Gianni Versace
Merikeskus Vellamossa Kotkassa avautui 19.huhtikuuta aivan huikea Oceanista - meri ja muoti -näyttely, joka on nähtävissä 29.syyskuuta asti. Olen ilokseni huomannut, että myös Suomessa museot ovat viime vuosina järjestäneet näyttelyitä, joissa on esillä rohkeasti myös muotia. Ehkä voimme kiittää tästä New Yorkin Metropolitan museota (Met), joka rohkeasti on jo 1940-luvulta lähtien toukokuun alussa viettänyt päivää, jolloin museoon kerääntyy muotiväki uusimmissa luomuksissaan illastamaan ja esittelemään muotia.
Nikoline Liv Andersen ,Only Angels have Wings, Tanska 2013. Teoksen hahmot ovat osa laajempaa Only Angels Have Wings -teosta. Materiaaleina on käytetty maalattuja nukkeja ja pillejä.
Muotia voidaan hyvin esitellä museoissa ja taidemuseossa koska esimerkiksi suomalaiset muotisuunnittelijat ottavat kantaa Vellamon näyttelyssä Itämeren ja ylipäätänsä merien tilanteeseen töissään. Muoti on osa muotoilu, joka muuttuu koko ajan ja siihen vaikuttavat trendit ja megatrendit. Ilmastomuutos on esimerkki isosta pitkäaikaisesta trendistä, joka vaikuttaa vahvasti myös muotoiluun.
Kaksi vasemmanpuoleista asua ovat vuoden 2021 nuorena suunnittelijana palkitun suomalaisen Idaliina Frimanin Itämeren tilanteesta ja perinteisistä merenkulun vaatteista inspiroinut mallisto. Friman käyttää materiaaleja, joissa merilevä yhdistyy kierrätettyyn villaan ja ekologisempaan polyesteriin. Oikealla huonosti kuvassa näkyvä tanskalaisen Ibi Højin mallistosta oleva kalaverkosta tehty puku.
Tampereella avattiin 2015 kulttuurihistoriallinen Museo Milavida, jossa perusnäyttelyn lisäksi on vaihtuvia näyttelyitä juuri muodin ja muotoilun teemoista. Olen itse käynyt siellä katsomassa heti avajaiskesänä Unelmien askeleet - Salvatore Ferragamo 1898-1960 -näyttely, jossa oli italialaisen 1900-luvun johtavan kenkäsuunnittelijan kenkiä esillä ensimmäistä kertaa Suomessa. Kesällä 2020 esiteltiin mielenkiintoinen "Aina mukana - Käsilaukun vuosisata" ja 2022 huikea näyttely "Vivienne Westwood-muotia yksityiskokoelmasta" -näyttely. Tällä hetkellä Milavidassa on menossa "Muodin huipulla" -näyttely, jossa kävin heti ensimmäisellä lomaviikollani. Postausta on tulossa myöhemmin tästä aivan huikeasta näyttelystä.
Anne-Mari Pahkala kuuli italialaisesta kierrätyskuidusta, joka oli tehty merestä kerätyistä muovipulloista. Kierrätyskuidusta tehty kangas päätyi kansanedustaja Emma Karin iltapukuun, joka yllään hän edusti Linnan juhlissa 2016. Nykyään puku on Kansallismuseon kokoelmissa.
Minua harmittaa suunnattomasti etten ehtinyt katsomaan 2020 Mäntän Serlachius-museo Gustafissa syksyllä esiteltyä harvinaista näyttelyä "Glamour - Pukuloistoa valkokankaalla". Se esitteli italialaisen Tirelli Costumin puvustuksia maailmankuuluihin klassikkoelokuviin kuten Kuinka äkäpussi kesytetään ja Fellinin Casanova.
Heti lomani alussa matkasin kuitenkin Merikeskus Vellamoon, jossa vierailin ensimmäisen kerran kesällä 2020, jolloin kirjoitin postauksen myös tänne blogin puolelle. Laajassa Oceanista -näyttelyssä on esillä noin 110 vaatetta tai asustetta eri suunnittelijoilta sekä aikakausilta. Vaatteiden lisäksi nähtävillä on mm. kenkiä ja laukkuja.
Näyttely esittelee myös muistoja herättäviä merihenkisiä klassikkovaatteita kuten vaikka klassisen tasaraita merimiespaidan ja myös katumuotia aina 1800-lopulta nykypäivään. Näyttelytilasta löytyy myös rekonstruoitu vanha laivanhytti, josta oli lasioven takia mahdotonta saada hyvää valokuvaa.
