jonka avulla lasketaan päiviä jouluun. Luukun takaa voi löytyä yllätyksenä kuva, mietelause tai joku vaikka joku pikkuesine. Ensimmäinen suklaakalenteri tehtiin Saksassa jo 60 vuotta sitten."

Isä hiiri jatkoi "Joulukalenteri syntyi jo 1900-luvun alussa kun saksalaisen pikkupojan Gerhard Langin äiti yritti lievittää poikansa joulunodotuksen tuskaa piparkakku kalenterilla. Suomeen adventtikalenterit tulivat Ruotsin kautta. Partiolaiset myivät 1940-luvun lopulla kalentereita täällä rahoittaakseen toimintaansa."

Hiiret ja tontut kuuntelivat ihan silmät pyöreinä adventtikalenterin historiaa. "Onneksi tuon pojan fiksu äiti keksi kalenterin niin mekin saamme nyt vuonna 2024 nauttia siitä." totesivat hiiri sisarukset.

16.12.2024

Hiiri sisarukset avasivat jo joulukoristelaatikon vaikka joulukuusta ei oltu vielä edes tuotu sisälle. He eivät millään malttaneet odottaa vaan halusivat jo vähän katsella tuttuja vanhoja kuusenkoristeita.

Äiti hiiri oli käynyt Anna's Joulumaa tapahtumassa ja sieltä oli kotiin tullut myös kaksi uutta joulukoristetta. Molemmat niistä olivat punaisia eli englantilainen kaksikerrosbussi ja puhelinkoppi. "Nämä ovat kyllä aika hauskoja" tuumivat hiiret ja miettivät pitäisikö ne asettaa kuuseen lähekkäin kun ovat punaisia ja vielä kuninkaallisesta Englannista kotoisin.

Äiti oli vuosien varrella aina nähdessään kauniin kuusenkoristeen ostanut sen koristamaan joulukuusta. Vanhimmat koristeet olivat jo äidin nuoruudesta ja niitä pitikin sitten käsitellä varovasti etteivät vain mene rikki.

Äiti kertoi hiiri sisaruksille vähän myös joulukoristeiden historiasta, joka ulottuu vuosisatojen taakse. Saksalaisessa Lauschan kaupungissa on lasisia joulukoristeita tehty jo 1500-luvulla. Lauschassa erikoistuttiin juuri joulukuusen koristeisiin ja puhaltajat työskentelivät kotoaan käsien. Koko perhe myös osallistui koristeiden tekoon. Miehet puhalsivat lasiset joulukuusen koristeet. Naiset puolestaan hopeoivat, maalasivat ja pakkasivat valmiit tuotteet. Myös lapsien apu lasipajoissa oli tarpeen sillä perheet olivat köyhiä ja kaikkien piti ansaita rahaa ruokaan.

Äiti muisteli ostaneensa myös kauniita kuusenkoristeita myös Tsekeistä joltain matkoiltaan. "Lasiset joulukuusen koristeet ovat kauniita mutta niitä pitää muistaa käsitellä hellävaraisesti etteivät ne." Hiiret muistelivat, että joulukoristeet käärittiin aina silkkipaperiin ennen niiden laittamista säilytyslaatikkoon.

Tsemppiä kaikille puuhailuihin ja joulumieltä!

Perinteinen Talvipuutarhan joulukierros virittelee joulutunnelmaan

 

Tänään 3.adventtisunnuntain kunniaksi matkattiin Talvipuutarhaan Töölönlahdelle virittelemään joulutunnelmaa. Olin alun perin suunnitellut meneväni puutarhaan jo klo 13 aikaan kun Helsingin yliopiston musiikkiseuran kamarikuoro piti joulukonsertin Talvipuutarhan tiloissa mutta harmiseksi jouduin lykkäämään menoani muiden kiireiden takia parilla tunnilla. Vähän toki harmittaa kun en ole vielä ehtinyt kuuntelemaan yhtään joulukonserttia vaikka ollaan jo joulukuun 15.päivässä. No, onneksi tässä on vielä aikaa jouluun ja olen aktiivisesti soittanut autossa jouluradiota ajellessani. Joululauluja kun voi minusta kuunnella ihan koko joulukuun. 

