lokakuuta 20, 2024

Kim Simonssonin Sammaljätit ovat Lasipalatsin aukiolla vielä 20.10.

 







Jos et vielä ole ehtinyt käydä Lasipalatsin aukiolla katsomassa Kim Simonssonin Sammaljättejä niin huomenna on siihen tarjolla viimeinen mahdollisuus. Amos Rexin taidemuseoon ei tällä kertaa tarvitse mennä sisälle vaan upean vihreät Sammaljätit ovat nähtävissä museon ympäristössä. Keräilijä Sammaljätti löytyy Bio Rexin terassin päältä. Kolme muuta Sammaljättiä Ystävyys, Vaeltaja ja Valontuoja sijaitsevat Amos Rexin sisäpihalla. Näyttely avautui jo 29.huhtikuuta ja huomenna sunnuntaina 20.lokakuuta on viimeinen mahdollisuus käydä ihailemassa ja ihmettelemässä Sammaljättejä. 

Kim Simonssonin valokuva lainattu Amos Rexin nettisivuilta. 

Kuvanveistäjä Kim Simonsson (s.1974) asuu ja työskentelee Fiskarsissa. Olen jo vuosia ihaillut Simonssonin töitä eri näyttelyissä ja salaa jopa haaveillut, että jos joskus saan lottovoiton ostan itselleni oman Simonssonin työn. Simonssonin ihmis- ja eläinhahmot ovat muotoiltu usein savesta ja ne voivat olla luonnollisessa tai täysin ylimitoitetussa koossa. Hänen töissään on jotain tarunomaista ja mielikuvituksellista sekä myös leikkisyyttä. 











Nyt esillä olevat neljä Sammaljätti on alun perin tehty ranskalaista lille3000-festivaalia varten. Ne ovat nyt viettäneet monta kuukautta Lasipalatsien ympäristössä mutta näyttelyn sulkeuduttua ne matkustavat Kemiönsaarelle, jonne se asettuvat Söderlångvikin kartanon metsikköön. 

Tästä voit kurkistaa minun tekemääni vierailuun Amos Andersonin kesäparatiisissa kesällä 2015 ihan bloggailuni alkuvuosina. Kulttuuripersoona, lehtikustantaja ja mesenaatti Andersonin kesäpaikan päärakennus peruskorjattiin vuosina 2018-2021, jolloin sisätilat entisöitiin alkuperäiseen 1930-luvun asuunsa. 











Kim Simonsson: Sammaljätti Vaeltaja 2022 

Minulla oli vakaa aikomus viime kesänä matkata Kemiönsaareen kurkistamaan miltä restauroidut kartanon tilat näyttävät mutta enpä sinne kiireiltäni ehtinyt. Ensi kesän ohjelmaan Söderlångvikin reissu on jo merkitty. Suurin osa Amos Andersonin kirjastosta on juuri tuolla Kemiönsaaren kartanossa. 

Jos Amos Andersonin Yrjönkadulla sijaitseva kotimuseo kiinnostaa niin tästä linkistä pääset kurkistamaan sinne. Uusittu kotimuseo avattiin 2023 maaliskuussa ja sekin on mielenkiintoinen paikka vierailla. Kotimuseon yhteydestä löytyy myös oma kappeli ja urkuhuone.  










Vaeltaja Sammaljätti on koostuu seuraavista materiaaleista: rautarunko, polystyreeni, lasikuitu, nailonkuitu, maali. Mitoiltaan se on 4,16 x 1,24 x 2,08 m joten hahmo on todella jättiläinen. Oheinen teksti on lainattu Amos Rexin sivuilta. 

"Suksilla ja sauvoilla varustettu vaeltaja on kulkenut kumpujen keskelle, kenties valmiina kartoittamaan tuntemattomia alueita. Hän kertoo omasta tehtävästään koskettamalla avointa kämmentään toisen kätensä kahdella sormella. Viittoma toteutuu liikuttamalla sormet kämmenen yli, jolloin se tarkoittaa kävellä tai vaellus."











Taidemuseo Amos Rex laajeni Lasipalatsin remontin yhteydessä myös "maan alle". Muistan kun menin vierailemaan uudistetussa museossa syksyllä 2018 ensimmäisen kerran ja miten haltioitunut olin museon wow-arkkitehtuurista. Entiselle linja-autoaseman aukiolle oli noussut todella jänniä "kumpareita" varustettuina ikkunoilla. Museossa ollessani ymmärsin, että minä olin tallustellut Amos Rexin katon päälle eli noista kattoikkunoita näkee alas näyttelytiloihin. 












