Lohjan museolla oli taas upeaa Alexander Reichsteinin valotaidetta ja teräsveistoksia

 

Olen menettänyt sydämeni Alexander Reichsteinin valotaiteelle jo vuoden 2016 LUX Helsinki tapahtumassa. Erilaista valotaidetta, joka on samaan aikaan äärimmäisen herkkää mutta teoksissa käytetyn metallimateriaalin kautta myös todella voimakasta. Viime syksynä Lohjan museon puutarhassa oli esillä upea Alexander Reichsteinin "He olivat täällä" -veistosnäyttely Lohjan 700-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. 

Tänä vuonna ihan sattumalta huomasin kun selailin Uudenmaan museoiden tarjontaa, että 2024 syksyllä Lohjan museon piha-alueella olisi taas Reichsteinin valotaidetta "Lennon aika - Dags att flyga" 15.10. - 10.11.2024. Onneksi ehdin tänään viimeisenä aukiolopäivänä huristelemaan Lohjalle ihailemaan nyt täysin erilaista valoinstallaatiota. 

Alexander Reichstein on asunut ja työskennellyt Suomessa jo vuodesta 1990 (synt.1957 Moskovassa). Hän tekee taidetta usein lapsille ja myös lasten kanssa. Taiteilijana Reichstein on hyvin laaja-alainen ja hänen tuotantoon kuuluukin sekä lastenkirjoja, veistoksia että installaatioitakin. WSOY:n sivuilla Reichsteinista löytyy seuraava kuvaus taiteilijan itsensä kiteyttämänä. 

"Olen lastenkulttuuriin erikoistunut kuvataiteilija. Teen erimuotoisia ja erikokoista taidetta lapsille tai lasten parissa, kuvakirjoista suuriin näyttelyprojekteihin. Minua kiehtoo lasten ennakkoluulottomuus ja ihmiselämän muinaiset, mytologiset teemat: Pelko, riemu, hellyys, viha. Maa, vesi, ilma, tuli. Kasvit, eläimet, ihmiset. Syntymä, elämä, kuolema. Pyrin omassa työssäni yhdistämään tätä samaa ennakkoluulottomuutta mytologisiin aiheisiin."

Alexander Reichstein sekä yksi alkuperäisistä He olivat täällä -installaation hahmoista kuvattuna 2023 Lohjan museon valotapahtumassa. Kuva: Länsi-Uusimaa, Eira Talka 

Tämä näkymä Torikorttelien Sofiankadulla sai minut kiinnostumaan Alexander Reichsteinin taiteensta. Kuva: Lauri Rotko ja kuva on lainattu LUXHelsinki 2016 tapahtumasivuilta.  

Koska koiria ei museon alueelle saa viedä tein ensin Mimmin kanssa pikku lenkin alueen ulkopuolella, jotta hän sai myös vähän jaloitella sekä myös haistella paikallisten koirien merkkauksia. Kovasti Mimmiä olisi myös kiinnostanut mennä kurkistamaan lähemmin "puissa nukkuvia ihmishahmoja sekä kissoja ja koiriakin". Noudatimme ohjeita ja kun Mimmi oli moikannut pari kääpiösnautseria neiti siirtyi kuljetushäkkiinsä autoon odottamaan. 

Kun astui Lohjan museon pihalle koko Alexander Reichsteinin  "Lennon aika - Dags att flyga" esittäytyi silmien edessä. Viisitoista nukkuvaa hahmoa leijuu puiden oksien korkeudella. Siellä oli sekä ihmisiä - aikuisia ja lapsia että myös kissoja ja koiriakin. 

"Runollinen valoinstallaatio tuo esille pimeyden, nukkumisen ja unelmoinnin arvon. Viisitoista hahmoa leijuu yläpuolellamme, kuin linnut matkalla etelään. On kiinnostavaa miten nukkuva ihminen näyttää siltä kun lentäisi, hyppäisi tai juoksisi." 

Näky oli maaginen ja musiikki lisäsi sen leijuvan keveään vaikutelmaa. Pimeys ympärillä ja siniseen sekä välillä punaiseen vaihtuva valaistus toi jännän dramatiikan mukaan. 

Kun katseli nukkuvien ihmisten hahmoja tummaa iltataivasta vastaan tuli mietittyä miten erilaisissa asennoissa me ihmiset nukummekaan. Uniliiton mukaan kylkisasento on ihmiselle luonnollisin ja yleisin nukkumisasento. Neurologian erikoislääkäri, somnologi Markku Partisen mukaan tutkimusten perusteella näyttää siltä, että aivot puhdistuvat parhaiten oikealla kyljellä nukuttaessa. Syvän unen aikana aivoissa tapahtuu ns. glymfaattista kiertoa, joka puhdistaa aivoja sinne kertyneistä kuona-aineista. Hyvä tietää koska minä nukun aina oikealla kyljellä. 