Talvipuutarhan joulu -tapahtuma avautui 6.joulukuuta ja se on avoinna loppiaiseen 6.1.2025 asti. Astuessani sisälle puutarhaan huomasin ensimmäisenä todella suuren Pähkinänsärkijä nuken. Haaveilin nukeista vuosia kunnes sitten jouluna 2021 päätin ostaa itselleni Pähkinänsärkijän tai jos ollaan ihan rehellisiä niitä tulikin sitten hankittua useampia samalla kertaa. Olen hankkinut myös muutamia Pähkinänsärkijöitä lisää tammikuun joulualen myynneistä. Kävin eilen pikapikaa Rustassa hakemassa kynnysmatto ja siellä sattui silmää todella komea Pähkinänsärkijä, joka jäi vähän kaivelemaan. Saa nähdä miten käy muuttaako se meille vai ei...

Talvipuutarhassa on jokaisena jouluna paljon katsottavaa. Ihailen sitä luovuutta tuoda jo olemassa olevaan puutarhaan joulu kukkineen sekä somisteineen ja vastaavasti pääsiäinen aina keväällä. Ja joka kerta kaikki näyttää niin upeasti suunnitellulta ja mietityltä. 

Punaiset joulutähdet ovat kauniita tosin meille niitä ei voi hankkia. Koirataloudessa joulusesonki luo omat lisähaasteensa, koska esimerkiksi juuri joulutähti on erittäin myrkyllinen kasvi karvakaverille. Myös jouluruusu, hyasintti, misteli, amaryllis ja liljakasvit ovat sellaisia ettei koira saa päästä niihin käsiksi. Meillä on ollut kaikki em. mutta aina sen verran korkealle ettei Minnie tai nykyään Mimmi ole niihin yltänyt. 

Joka joulu ihailen myös näitä kauniita joulukransseja. 

Tontut ovat tänä vuonna keskittyneet kahteen paikkaan eli palmuhuoneeseen ja länsisiipeen. Minusta kaktushuoneessa on ollut muistaakseni yhtenä vuotena tonttuja "hiihtämässä kaktusten seassa". Pienemmät tontut ovat vähän piilossa länsisiivessä ja isommat tontut ovat vallanneet palmuhuoneen "parvekkeen". Pienemmät lapset voivatkin etsiä tonttuja Talvipuutarhasta. 

Kaktushuoneessa joulusta muistuttivat vielä nupullaan olevat amaryllikset ja hyasintit. Maljakossa oli leikkokukkina valkoisia flamingonkukkia. Punaisista flamingonkukista tulee mieleen aina isoäitini, jonka vaalimaan flamingokukkaa emme saaneet veljeni kanssa koskea vaikka meidän olisi todella paljon tehnyt mieli! Lapsena se oli erikoisin kukka mitä olimme koskaan nähneet joten siksi sitä oli pakko saada myös koskettaa. Outo logiikka näin aikuisena ajatellen! 

Palmuhuoneessa näin ensimmäistä kertaa valkoinen lintukoristeen, joka kaukaisesti muistutti minua riikinkukosta mutta vaaleana. Vai olisiko tämä ollut joskus pääsiäisenä esillä...

Ennen koiria minulla on joskus jouluna punainen joulutähti mutta valkoista joulutähteä en muista koskaan hankkineeni. 

Aiemmilta vuosilta tutut porot myös kurkkivat länsisiivessä kasvien takaa. 

Tonttumuori tarkkaili tilannetta tai siis kilttejä lapsia Palmuhuoneessa. 

Ihana joulukuusi ja nuo koristeet olivat myös kauniita! Roikkuvia tikkari-, karkki- ja donitsikoristeita - aivan huikeita. Missähän näitä olisi myynnissä?

Punanuttuisia pikkutonttuja hiihtolenkillä kasvien suojissa.