Tämä suloinen Sammaljätti on Ystävyys. Materiaaleina rautarunko, polystyreeni, lasikuitu, nailonkuitu, maali. Kokoa veistoksella on 3,04 x 2,14 x 2,06 m.

"Lasipalatsin aukion kellopiipun edessä istuu lapsi kaikessa rauhassa. Huomaavaisen kuuntelijan tapaan hän nojaa kevyesti eteenpäin. Arvoituksellinen hymy karehtii suupielessä. Sammakko ja orava ovat löytäneet tiensä hänen avoimiin kämmeniinsä, jotka lepäävät ristissä olevien jalkojen päällä."










Kaikki Sammaljätit olivat suloisia mutta oma ehdoton suosikkini oli juuri Ystävyys. Ystävyys on äärimmäisen tärkeä asia ja ystävyyttä tulee vaalia. Aito hyvä ystävä on sellainen, joka pysyy rinnallasi niin ilon kuin surun hetkellä, antaen tukea ja ymmärrystä ilman ehtoja. Olen joskus ollut surullinen kun joku ystävyyssuhde on päättynyt mutta myöhemmin olen ymmärtänyt, että niin on kuulunutkin tapahtua eli ystävyys ei ole ollut aitoa. 











Amos Rexin kumpareet ovat kyllä hauskoja ja ne keräävät myös lapsia ja vähän vanhempia kiipeilemään niiden päällä. Nämä kattokupolit ovat nykyään osa maisemaa, jossa aiemmin seisoi linja-autoja rivissä odottamassa matkustajia. Kupareiden päällä saa myös luvan kanssa kiipeillä ja kävellä. 








Alun perin vain väliaikaiseksi basaarirakennukseksi vuonna 1936 avattu Lasipalatsi on todellinen funkkishelmi. Jo valmistuessaan se oli nähtävyys, jota tultiin katsomaan ja ihmettelemään kauempaankin. Valtavasti isoja ikkunoita, katolla välkkyviä neonvaloja ja  -mainoksia sekä avaran korkeita tiloja! Rakennuksen suunnittelivat uraansa vasta aloittelevat nuoret arkkitehtiopiskelijat Viljo Revell, Niilo Kokko ja Heimo Riihimäki.











"Jätit kommunikoivat viittomakielellä äänettömästi toistensa ja ympäröivän maailman kanssa. Äänetön kommunikointi kuvastaa teosten taustalla olevaa ajatusta utopistisesta maailmasta, jossa ihmiset, eläimet ja muut olennot eläisivät rauhanomaisesti rinnakkain. Ehkä Sammaljätit voidaan mieltää ihmettelyn muistomerkeiksi, oppaiksi mielikuvituksellisempaan maailmannäkemykseen."

Oheinen teksti on lainattu Amos Rexin sivuilta. 










Lasipalatsin peruskorjauksen myös uudet valomainokset tehtiin alkuperäisiä kirjaintyylejä soveltaen.










Sammaljätti Valontuoja seisoo Kulttuurikasarmia kohden. Materiaaleina rautarunko, polystyreeni, lasikuitu, nailonkuitu, maali. Kokoa veistoksella on 4,22 x 1,5 x 1,68 m. Valontuoja taitaa olla korkein Jäteistä.

"Jos saavut Lasipalatsin aukiolle Simonkadun puolelta, vastassasi on Amos Rexin valontuoja. Hän kantaa selässään köysillä kiinnitettyä lamppua. Kirjoituspöytävalaisinta muistuttava lamppu näyttää hämmentävän arkiselta fantasiaolennon kyljessä, kuten myös t-paidan päälle puettu liivi ja sortsit."

Oheinen teksti on lainattu Amos Rexin sivuilta. 









Sammaljätit kommunikoivat viittomien avulla toisilleen Lasipalatsin ympäristössä.

"Viittomakielet ovat visuaalisia kieliä, joita käyttävät sekä kuurot, heikkokuuloiset että kuulevat. Ne rakentuvat eri viittomista, joissa yhdistyvät käsien, vartalon ja suun liikkeet sekä kasvojen ilmeet." 

Oheinen teksti on lainattu Amos Rexin sivuilta. 










Minulla on legendaarisia muistoja tästä Lasipalatsin kellosta eli joskus nuoruudessa tehtiin treffejä tämän kellotornin juurelle. Toinen suosittu treffipaikka ystävien kanssa oli Stockmannin kellon alla. 













Sammaljätti Ystävyys vähän eri kuvakulmasta katsottuna. Ehdottomasti siis minun suosikkini.