Partisen mukaan joskus on parempi nukkua vasemmalla kyljellä, jos esimerkiksi mahalaukku on täynnä ruokaa tai nukkuja kärsii vaikeasta ylipainosta. Nukkumalla vasemmalla kyljellä voi välttää ikävän närästyksen. Itse en pidä nukkumisesta vasemmalla kyljellä kuin ihan äärimmäisen harvoin koska silloin itse tuntee oman sydämensä sykkeen, joka minusta tuntuu epämiellyttävältä. 

Olen joskus nuoruudessani nukkunut myös joskus mahallani ja saanut niskani niskani ihan jumiin kun minulla oli vielä tyyny pääni alla. Lääkäri suosittelee, että jos aikuinen haluaa nukkua mahallaan kuten pitäisi ainakin luopua juuri tuosta tyynystä niin ei mene niskat nurin. Vauvat viihtyvät sekä mahallaan että kyljellään nukkumassa mutta itse en voisi näin aikuisena kuvitella nukkuvani vatsallani. Asento ei tunnu yhtään luontaiselta enää vaan lähes kidutukselta. 

Selällään nukkumista ei taas suositella henkilölle, jotka kärsivät uniapneasta. Kun maataan selällään ja lihasjänteys heikkenee aiheuttaen myös kielen painumisen nielun takaosaan, joka vaikeuttaa hengittämistä. On sanottu, että kaikki ihmiset kuorsaavat helpommin selällään kuin muissa nukkuma-asennoissa. Kuorsaaminen on äärimmäisen rasittavaa myös muille samassa tilassa nukkuville ihmisille. Lapsille selällään nukuttamista ei suositella enää kätkytkuoleman välttämiseksi.

Alexander Reichsteinin valoinstallaatio sai minut miettimään nukkumista. Oli todella upea näyttely ja toivottavasti nähdään uudelleen vielä jossain muussa tapahtumassa koska tänään oli viimeinen päivä Lohjan museolla. Missä asennossa sinä nukut mieluiten? Kärsitkö kuorsaamisesta? Tai nukutko joskus mahallasi? Mukavaa uutta alkavaa viikkoa kaikille! 

Museovirasto sulkee kansallisesti merkittäviä kohteita Suomessa 😪

 

Lokakuun 24. päivänä uutiset tiesivät kertoa, että Museovirasto tulee sulkemaan useita merkittäviä kohteita Suomessa. Museovirastossa toimivan Suomen kansallismuseon museokohteista suljettaisiin Seurasaari, Hvitträsk, Louhisaari ja Langinkoski. "Mitä ihmettä, eihän näin voi tehdä?" mietin ja jatkoin uutisen lukemista sekä vihaisin että myös pelonsekaisin tuntein. Kaikki suljettavat paikat ovat todella upeita ja itselleni myös rakkaita. Osa jo lapsuudesta tuttuja, joissa ollaan vierailtu omien vanhempien kanssa. 

"Vuonna 1972 perustettu Museovirasto on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön alainen asiantuntijavirasto. Se tutkii, säilyttää ja hoitaa suomalaista esineellistä kulttuuriperintöä ja kulttuuriympäristöä, rakennusperintöä, muinaisjäännöksiä ja kulttuurillisesti merkittävää esineistöä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa." kuvaillaan Museoviraston omilla nettisivuilla viraston toimintaa. 

Kansallismuseo sulki ovensa vuosi sitten syksyllä 16.lokakuuta museon peruskorjauksen ja lisärakentamishankkeen ajaksi. Viimeisenä viikonloppuna 13.-15.10. museolla vietettiin mielenkiintoista viikonloppua, johon minunkin piti osallistua mutta valitettavasti suunnitelmani muuttuivat viime hetkellä enkä päässyt mukaan - harmitti vietävästi. Kansallismuseossa oli nimittäin mahdollisuus kokea tauoton 48 tunnin museoelämys ja niin halutessaan olisi voinut myös yöpyä museossa. 

Olen joskus lapsena miettinyt voisiko museoon oikeasti piiloutua ja viettää siellä yön salaa. Nyt sen olisi saanut oman makuupussinsa kanssa tehdä ihan luvan kanssa. Kellotorniinkin olisi päässyt kapuamaan ja kurkkimaan maisemia sekä museon puistoon rakennettua Saunakylää. 