"Oceanista näyttää, kuinka huippumuoti on lainannut merenkulkijoiden tyyliä ja kulttuuria vuosikymmenten ajan. Näyttely esittelee kansainvälisesti tunnettujen muotitalojen ja suomalaisten suunnittelijoiden merestä inspiroitunutta muotia.
Mukana ovat muun muassa Chanel, Thom Browne, Jean Paul Gaultier, Iris van Herpen, Maison Margiela, Moncler, Pierre & Gilles, Eilish Macintosh, Philip Treacy, Sumiko Iwakiri, Versace, Idaliina Friman ja Anne-Mari Pahkala." Oceanista - muoti ja meri
Näyttely löytyy Vellamon 2.kerroksesta kahdesta tilasta eli Suomen Merimuseo ja Vaihtuvat näyttelyt.
Oceanista -näyttely on alun perin tuotettu vuonna 2021 Tanskan kansalliseen merimuseoon/ Museet for Søfartin näyttelyyn. Vellamoon näyttelyn on tuottanut Suomen Kansallismuseo ja se on toteutettu yhteistyössä Exponan kanssa. Näyttelyssä on mukana myös suomalaisia suunnittelijoita Anne-Mari Pahkala, Johanna Gullichsen, Ines Kalliala ja Idaliina Friman.
Jos haluat mukaan yleisöopastukseen niin se on mahdollista vielä elokuun loppuun saakka tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin kello 12. Lisätietoja täältä. Minä en valitettavasti ehtinyt kierrokselle mukaan mutta hyvin näyttelystä sai irti myös itsekseen kiertämällä ja lukemalla näyttelytekstejä.
Vasemmalla on suomalaisen Lovian (suunnittelija Outi Korpijaakko) Kaiho-laukku, jossa hyödynnetään kalastuksen sivutuotteena ylijääviä kalannahkoja. Alankomaalainen suunnittelija Charlotte van Alem on puolestaan käyttänyt kengän valmistuksessa meduusan kudosta, johon on yhdistetty silkkikuituja, kalakollageenia ja pellavaa. Oikealla on puolestaan Kansallismuseon kokoelmista 1940-luvulta kalannahasta valmistetut kengät. 1900-luvun sota-ajan puute nahasta nosti vanhan kalannahan käsittelytaidon taas kunniaan. Kengissä on käytetty siniseksi värjättyä turskan nahkaa.
Alankomaalainen Iris van Herpen tunnetaan muodista, joka yhdistää perinteistä käsityötä ja uusi teknologioita, kuten 3D-tulostusta. Lisäksi hän ammentaa innoitusta luonnontieteistä. Vasemmalla oleva puku on Hybrid Holism -mallistosta, joka on Iris van Herpenin näkemys tulevaisuuden muodista, jossa on erikoisia - osin ehkä elollisiakin muotoja.
Muoti- ja tekstiiliteollisuus ovat suurempia ilmaston saastuttajia nykypäivänä. Kehityssuunnan muuttaminen vaatii ennen kaikkea rohkeutta ja innovatiivisuutta suunnittelijoilta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteessa 14 määritellään seuraavasti:
"Merten ja niiden tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen ja niiden kestävän käytön edistäminen. Merten saastumista tulee vähentää ja ehkäistä merkittävästi, sekä merten ja rannikkoalueiden ekosysteemejä tulee suojella. Myös monet kalakannoista ovat liikakalastuksen kohteena ja siksi globaalit toimet ovat elintärkeitä, jotta voimme edistää uhanalaisten kalakantojen uudelleen elvyttämistä."
Italialaisen Gianni Versasen esillä olevissa asuissa näkyy Miami Beachin vaikutus. Amerikka ja Miami Beach edustivat vapautta Välimeren rannalla Italian Reggio di Calabriassa kasvaneelle suunnittelijalle. Versacen asuissa on runsaasti koristeluja, värikkyyttä ja kultaisia elementtejä koruissa, kengissä sekä käsilaukussa. Postauksen kansikuvassa näkyvät nämä asut kokonaisina ja ne ovat SS 1992 mallistosta.
Yhdysvaltalainen muotisuunnittelijat Thom Brown on suunnitellut merellisiä univormuja SS 2014, jotka toisaalta luovat yhtenäisyyttä ja tasa-arvoa, mutta toisaalta ne voivat muuntua sovinnaisista hyvinkin avantgardistiseksi. Näihin univormuihin on nimittäin yhdistetty alaosaan housujen ja hameen välimuoto.