Neljäs Sammaljätti Keräilijä löytyy siis Bio Rexin terassilta. Materiaaleina rautarunko, polystyreeni, lasikuitu, nailonkuitu, maali. Kokoa veistoksella on 3,64 x 1,7 x 2 m. 

"Bio Rexin terassilla seisoo jätti, joka tarkastelee liikenneristeystä valppain silmin – kenties keräämisen arvoisia esineitä etsien. Hänen kätensä antavat lempeän vaikutelman, ikään kuin ne kantaisivat herkkää näkymätöntä esinettä. Tämä viittoma tarkoittaa kerätä"

Oheinen teksti on lainattu Amos Rexin sivuilta. 

Jos sinulla ei ole huomiselle mitään sovittua ohjelmaa käy ihmeessä kurkkimassa miltä nämä Sammaljätit näyttävät Amos Rexin ympäristössä. Vielä huomenna siis ehtii tutustua näihin sympaattisiin vihreisiin hahmoihin. Tämän jälkeen ne siirtyvät Kemiönsaareen ja Söderlångvikin kartanon metsikköön. Hyvää sunnuntaita kaikille!






6 kommenttia:

  1. Kerrankin voin todeta nähneeni nämä jättiläispatsaat jo alkukesästä. Tulimme pojan luokse käymään ja matkattiin sitten Helsingin keskustaan samalla reissulla katselemaan pääkaupungin hulinoita. Mies totesi, että oudon värisiä mutta itse pidin vihreästä. Oli Lasipalatsin ilme aika erilainen kun aikoinaan linja-autojen aikaan. Sinikka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upea juttu, että kävitte katsomassa Sammaljätit jo alkukesästä. Jättiläispatsaat toivat kyllä kiehtovan maailman ihan ydinkeskustaan ja elävöittivät Amos Rexin sisäpihaa. Paljon näistä näkyi kuvia myös somessa joten moni varmasti löysi myös patsaat kun olivat niin keskellä paikalla. Mukavaa lokakuun jatkoa!

      Poista
  2. Piti kuvista ihan tarkistaa, milloin nuo patsaat huomioni herättivät Helsingissä käydessämme. Heinäkuussa se oli. Väri muistuttaa lapsuuteni villapuseroa, pipoa ja kaulahuivia, jotka isä oli minulle ostanut. Kiitos hahmojen selkeästi kuvauksesta. Onpa hienoa, että ne siirtyvät Kemiönsaarelle, joka on ollut retkilistamme jo muutaman kerran. Taalintehtaalla kannattaa käydä. Ihailen sinun sinnikästä ja laadukasta blogityötäsi! Terveisin Tuija

    VastaaPoista
  3. Patsaat ovat minusta hurmaavia ja minä pidin niiden vihreästä väristä! Hauskaa, että sinulle tuli mieleen tuosta väristä lapsuutesi villapusero, pipo sekä kaulahuivi ja vielä omalta isältä saatuja. Minulle tuosta vihreästä tuli taas mieleen vihreä käsilaukku, joka minulla ollut vuosia sitten. Itse puhuin siitä aina "sammallaukkuna" kun väri oli kuin suoraan metsän sammaleista.

    Kemiönsaarella on paljon kaikkea kivaa. Söderlångvikin kartano nyt peruskorjattuna menee minun ensi kesän ohjelmaa ja totta kai sitten myös Sammaljätit metsikössä. Taalintehdas on tuttu paikka myös edellisilta reissulta.

    Kiitos kauniista sanoista Tuija ♥

    VastaaPoista
  4. Minusta nuo sammaljätit ovat aivan ihanat! En tiennytkään, että menevät Söderlångvikiin. Minä kävin Söderlångvikissa kolme vuotta sitten. Täytyypä mennä joskus uudestaan katsomaan sammaljättejä.

    Minä muistan sen ajan, kun pitkän matkan busseja lähti Lasipalatsin takaa. Olen sieltä lähtenyt bussimatkalle muutaan kerran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minustakin ne olivat todella ihania ♥ Amos Rexin sivuilla kerrotaan niin siirtymisestä. Söderlångvik on ihana kartano ja minä haluan myös nähdä sen uudelleen restauroinnin jälkeen. Ehkä voimme tehdä sinne ensi kesänä yhteisen tutustumisreissun sekä Sammaljättien että itse kartanonkin osalta.

      Minä muistan myös Lasipalatsin aukion hyvin ja ne pitkän matkan bussit, joilla matkasin Poriin nuoruuden aikaisen poikasystävän luokse. Kaikkea sitä on nuoruudessaan jaksanut tehdä!

      Poista

Template designed by Rainy Day