Sea Life Helsinki tarjoaa vedenalaisia elämyksiä Linnanmäellä

 

Sea Life Helsinki avasi ovensa vuonna 2002 ja minä taisin vierailla siellä ensimmäistä kertaa vain muutamia kuukausia avajaisten jälkeen. Linnanmäelle sijoitettu Helsingin Sea Life on osa Merlin Entertainmentsin omistamaa Euroopan-laajuista Sea Life -ketjua, joka on maailman suurin yleisöakvaariokeskus. Jo pikkutyttönä minun ehdoton suosikkiohjelmani teeveessä oli Merten salaisuudet, jossa punapipoinen kapteeni ja tutkimusmatkailija Jack Cousteau selaisi Calypso nimisellä aluksellaan maailman meriä tutkien samalla merta ja kaikki vesielämän muotoja. Ihastuin vedenalaiseen maisemaan värikkäine kaloineen, koralleineen, simpukoineen, merihevosineen sekä lukuisine muine eliöineen. 

Merten salaisuudet -ohjelma vei niin mukanaan, että haaveilin jopa pikkutyttönä lähteväni aikuisena jonkin tutkimusaluksen mukaan niiden kiertäessä maailman  merillä. Kasvaessani aikuiseksi huomasin tulevani todella helposti merisairaaksi joten tuo haave jäi toteuttamatta. Ei siis ihme, että Sea Life Linnanmäellä on kiinnostanut minua aina. Blogiin ei koskaan aiemmin ole päätynyt yhtään juttua vedenalaisen maailman jutuista joten nyt on aika korjata tilanne. Vierailin viime lauantaina Sea Lifessa ja nämä valokuvat ovat pääosin tuolta reissultani. Kohde kiinnostaa selkeästi sekä lapsia että aikuisia joten merten syvyydet ja pinnan alainen elämä kiehtoo laajaa katsojakuntaa. Oli ihanaa myös huomata miten innokkaasti hyvin pienetkin lapset reagoivat näkemäänsä riemun kiljahduksista päätellen.

Kuva Iltalehti / Sea Life

Legendaarinen Mikko-meriahven oli vuosia Sea Lifen todellinen vetonaula, jota ihan joka kerta käytiin aina moikkaamassa akvaariossa käynnin yhteydessä. Mikko koki kovia koronapandemian alkamisen jälkeen kun Sea Life suljettiin ja ihmiset eivät enää vierailleet kohteessa. Mikko raukka masentui, söi virikeharjasakin sekä rikkoi akvaarionsa yhden seinän. Mikolle hankittiin oma televisio, josta se näki ihmisiä piristyäkseen. Onneksi ihmisten taas palattua Sea Lifeen Mikko muuttui omaksi itsekseen jälleen. Mikko siirtyi ajasta ikuisuuteen 3.5.2022 saatuaan äkillisen sairauskohtauksen. Mikko-meriahven ehti asua Sea Lifessa 15 vuotta ja kuolleessaan se oli peräti 18 vuotta vanha. RIP Mikko ♥

Sea Life -kierros aloitetaan Etelä-Amerikan tulvasademetsistä eli Igapó-alueelta. Amazon-joki on 6400 kilometriä pitkä maapallon suurin joki. Pituudessa se tosin häviää maailman pisimmälle joelle Niilille (6650 km). Amazon virtaa Etelä-Amerikassa peräti yhdeksän valtion läpi ja se onkin oikeastaan sisämaassa oleva meri, joka kuhisee elämää. Joki yllä pitää maapallon suurinta sademetsää ja tukee monimuotoista luontoa. 

Näiden Amazonin alueella esiintyvien punapirajoiden purukalusto näytti aika pelottavalta. Punapiraija on 20-30 cm pitkä ja se elää parvissa. Kun ravintoa on riittävästi parvessa säilyy suhteellisen sopuisa ilmapiiri. Pääsääntöisesti piraijat syövät muita kaloja mutta löytäessään kuolleen tai haavoittuneen eläimen ne kaluavat sen kyllä melko nopeasti putipuhtaaksi syötävistä osista. Kuivan kauden aikana kun vettä on vähän tulee punapirajoista aggressiivisia ja ne voivat todella hyökätä parvena myös itseään isompien kimppuun etsiessään ravintoa. Kun Amazon tulvii ja toisaalta taas myös ajoittain vetäytyy käydään samalla koko ajan taistelua myös sademetsän ja veden valtakunnan kesken.