Lisäksi oikeanpuoleiseen pukuun on liitetty perinteisen kalukukkaron uudelleentulkinta. Keskiajan fallossymboli kalukukkaro oli housuissa jalkovälin peittävä erillinen pussimainen vaatekappale, joka kätki miehen sukuelimen. Kalukukkaromuoti jatkui aina 1600-luvun loppupuolelle saakka.
Israelilainen Kobi Levin on suunnitellut Orca-korkokengät, jotka ovat kunnianosoitus miekkavalaalle. Ennen kuin ehdin lukea nimikylttiä minä näin kengissä jo Pelastakaa Willy -leffan miekkavalaan.
Brittiläinen muotisuunnittelija Craig Green kuvailee mertaa kohtaan tuntemaansa pelkoa tuntemattoman peloksi. Liioiteltu untuvahaalari muistuttaa pelastuslauttaa, jolla voisi purjehtia myrskyisellä merellä. Kuva: Heli Sorjonen, Suomen Kansallismuseo
Oli aika siirtyä toiseen näyttelysaliin kurkistamaan mitä siellä olisi esillä liittyen merihenkiseen pukeutumiseen ja muotiin, joka täällä ulottui myös yli sadan vuoden taakse ja myös lastenvaatteisiin.
"Merihenkinen lastenvaatebuumi käynnistyi vuonna 1846 Englannista, kun nelivuotias prinssi Edvard ikuistettiin muotokuvaan päällään kuninkaallisen huvijahdin merimiesten univormua jäljittelevä asu. Kuva käynnisti vuosisataisen lastenmuotitrendin myös Suomessa, näyttelyssä esillä on Sibeliuksen tyttärelle kuulunut merimiespuku. Suuri kansa kopioi tuolloin, aivan kuten nykyäänkin, julkkisten muotia."
Vasemmalla oleva merimiespuku on ollut Sibeliuksen tyttärellä aikoinaan yllä. Keskellä muotokuva kuningas Edward VII lapsena vuodelta 1846, maalauksen on tehnyt Franz Xaver Winterhalter, joka käynnisti siis merimiesasu boomin lapsilla.
Merimiesasuun kuulunut suuri kaulus on syntynyt jo 1700-luvun loppupuolella. Näyttelytekstissä kerrottiin ettei tarkkaa tietoa kauluksen kokoon ole tiedossa mutta on arveltu, että se olisi johtunut siitä, että merimiehillä on pitkä, rasvainen tukka. Toisaalta kaulus voitiin tarvittaessa nostaa myös pystyyn suojaamaan poskia ja kaulaa.
Raidat kaulukseen tulivat 1800-luvulla Englannin laivastolta, jossa ne olivat symboloineet lordi Nelsonin kolme voittoa merillä. Kaulukset siirtyivät myös naisten ja lasten muotiin kun aiemmin paheelliset ja vaaralliset merimiehet nähtiin isänmaallisin, rohkeina ja kiehtovinakin.
Kuuluiset siniset merimiesraidat on ensimmäisenä otettu käyttöön Ranskan laivaston univormussa 1858. Aikoinaan on oli tarkasti määritelty kuinka monta raitaa paidassa tuli olla ja raitojen määrä vaihteli 20-21 sen mukaan miten pitkä paita oli. Raitojen määrä symboloi Napoleonin saamia voittoja.
Muotisuunnittelija Coco Chanel otti jo vuonna 1913 vaikutteita miesten vaatetuksesta, Vuonna 1930 Coco pukeutui itse korkeavyötäröisiin housuihin ja raitapaitaan hänestä otetussa valokuvassa.
Chanel jatkoi merihenkisyyttä mallistoissaan myöhemminkin mm. hyödyntäen perinteistä merimiessäkkiä käsilaukun mallina ja jännällä solmukorolla varustettuna avokkaitakin on löytynyt.
Merimiesraidoissa on pukeutumisessaan viihtyneet monet muutkin julkisuuden henkilöt kuten Andy Warhol, Pablo Picasso, Audret Hepburn, James Dean, Kurt Cobain, Mick Jagger ja Jean-Paul Gaultier. Myös Marimekon mallistoon ilmestyi Tasaraita paita, jonka suunnitteli Annikka Rimala vuonna 1968.
