ITE-taiteilija Leena Nion satupuutarhaan ehtii vielä elokuussa

Sunnuntaina päätin lähteä tutustumaan Leena Nion satupuutarhaan ja Kimara taidepolkuun Jokelassa. Vieraillessani Middle of Nowhere taidepuistossa Kaukasten kylässä Hyvinkäällä ihastuin jo Leenan isoihin Värisinfonia kukkamosaiikkeihin, jotka hehkuivat maagisen upeissa väreissä nurmella. Googlailun tuloksena löysin netin uumenista Leenan oman satupuutarhan taidepolkuineen joten Mimmi mukaan autoon ja tien päälle. 

Matkalla bongasin valtavasti lehmiä laitumella ja olisin halunnut pysähtyä kuvailemaan. Olisi ehdottomasti pitänyt tehdä pieni jaloittelutauko koska paluumatkalla lehmät olivat jo siirtyneet navetan taakse katveeseen ja kamerani ulottumattomiin. Harmi minunlaiselle lehmäfanille ♥

Puinen ihmispatsas ohjaa tervetuloa-kyltillä vieraat ruohokentälle, joka toimii parkkialueena. Kaikki puiset veistokset Kimara taidepolulla ovat Leenan isän Esko Nion veistämiä. Karjalaiset sukujuuret omaava isä on itsekin ITE taiteilija, joka ryhtyi veistämään jäätyään eläkkeelle. Myös Leenan Savosta kotoisin olevan Terttu-äidin virkkaamia ja kutomia tekstiilitöitä on puistossa esillä. 

Leenan materiaali on mosaiikki, jonka työstämisessä hän on itseoppinut taiteilija "lukuun ottamatta muutaman tunnin kurssia, johon osallistuin" kertoi Leena. Kottikärryt, jotka on päällystetty hopealla sekä valkoisella mosaiikilla ovat häkellyttävän kauniit. Nion perheessä ovat kaikki antaneet oman panoksensa satupuutarhaan ja Kimara taidepolulle. 

Koirat ovat tervetulleita myös ihailemaan taidetta mutta tehtyäni pienen kävelykierroksen Mimmin kanssa polun alkupäässä päätin viedä neidin takaisin autoon. Jackrussellin vilkkaus ja ihmisystävällisyys sekä valokuvaaminen ovat "mission impossible" eli jos haluaa selkeitä kuvia on parempi olla ilman koiraystävää. 

Leena Nio ehti vuosikymmeniä asua Pariisissa toimien aikuiskouluttajana ja englanninopettajana. Nion vanhempien talon toisen päädyn tulipalo sekä vanhempien ikääntyminen saivat hänet lopulta palaamaan takaisin Suomeen ja Jokelaan. Leenan Esko isä oli nuoresta iästään huolimatta osallistunut Jokelan asutustontin raivaamiseen kun sotaleski äiti lapsineen tuli aloittamaan uutta elämää Etelä-Suomessa. Leenan äiti kertoi minulle, että hän oli kohdannut tulevan miehensä Kuopiossa tansseissa. Tällä hetkellä Leena asuu Ateljee siivessä ja vanhemmat talon uudisosassa, joka on rakennettu palaneen siiven tilalle. 

Kimara taidepolulle kuljetaan näin värikkään kaaren alta! Kävellessäni ja katsellessani Leenan upeita mosaiikkitöitä minulle muistui mieleen, että lapsena teimme äitini kanssa mosaiikkitöitä. Pieniä mosaiikkitauluja oli hauskaa askarrella ja sommitella mosaiikinpaloja alustalle. Täytyy yrittää etsiä olisivat työt vielä lapsuudenkodissani. Muistan äidin kertoneen, että mosaiikkipaloilla voi päällystää purkkeja, kippoja, kuppeja jne. Alustana voi olla muovi, savi, metalli, puu, lasi ym. Leena on päällystänyt mm. torsoja, kenkiä, jääkiekkomailoja, kottikärryt, tuolin jne....eli vain mielikuvitus on rajana!

Nämä punaiset kengät ja hattu oikein hehkuivat auringonvalossa - hurmaavia! 

Kimara taidepolulta löytyy myös Esko isän puuveistoksia, jotka luovat hyvää kontrastia minusta Leenan töille. Terttu äidin näppäristä käsistä ovat lähtöisin sekä virkatut että kudotut tekstiilit. 