Kuva lainattu Kansallismuseon sivuilta. 

Vuonna 1916 avatun kansallisromanttisia piirteitä omaavan ja jugend-tyyliä edustavan upean museorakennuksen suunnitteli arkkitehtikolmikko Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Museon omilla sivuilla kerrotaan, että vaikka museo oli todella upea ja näyttävä todettiin se jo alkujaan liian ahtaaksi kansalliskokoelmien esittelemiseen. Museoon on tehty vuosien varrella useita laajennussuunnitelmia, joista viimeisimmän teki arkkitehti Aarno Ruusuvuori 1986. Yksikään suunnitelmista ei kuitenkaan koskaan toteutunut. 

Jackarbyn kartanon sali, jonka muistan jo lapsuudesta paimen- ja metsästysaiheisine tapetteineen on hyvä esimerkki 1700-luvun puolivälin väri-ilottelusta. Myös salin maalattu katto on upea! 

Akseli Gallen-Kallela, Ilmarinen kyntää kyisen pellon 1928 

Vuonna 1928 Akseli Gallen-Kallela maalasi kolme Pariisin maailmannäyttelyssä ollutta freskoa Kansallismuseon holvatun keskihallin kattoon, josta pääsee kulkemaan museon eri osastoille. Neljäs fresko museon katossa on nimeltään Iso hauki. Näitä freskoja voi museon aukioloaikana käydä katsomassa veloituksetta koska ne eivät ole varsinaisissa näyttelytiloissa. Kun museo taas avataan suosittelen joskus piipahtamaan sillä ne ovat todella vaikuttavia ja kiteyttävät minusta aika hyvin Kalevalan tarinan. 

Kansallismuseon puistossa järjestettiin Joulukuusimetsä -tapahtuma 2014 ja rakennus on upeasti valaistu. Näyttely oli osa Finnskogar - Metsäsuomalaisen -näyttelyä. 

Kalannin alttarikaappi on yli 2 m leveä ja 260 cm leveä avattuna. 

Nyt kun yli satavuotias Kansallismuseo on ollut suljettuna peruskorjauksen takia ovat kaikki lipputulot jääneet saamatta museon osalta. Virtuaalisesti on kuitenkin mahdollista päästä tutustumaan museon kolmeen perusnäyttelyyn. Ylläoleva kuva on Toista maata -näyttelystä, jonka kävin itse katsomassa kesällä 2022.  Näyttely vie tutkimusretkelle aikaan jolloin Suomi-nimistä valtiota ei ollut vielä edes olemassa. Ylläoleva Kalannin alttarikaappi on juuri tästä upeasta näyttelystä. Esihistorian näyttelyssä on mahdollista hypätä ajassa 10 000 vuotta taaksepäin Suomen esihistoriaan, jolloin ensimmäiset asukkaat ovat saapuneet alueellemme. Suomen -tarina näyttelyssä taas perehdytään itsenäisen Suomen historiaan.

Kuva lainattu Kansallismuseon sivuilta. 

Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelusta järjestettiin kaksivaiheinen kilpailu Museoviraston, Suomen kansallismuseon ja Senaatti-kiinteistöjen puolelta. Ehdotuksia uudeksi museorakennukseksi tuli peräti 184 kappaletta, joista vuonna 2019 jury julisti JKMM Arkkitehtien ehdotuksen Atlas voittajaksi. Ehdotus on jännän pyöreä osittain lasinen rakennus ja se sijoittuu entiseen pihapuistoon pääosin maan alle. Uusi ja vanha museo myös yhdistyvät toisiinsa maan alla. Tässä toteutuu samanlainen ajatus kuin JKMM Arkkitehtien Amos Rexin uudisosassa eli maan alta otetaan käyttöön tiloja. Odotan todella innolla sekä Suomen kansallismuseon että myös uudisosan avaamista. 

Florinin uusgotiikkaa edustava huvimaja on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Ennen Seurasaareen siirtämistä huvimaja oli Yrjönkadun ja Bulevardin kulmassa. Tässä rakennuksessa helsinkiläiset ovat vuoteen 1912 nauttineet päiväkahveja auringonpaahteelta suojassa.