"Niin tein. Suunnittelin vuonna 1968 koko setin t-paidasta vauvan paitaan ja sukkiin. Ensimmäistä erää jonotettiin Marimekon myymälässä, ja se myytiin loppuun muutamassa päivässä." Annikki Rimalan haastattelu 2014
Tasaraita, Annikki Rimala Marimekko 1968
Merimiesasut ovat jännä yhdistelmä turhamaisuutta ja käytännöllisyyttä. Me maakravutkin pukeudumme niihin vaikka emme omistaisi edes soutuvenettä koska merimiesasuissa on asennetta, pirteyttä ja sini-valkoinen ehkä vielä yhdistettynä punaiseen on klassikko ja toimii aina.
Muistan lukeneeni jostain, että raitakuosin käyttämiseen merillä olisi liitetty uskomus siitä, että laidan yli pudonnut merimies olisi helpompi havaita merestä. Totta vai tarua - sitä emme tiedä koska isoa purjelaivaa ei niin vaan käännetty pudonnutta etsimään.
Näyttelyssä on esillä myös jännä tanskalaisen Laura Dalgaardin neule (2020), jossa on kutoen kerrottu tarinaa siitä mitä kaikkea voi kalaverkkoon päätyä: kaloja, poijuja, meriroskaa ja hummeri. Tilkkutyötä muistuttava paita on kunnianosoitus merimiesneuleille ja erilaisille neulontatekniikoille, joita Merikeskus Vellamon näyttelyssä oli myös esillä.
Tämä huikea näyttely on nähtävissä vielä 29. syyskuuta joten jos olet sekä muodin että meren ystävä ota suunnaksi Merikeskus Vellamo Kotkassa. Vellamo löytyy osoitteesta Tornatorintie 99, Kotka. Vellamo on Museokorttikohde ja tämän näyttelyn lisäksi talosta löytyy muitakin mielenkiintoisia mereen ja merenkäyntiin liittyviä näyttelyitä kuten Kohtalona Ruotsinsalmi, Puun vuoro, Aarnikotkan siipien alla.
Jos haluat käydä tutustumassa kesäkohteisiin eli Majakkalaiva Kemiin, Jäänmurtaja Tarmoon tai Vartiolaiva Telkkään ovat ne avoinna 1.syyskuuta asti. Merikeskus Vellamosta löytyy myös ravintola, josta saa kahvin lisäksi myös lasillisen viiniä ja viikonloppuisin on myös brunssia tarjolla.
Tästä voit kurkistaa mitä muuta katsottavaa löysin Kotkasta kesällä 2020.
En ole pätkääkään kiinnostunut muodista, mutta esittelit nämä sen verran mielenkiintoisesti että voisin tuonne mennäkin haistelemaan muodin tuulia. Mantereella tapahtuu niin paljon kaikkea, että tulisi valinnan vaikeus kun pitäisi päättää mihin menee. Ehkä on hyväkin että asun tällaisella pienemmällä paikkakunnalla.
VastaaPoistaKiitos kun kommentoit vaikka muoti ei olekaan sinun kiinnostuksen kohteeseeni ♥ Huippumuodin lisäksi näyttely ottaa hyvin kantaa siihen mitä meidän kaikkien tulisi
Poistatiedostaa "Muoti- ja tekstiiliteollisuus ovat suurempia ilmaston saastuttajia nykypäivänä."
Eli myös suunnittelijoiden tulisi etsiä vaihtoehtoisia materiaaleja mistä valmistaa vaatteita. Jänniä juttuja on otettu jo käyttöön eli Pahkalan käyttämä italialainen kierrätyskuitu, joka on tehty merestä kerätyistä muovipulloista. Samoin minusta on upea juttu, että kotimainen Lovia hyödyntää kalastuksen sivutuotteena ylijääviä kalannahkoja. Vähän samoin kuin pula-aika Suomessa on parkituista kalannahoista tehty kenkiä, joista olikin näyttelyssä esillä Kansallismuseon kokoelmista naisten kengät. Toki nähtävillä on oli sellaistakin muotia, joka on saanut vain innoituksensa merellisyydestä ja merimieselämästä. Jännä on myös se, että merimiesten raitapaidasta on tullut tavallaan haluttu "muotivaate" Coco Chanelin otettu se rohkeasti ylleen jo 40-luvulla. Toki myös meidän oma Marimekko ja Annika Rimala toivat raitapaidat myös meidän suomalaisten suosioon.
Kivaa alkavaa elokuuta ♥