Lisää flamingonkukkia eri väreissä. Kukinto koostuu 10 cm pitkästä puikulan muotoisesta kukasta, joka on keltainen tai oranssi sekä sitä suojaavasta suuresta vahapintaisesta vahalehdestä. En yhtään ihmettele, että tähän kukkaan oli pakko koskea lapsena kun oli niin erikoinen. Flamingonkukka ei tietenkään pitänyt siitä, että koskettelimme sitä. 

Vuonna 2011 tehdyssä laajassa Talvipuutarhan remontissa toinen vanhoista yli sata vuotta vanhoista kameliapuista kuoli. Onneksi toinen jäi henkiin ja näin upeasti se jo kukki. Lisäksi kameliapuussa on runsaasti nuppuja vielä aukeamassa. Vuonna 1917 kameliapuut tuotiin puolitoista metriä korkeina Hakasalmen huvilalta. Kameliapuu on Talvipuutarhan vanhin kasvi.

Lisää tonttuja Palmuhuoneessa ja itse Joulupukkikin oli tarkkailemassa onko kilttejä lapsia liikkeellä. 

Hyasintit olivat vielä melko nuppusina. Karppiallas on aina yhtä mielenkiintoinen ja sitä voi katsella vaikka kuinka kauan. Yritin etsiä olisiko Talvipuutarhassa ollut kieloja tai jouluruusuja mutta kumpiakaan en löytänyt tänä vuonna.

Talvipuutarha on avoinna siis avoinna loppiaiseen saakka 25.1.2025. Puutarhan osoite on Hammarskjöldintie 1 A, 00250 Helsinki. Puutarha on avoinna ma 10-16, tiistai 10-16, keskiviikko 10-16, torstai 10-16, perjantai suljettu - kasvien hoitopäivä, lauantai 10-16 ja sunnuntai 10-16. Vapaa pääsy ja puutarhaa voi tuoda myös omia eväitä. Kahvilaa Talvipuutarhasta ei löydy. 

Käy ihmeessä kurkkimassa Talvipuutarhan joulua ja nauti joulufiiliksestä sekä kauniista kukista sekä tonttujen bongailusta. Vielä on viikko jouluaattoon...

 

Hiirien joulukalenterin luukut 11. - 13.12.

 

Tänään Marjon matkassa -blogissa avataan vuoden 2024 adventtikalenteri luukut 11. - 13.12. Kävin tänä pikaisesti Rustassa hakemassa jouluista ovimattoa kun silmiini osui aivan ihana "pikkuinen kakluuni". Se taisi maksaa vähän alle neljä euroa joten pakkohan se oli ostaa näitä joulukalentereita silmällä pitäen. Rustassa oli myynnissä kakluunin lisäksi myös muita "tonttuovi tarvikkeita". Myös aika suloisia kokonaisia joulukyliä. Joulujuna olisi myös ollut kiva mutta onneksi ne olivat loppu. Hankin pitkin vuotta vähän lisää rekvisiittaa joulukalenteri kuviin jos sattuu silmään. Useimmat ovat nukkekodin kalusteita tai somisteita, jotka ovat esimerkiksi alennuksessa. Minulla on 11 kuukautta aina mahdollisuus löytää "jotain pientä kivaa" näihin joulukalenteri luukkuihin. Varsinaista "aarteen etsintään". 

11.12.2024

Kaunis aurinkoinen päivä houkutteli sekä hiiret että myös naapurin lapset kelkkamäkeen. Kun oli laskettu riittävän monta kertaa mäkeä alas ehdotti äiti, että linnuille pitäisi laittaa uudet kauralyhteet. Lintujen talviruokintaa ei saa unohtaa vaikka kovin pakkasia ei vielä olekaan. Lapset tekivät työtä käskettyä ja asettelivat kauralyhteet äidin ohjeen mukaan.

