Hyvää vappuaattoa sinne ruutujen toiselle puolelle! Vappu on todella vanha kevään juhla. Vapun alkuperäinen historia ulottuu aina 700-luvulle ja vuonna 710 syntyneeseen Wessexiläiseen Walburga-nimiseen naiseen.
Varakkaan perheen tyttärenä Walburga laitettiin jo 10-vuotiaana luostariin, joka oli tarkoitettu naisille, jotka eivät menisi naimisiin. Hän siirtyi myöhemmin elämässään veljensä Winibaldin perustamaan Heidenheimin luostariin.
Ensimmäisenä naisena Walburga valittiinkin jo johtajaksi, abbedissaksi luostariin, jossa oli sekä nunnia että munkkeja. Tuona aikana hänen virkanimityksensä todella kohahdutti, sillä sekaluostareissa piti yleisen tavan mukaan olla aina miesjohtaja.
Pieni vapunviettäjä, kuvaaja Tuntematon
Johtamalla vaikutusvaltaista luostaria Walburgasta tuli yksi tärkeimmistä naisista kristillisessä Euroopassa. Hän oli myös oivallinen esimerkki niistä etenemismahdollisuuksista, joita lahjakkailla naisilla oli keskiajalla.
Sata vuotta kuolemansa jälkeen 879 katolilainen kirkko ja paavi Hadrianus II kohottivat Walburgan pyhimykseksi. Juhlapäiväksi tuli 1. toukokuuta, jolloin vietetään Vapun ja Valpurin nimipäivää.
Vappua on juhlittu jo 700-luvulla kevään juhlana, jolloin toivotettiin tervetulleeksi lämpimämpi vuodenaika samalla myös juhlistamalla luonnon valtaisaa heräämistä uudelleen pimeän pitkän talven jälkeen. Luonnon muuttuminen keväällä on melkein omin silmin havaittavissa eli voi melkein sanoa, että hiirenkorvat kasvavat silmissä ja versoja puskee maan läpi kohisten. Lisääntynyt auringonvalo ja lämmin ilma saavat kaiken tämän kukkimisen ja luonnon puhkeamisen aikaan kuin sormia napsauttamalla.
Kuva Volker von Bonin
Meillä Suomessa vappu on kuulunut myös maatalouden vanhoihin merkkipäivää, jolloin karja on päästetty toukokuun alusta laitumelle. Suomen rannikkoseuduilla oli tapana vapun kunniaksi myös sytyttää juhlatulia palamaan, jolloin tulen loimutessa voitiin vaikka tanssia tai pitää muuten vaan hauskaa unohtamatta vappujuomia olutta ja simaa.
Vappuun on kuulunut myös pahojen henkien poisajaminen soittamalla kelloja tai toitottamalla torvia. Savu ja metelöinti kelloilla sekä torvilla on suojannut karjaa petoeläimiltä laitumella.
Vappua on vietetty työläisten ja ylioppilaiden juhlana 1800-luvulta lähtien. Kun Yhdysvaltain ammattiliitot vaativat 1.5.1886 kahdensantunnin työpäivää ja he myös saivat sen tuli 1.toukokuuta päivänmäärästä tärkeä työväenliikkeelle joten ei siis ihme, että sitä vuosittain on juhlistettu. Suomessa vapun juhlintaan on vuosia kuulunut myös vappumarssit, joissa on vaadittu iskulauseissa työläisten olojen parantamista.
Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla asuneelle on yksi vapun tunnetuin perinne ollut varmasti Mantan lakitus vappuaattona. Tapahtuma on perinteisesti aina alkanut Mantan patsaan pesulla kello 17 ja kutreilleen valkolakin Mant on saanut kello 18. Pääkaupunkiseudun ylioppilaskunnat lakittavat vuorovuosina Mantan.
Mutta vasta vuoden 1951 jälkeen Manta on virallisesti saanut valkolakin päähänsä. Sitä ennen Manta lakitettiin aina salaa vappuaaton ja vappupäivän välisenä yönä. Patsas lakitettiin tiettävästi ensimmäisen kerran jo vuoden 1909 vappuna.
Tänä vuonna Havis Amandaa ei lakiteta koska neitokainen on edelleen HAM:in suojissa restauroinnissa ja palaa omalle paikalleen Kauppatorille vasta elokuun alussa. Mutta ei hätää sillä Taideyliopiston ylioppilaskunta on tehnyt "Vara-Mantan", joka saa vappuaattona lakin päähänsä Kansalaistorin juhlallisuuksissa.
Suomessa on nähty hurjia helteitä mutta myös lumisia maisemia kun vappua vietetään. Viime keskiviikkona kun kaivoin auton yli 20 cm lumivaipan alta esille mietin "mitäköhän tästä vapusta tulee". Lumet ovat kuitenkin jo sulaneet ja lämpötila on noussut pääkaupunkiseudulla yli +15C eli todella lämpimissä puitteissa tätä vappua saadaan viime viikon takatalven jälkeen viettää.
Poika ja vappupallo 1959, valokuvaa István Rácz.
Vappu merkitsee meille kaikille vähän erilaisia asioita. Joku haluaa perinteiselle huviajelulle eli autotallista kaivetaan avoauto esille ja lähdetään kurvailemaan kaupungille. Toinen taas menee picnicille Kaivopuistoon ja toivoo lämmön jatkuvan. Puistopicnikit ovat vuosi vuodelta lisänneet suosiotaan. Vappulounas on myös yksi varteenotettava vaihtoehto nimenomaan vappupäivänä. Ravintoloissa kuhinaa riittää ja kaikki eivät edes mahdu mukaan.
Vappuna järjestetään konsertteja, tanssiaisia ja jopa erikoisnäytöksiä leffateattereissa juhlan kunniaksi unohtamatta teatteria ja oopperaa. Joku meistä haluaa ehdottomasti serpentiiniä, tippaleipiä. omatekoista simaa ja ilmapallon ennen kuin voi aloittaa vapun juhlinnan. Toiset meistä viettävät kuitenkin vappua töissä eli kaikille ei edes vappu ole vapaa- ja juhlapäivä.
Oikein mukavaa vappua kaikille missä sitä sitten vietättekään!
kuva
kuva
Itselleni vappu on vain vapaa päivä, joten hyvää, jos kelit ovat siedettäviä. Ulkoilmakonserttia voisin käydä katsomassa, mutta useimmiten käydään vain jossain luonnossa syömässä ensimmäiset kevään eväät. Toukokuun alussa luontoon tulee juuri se ensimmäinen, kauniin vihreä hetki.
VastaaPoista