Nuotiopaikalla istuvat puiset Esko ja Terttu. Tertulla on virkkuukoukku kädessä ja kaulalla huivi. 

Lampaat ovat Eskon veistämiä ja niiden "villat" Tertun käsistä syntyneitä. Luova pariskunta!

Katsottavaa todella riittää Kimara taidepolulla. On mosaiikkia, puuta ja tekstiiliä eli jokaiselta perheenjäseneltä oman alansa töitä. Paikalla olleet lapset tuntuivat myös viihtyvän äärimmäisen hyvin tässä satumaisessa ympäristössä missä oli toisella puolella niityllä värikkäitä flamingoja ja toisella puolella puusta veistetty possuperhe. 

Kun aloin lähestyä Nion perheen kotitaloa huomasin, että ihana "sadunomaisuus" jatkuu myös siellä. Punaisen talon uudisosan seinälle oli nostettu mosaiikilla päällystettyjä jääkiekkomailoja Suomen maajoukkueen menestyksen vuosilta kaukalosta. 

Palaneen talon sokkeli oli säästynyt ja siihen Leena Nio on tehnyt äärimmäisen kauniin mosaiikki työn, joka kulki ympäri uudisosan. Upea!!! Leenan töistä minulle tuli takauma Barcelonan matkaani vuosia sitten ja Antoni Gaudin satumainen Guellin puisto. Leena käyttää töissään rohkeasti värejä kuten Gaudikin teki. 

Leena Nion tekemiä töitä oli myös ostettavissa ja minua jäi kaivelemaan yksi elefantti. En yhtään tiedä mihin minä sijoittaisin sen koska en omista omaa pihaa. Sininen elefantti tuli jopa uniini yhtenä yönä joten onko tämä enne siitä, että fantti muuttaa meille joskus.... 

Pihapiiristä löytyi myös juotavaa pienestä kahviosta siinä katselun ja ihailun lomassa. Leenan töissä värit todella leiskuvat ja niistä tulee hyvälle tuulelle. 

Pihapiirissä on myös vesiallas, jonka ympärille on kerääntynyt eri kokoisia kaloja, sisiliskoja, käärmeitä ja kilpikonnia paistattelemaan päivää. En huomannut katsoa olisiko vedessä uiskennellut karppeja...

Leena Nion Sateenkaarinainen oli ehdottomasti yksi suosikeistani pihapiirissä. Hahmon värikkyys, iloisuus ja muoto miellyttivät minua.  Sateenkaarinaisessa on samanlaista voimaa kuin ranskalais-amerikkalaisen kuvanveistäjä Niki de Saint Phallen naivistisen iloisessa ja värikkäässä Nana hahmossa. Tästä voit kurkistaa Taidehallin Niki de Saint Phallen näyttelyyn, jossa vierailin 2016. Toinen Nikin tekemä naishahmo "Kohtuullisuus" löytyy Aboa Vetus Ars Nova museosta Turussa ja tarkemmin sen kahviosta. Tästä pääset kurkistamaan 2017 vierailuuni siellä. 

Leena töitä löytyy Ateljeen sisätiloista sekä pihamaalta ja taidepolulta. Kurkkasin mitä Maaseudun sivistysliitto on kirjoittanut Leena Niosta omassa ITE-taidetta esittelevässä kirjassaan. "Lapsena piirustuskilpailuita voittanut ja taiteellisesti lahjakas Leena Nio kävi Pariisissa mosaiikkikurssin ja jäi koukkuun saman tien. Nykyään hän ei tee mosaiikkeja enää kuin ehkä viisi tuntia päivässä, vaikka tekeminen on joskus vienyt mukanaan koko naisen." 

Vielä 25.elokuuta saakka Leena Nion satupuutarhaan ja Kimara taidepolulle voi mennä vierailemaan "avoimet ovet" periaatteella joka päivä ja sen jälkeen sovittuun aikaan. Tämä upea paikka löytyy osoitteesta Tiensuuntie 100, 05400 Jokela. Autoille löytyy parkkipaikka ja karvakaverit ovat myös tervetulleita polulle ja puistoon. 

Marjon matkassa suosittelee ehdottomasti käymään ja imemään täältä ihanaa energiaa, iloa ja väriä mukaansa. Kiitos Leena ja vanhemmat Terttu & Esko mielenkiintoisesta juttutuokiosta.