"Kiinnittäkää kauralyhteet pihalla niin korkealle, etteivät jyrsijät pääse niihin käsiksi. Tämä on tärkeä juttu." Äiti kertoi, että kauran siemeniä syövät sekä keltasirkut että varpuset. "Pitää muistaa, että kauralyhteessä siemeniä on suhteellisen vähän, joten se täytyy uusia säännöllisesti. Jotta ruoka ei koskaan lopu kesken, pitää laittaa esille useita lyhteitä yhtä aikaa limittäin." äiti neuvoi lapsia.

Lisäksi laitettiin myös lintulaudalle kauransiemeniä. Kauran lisäksi keltasirkut syövät mielellään myös kuorettomiksi käsiteltyjä auringonkukan siemeniä ja hirssiä. "Varpusille voi tarjota auringonkukan kuorineenkin ja niiden lisäksi maapähkinämursketta, hirssiä ja talia." opasti äiti.

Kun työ oli tehty lintuja alkoi kerääntyä heti innokkaasti popsimaan niille tarjottuja herkkuja. Hiiri sisarukset katselivat naapurin lasten kanssa lintuja ja miettivät, että nyt tuli linnuille kiva ja makoisa joulu. Joulun aikaan pitää muistaa myös eläimiä ♥

12.12.2024

Hiiri perhe matkasi Tuomaan markkinoille ja tätä päivää oli todella odotettu jo kuumeisesti. Hiiri sisaruksia kun poltteli Tivoli Sariolan kaunis, vanha karuselli, jossa he aikoivat pyöriä ainakin kymmenen kertaa. Äiti ja isä toppuuttelivat, että muillekin lapsille pitäisi antaa karusellivuoro.

Totta kai mentäisiin myös tapaamaan paikalla olevaa Joulupukkia ja tarkoituksena oli jättää hänelle kirjekuoret omista lahjatoiveista. Hiiret olivat kirjoittaneet pitkät toivelistat edellisenä iltana Joulupukille.

Perhe suunnitteli syövänsä myös riisipuuroa mutta tällä kertaa se olisikin tämän vuoden uusi kausimaku The Joulupuuro, jossa on savustettuja viikunoita ja luumuja mustaherukkamarinadissa, paahdettuja valkosuklaamurua, ruskistettua voita ja kanelisokeria. Puuro oli todella hyvää ja hiiret sisarukset olivat mielissään tästä herkusta.

Markkinakojuissa oli myynnissä hauskoja pieniä piparkakkutaloja, joita kotiin ostettiin muutamia. Piparkakut paistettaisiin perinteisesti kotona mutta piparkakkutalojen tekeminen päätettiin tänä vuonna jättää väliin.

Isä hiiri katseli kalaherkkuja ja taisi hänen ostaakin muikkuja ja lohta. Hiiret kävivät maistelemassa paahdettuja kastanjoita. Äiti hävisi välillä aina jonnekin kojujen sekaan ja kohta hän palasi mukanaan mystisiä kasseja, joissa oli selkeästi jotain paketteja. Mitä ihmettä äiti oli mahtanut ostaa? "Kaikki selviää aikanaan" rauhoitteli isä hiirisisaruksia.

Senaatintorin suuri joulukuusi oli kaunis ja siitä otettiin myös ahkerasti valokuvia. "Ihanat markkinat" huokasivat hiiri sisarukset kun he kävelivät autolle. 

13.12.2024

Joulukuun 13.päivänä vietetään Lucian päivään. Hiirien oli aika hypätä autoon ja matka Senaatintorille katsomaan kun Helsingin Tuomiokirkossa kruunattu Lucia neito lähtee kulkueensa kanssa liikkeelle. Lucia-neito tuo valoa talven pimeyteen. Kulkueessa voi nähdä myös tonttuja, hevosia ja museoautojakin. "Jännää" tuumivat hiiri sisarukset innoissaan.

Mutta kuka kumma on alun perin ollut tämä Lucia-neito, joka pukeutuu valkoiseen pukuun, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun. "Lucia on sisilialainen nuori tyttö, joka legendan mukaan kääntyi kristityksi ja kärsi marttyyrikuoleman vuoden 304 tienoilla. Myöhemmin hänet julistettiin pyhimykseksi." valaisi äiti hiiri.