Odotan toki innolla Suomen kansallismuseon uudelleen avaamista sekä myös uljaan uudisosan näkemistä mutta en missään tapauksessa hyväksy sitä, että muut museot suljetaan. Ilta-Sanomat uutisoi 26.10. "Hallitus leikkasi Museovirastolta, ministeri ihmetteli, miksi museoita suljetaan – näin Sari Multala selittää" Pattitilanne syntyi kun hallitus päätti kehysriihessä leikata Museoviraston ensi vuoden rahoituksesta 872 000 euroa. 

Museovirasto puolestaan ilmoitti yt-neuvottelujen päättymisen jälkeen, että museokohteet Seurasaari, Hvitträsk, Louhisaari ja Langinkoski suljetaan toistaiseksi. En ole ainoa, jota tämä outo "eipäs juupas keskustelu" lehdistössä on ihmetyttänyt enkä edelleenkään hyväksy museoiden sulkemista. Kansallisesti merkittäviä kohteita Suomessa ei pitäisi sulkea vaan kansalaisten tulisi saada nauttia kulttuurista. 

Seurasaareen voi siis jatkossakin mennä ulkoilemaan ja kävelemään mutta itse rakennuksiin ei sisälle pääse. Jos ajatellaan kesällä Helsingissä käyviä turisteja monelle Seurasaari on yksi "must to see" kohde ja mm. Karunan kirkon haluaa moni myös kokea sisältä. Kirkossa on myös kesällä myös järjestetty lukuisia häitä, jotka nekin jäävät ensi kesänä pitämättä. 

Suomen kansallismuseon omilta nettisivuilta löytyy 23.12.2022 päivätty tiedote, jossa kerrotaan "Suomen kansallismuseon kahdeksassa museossa ja kahdessa linnassa vieraili vuoden 2022 aikana yhteensä 596 326 kävijää. Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli merkittävä, yli 178 000 kävijää." Koronavuosien jälkeen ihmiset kävivät taas ahkerasti museoissa, joka näkyi kasvaneissa kävijämäärissä. 

Hvitträsk, taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan Pariisin maailmanäyttelyssä palkittu Liekki-ryijy oli lahja Eliel Saariselle ja se on ollut nähtävillä Hvitträskin tiloissa. 

"Seurasaaressa kävijämäärät liki kolminkertaistuivat ja kävijöitä oli 42 100. Myös Hvitträskin korona-ajan voi sanoa jääneen taakse, sillä kävijöitä on touko-syyskuun aikana yli 14 200." Lukujen valossa tilanne sekä Seurasaaressa että Hvitträskissa oli hyvällä tasolla. Molemmat kohteet ovat myös ulkomaisten turistien ja matkailijoiden suosiossa. 

Eikä huonosti mennyt 2022 vuonna myöskään Langinkosken keisarillisessa kalastusmajassa. "Vaikka venäläisten matkailijoiden määrä vähenikin Kotkan seudulla, löysivät saksalaiset ja virolaiset turistit Langinkosken keisarillisen kalastusmajan. Näin Langinkosken kävijämäärät pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla ja olivat noin 10 800. Koronaa edeltävistä kävijämääristä jäädään vain hieman."

Louhisaaressa tehtiin 2022 kävijäennätys. "Maskun Askaisissa sijaitsevassa Louhisaaren kartanomuseossa kävijämäärissä palattiin korona-ajan edeltäviin huippulukemiin. Tänä vuonna kävijöitä oli 19 100."

Ainakin edellä esitettyjen lukujen valossa kannattaisi nyt suljettavaksi määrätyt kohteet minun mielestäni pitää avoinna koska Suomen kansallismuseo on kiinni aina vuoteen 2027 saakka. Tuntuu todella erikoiselta sulkea näin hyvin kävijöitä vetäviä ja suosittuja museoita. Pienen kulttuuria rakastavan ihmisen järjellä ajatellen en ymmärrä enkä myöskään hyväksy tätä päätöstä eikä varmasti moni mukaan kulttuurista pitävä. Päätös on tehty eikä sitä varmaankaan pyörretä ellei siihen puututa sitten jostain korkeammalta taholta. 

Tässä vielä linkit postauksiin kohteista. Suomen kansallismuseo, Hvitträsk, Seurasaari, Louhisaaren kartanolinna ja Langinkosken keisarillinen maja. Nämä postaukset ovat ilmestyneet blogissa 2015, 2020 ja 2022.

Mitä mieltä sinä ole museoiden sulkemisesta? Seurasaari on varmasti pääkaupunkiseudulla asuville tuttuja. Ja varmasti monilla meistä on muistoja Seurasaaresta ja sen kesyistä oravista vuosien varrelta. Mutta oletko vieraillut Hvitträkissa, Louhisaaressa tai Langinkoskella?