Koko Suomen Lucia on valittu vuodesta 1949. Tänä vuonna äänestyksen voitti Daniela Owusu. Äänestykseen liittyy keräys hyväntekeväisyyteen eli tuotolla autetaan vähävaraisia perheitä joulun aikaan.

"Lucian päivä on valon juhla, jota seuraa vuoden pisin yö. Lucian päivänä ja jouluna syödään sahramin keltaisia Lucia-pullia eli lussekatteja, jotka uskomuksen mukaan tuovat hyvää onnea ja karkottavat kissan pukuun pukeutuneen paholaisen." jatkoi isä hiiri.

Lucia-perinne on tullut Suomeen Ruotsista, ja se on ollut suosittu erityisesti ruotsinkielisillä alueilla. Vaikka 13. joulukuuta vietettävän juhlan juuret ovat roomalaiskatolisessa Pyhän Lucian legendassa, mielletään se nykyään valon ja joulunalusajan juhlaksi.

Hiiri sisaruksista Lucia-neito oli todella kaunis valkoisessa asussaan kynttiläkruunu päässään. Kulkuetta oli hauska seurata ja ihmisiäkin oli melkoisesti katselemassa. "Voi kun minut valittaisiin joskus Lucia-neidoksi" huokasi hiiri sisar veljelleen. 

Mukavaa lauantai iltaa kaikille ♥

Puotilan Taikatalvi - merellisiä tunnelmia, sienimetsä, merirosvolaiva ja paljon muuta jännää

 

Pari päivää sitten kurkistettiin Puotilan Taikatalven Joulumaahan ja tänään vieläkin värikkäämpiin tunnelmiin. Samalla sisäänpääsymaksulla voi nähdä siis sekä perinteistä joulua että myös trooppisia tunnelmia ja Ihmemaan sienineen, kukkineen ja perhosineen. Kartanon puutarhasta voi kulkea valtavan suurien tattien katveessa, nähdä upean merirosvolaivan, löytää aarrearkun, ihailla flamingoja ja sulavalinjaisia delfiineitäkin. Kun lähdet portilta kulkemaan vasemmalle niin varmasti yllätyt ja huokaat ihastuksesta värikkään Taikatalven tässäkin osiossa. Puotilan Taikatalvi on yllätyksiä täynnä joten lähdetäänpä tutkimaan mitä sieltä oikein löytyy. 

Upeita, suuria perhosia, joiden siivet välkkyvät kuin jalokivet kilpaa valojen kanssa Puotilan Taikatalvessa. 

Entäs nuo upeat riikinkukot, jotka tunnetaan parhaiten kauniista, silmäkuvioisesta laahuksestaan, jota kukot esittelevät uljaasti soidinaikaan. Itse asiassa tuo valtava laahus ei ole linnun pyrstö, vaan upea viuhka koostuu riikinkukon pitkistä peitinhöyhenistä.  

Mitä pidemmälle kuljetaan sen erikoisempia kukkia vai pitäisikö sanoa "valokasveja" tulee vastaan...

Tässä Ihmemaassa on todella isoja lumpeita, jotka ikään kuin kelluvat ohuen lumivaipan päälle. Nuo värit  ovat lumoavia....

Kulkiessani ihan "Liisana Ihmemaassa" mietin koska Valkoinen Kani mahtaa tulla juosten jonkun puun takaa hokien ja taskukelloaan hermostuneesti katsoen "Voi hyvänen aika, olen myöhässä!" Lewis Carrollin kirja oli yksi minun lempikirjoistani lapsuudessa. 

Kohta kuljetaankin jo korkeiden kukkien ja "sienipuiden" metsässä silmät pyöreinä väreistä. 

Kulkiessani Puotilan puutarhassa muistan yhtäkkiä Liisa Ihmemaassa kirjasta kohtauksen, jossa puhuvat pullot yllyttävät Liisaa juomaa, jotta kasvaisi isoksi. Liisa tekee työtä käskettyä mutta hänestä tulee melkein jättiläinen. Onneksi vastaan tulee kakku, jossa lukee "SYÖ MINUT" ja Liisa kutistuu nyt ihan pikkuruiseksi.

Lisää jänniä, valtavan suuria kukkia tai ovatko ne sittenkin sieniä? Joka tapauksessa upeita!

Seuraavaksi löytyvät kukat ovat minusta selkeästi Liisa Ihmemaan "laulavia kukkia". Tässähän alkaa jo odottamaan koska törmää Hulluun Hatuntekijään eli päästäänkö tässä vielä teekutsuillekin...

Teekutsuille ei kuulu kutsua jo parempi siirtyä vaan suosiolla Puotilan Taikatalven seuraavaan maailmaan, jossa palmut huojuvat eli trooppisiin tunnelmiin ollaan menossa. 

Komea Merirosvolaiva on ankkuroitu siniseen laguuniin. Tämähän on kun suoraan Pirates of the Caribbean -elokuvasta. Jään jo odottamaan milloin legendaarinen kapteeni Jack Sparrow astuu laivan kannen. 

Vaaleanpunainen flamingo seisoskelee laivan läheisyydessä. Linnun eivät todellakaan synny vaaleanpunaisena, vaan ne syövät itsensä värikkäiksi. Flamingot elävät nimittäin äyriäisillä ja levällä, joiden sisältävät karotenoidit aiheuttavat sulkapuvun värin. Mielenkiintoista!

Seuraavaksi löydän itse aivan huikean aarrearkun luota. Mitä aarteita ja rikkauksia tämä onkaan pullollaan... Ehkä parempi vain katsoa kuin koskea kun vieressä on lonkeroitaan heiluttava mustekala. 

Seuraavaksi silmiini osuus meritähti tai siis ihan valtavan suuri meritähti. Tiedätkö, että meritähti on eläin, joka kuuluu selkärangattomiin, piikkinahkaisiin eläimiin, eikä sillä ole ollenkaan päätä. 

Onnistuin näkemään myös delfiinin!

Ja tuolla palmujen alla on merihevonen, jotka muuten ovat ainoita kaloja, joiden pää on suorassa kulmassa muuhun ruumiiseen nähdä. Ne siis uivat hassusti pystyasennossa ja liikkuvat värisyttämällä eviään. Aika veijareita!

Oi, mitä aarteita olisi tarjolla...

Silmäni osuvat seuraavaksi jättiläissimpukkaan, jonka sisällä on helmi. Simpukat suojaavat itseään alkamalla kehittää ärsykkeen ympärille kovaa helmiainetta, josta sitten syntyy luonnonhelmi. 

Rva Kepponen hamuilee aarrearkun sisältöä mustekalan lonkeroista välittämättä! 

Lisää flamingoja ja kalojakin löytyy tästä trooppisesta puutarhan osasta. Olisiko tuo kala lepakkokala... Ja nähtiinhän myös riikinkukko koiras, joka näin upeasti esitteli sulkiaan meille. Taisi olla kosioaikeissa ♥ 

On aika päättää kierros ihan huikeissa Puotilan Taikatalven satumaailmoissa ja palataan taas takaisin todellisuuteen. Ihana oli tämänkin osio Joulumaan ohella. Marjon matkassa suosittelee! 

Lippuja Puotilan Taikatalvi tapahtumaan voi ostaa portilta tai vaihtoehtoisesti jo etukäteen netistä. Tarjolla on myös perhelippuja. Lipunmyynti sulkeutuu puoli tuntia ennen puiston sulkemista. Alueelle ei voi ottaa mukaan koiria koska siellä on niille ihan liikaa ärsykkeitä. Opaskoirat pääsevät toki avustettavan mukana puistoon. Koska parkkitilaa on rajallisesti kannattaa jättää auto pidemmälle tai tulla julkisilla kulkuneuvoilla. Puotilan Taikatalvi löytyy tutusta osoitteesta eli Puotilan Kartano, Puotilantie 7, 00910 Helsinki.