Amazonin alueelta löytyy myös sähköankeriaslaji, joka pystyy antamaan 860 voltin sähköiskun! Tämän veijarin volttimäärä on siis melkein neljä kertaa korkeampi kuin oman kodin pistorasiasta tuleva virta. Huhhuh! 

Tämä ihanan sininen nuolimyrkkysammakko oli vähän ujo valokuvauksen suhteen joten lainasin netistä tuon selkeämmän kuvan veijarista. Nämä sammakot ovat poikkeuksellisen vilkkaita päiväsaikaan. Kirkkaat värit varoittavat petoeläimiä sammakoiden ihon myrkyllisyydestä. 

Vannekirjoahven elää myös Amazonilla ja se muistutti todella paljon meillä kotona akvaariossa minun lapsuudessani olleita kaloja. Koska perheessämme oli allergiaa kalat olivat ainoita lemmikkejä, joita voitiin hankkia. Veljeni oli nimennyt kalat Kaunoksi, Kuunoksi ja Ilmariksi. Muistan, että niitä pystyi syöttämään kädestä ja ne pitivät myös silittelystä. Akvaario oli valtavan suuri mutta silti se kävi kalatriolle liian pieneksi. Lopulta veljeni kalat myytiin takaisin Kapteenin eläinkauppaan mistä ne oli alun perin hankittukin.

Seuraavaksi Sea Lifessä siirryttiin tropiikkiin ja todella värikkäiden kalojen sekä korallien satumaiseen vedenlaiseen maailmaan. Keltainen, näyttävä pippuripallokala nimeltään Pörrö oli hyvin esillä ja varmasti tallentui lukuisiin kävijöiden valokuviin sekä videoihin. Pörrö tuli oikein poseeramaan kun ihmiset lähestyivät tropiikkiakvaariota. Ei ihme, että pippuripallokalan esittelytekstissä luki "Monet pallokalat ovat suosittuja akvaariolemmikkejä niiden persoonallisen luonteensa vuoksi."

Pippuripallokala Pörrö näytti välillä siltä kuin se oli hymyillyt ja sen jälkeen haukotellut. Ja varsinainen linssilude se oli uidessaan näyttävästi edestakaisin katsojien ihmisten edessä kuin odottaen aplodeita. 

Viirullinen keisarikala elää koralliriuttojen alueella mutta on myös suosittu akvaariokalana. Keisarikaloilla on jännä nokkamainen leuka, jolla se murskaa kovakuoriset katkaravut, äyriäiset, korallit syöden myös matoja sekä leviä. Keisarikalakoiras ja -naaras pysyvät tavallisesti yhdessä koko elämänsä ajan. Toisaalta koiraalla voi olla myös haaremi 2-5 naaraan kanssa. Jos koiras kuolee jokin haaremin naaraista vaihtaa sukupuoltaan ja se ryhtyy ryhmän hallitsevaksi koiraaksi. Kaloilla on ihmeellisiä kykyjä!

Valokuvassa näkyy keisarikalan vieressä myös pikkuruinen puhdistajakala. Vain noin sormenmittainen puhdistajakala kuuluu huulikaloihin. Puhdistajakalalla on äärimmäisen tärkeä tehtävä koralliriutoilla. Se tarjoaa loisten ja kuolleen ihon poistoa muille itseään paljon isommille kaloille. Puhdistajakalan tarjoamat palvelut ovat elintärkeitä niitä paljon suuremmille kaloille kuten vaikka haille joten siksi isommat, puhdistettavat kalat eivät syö puhdistajakaloja vaan antavat niiden rauhassa tarjota palveluitaan. 

Enkelikala kuuluu keisarikalojen heimoon ja se on myös suosittu akvaariokala. Kalan kyljet ovat hopeanharmaat ja pyrstö kirkkaankeltainen. Enkelikalan evät ja pään seutu ovat taas siniset. Selkä ja vatsaevät ovat siipimäisen suuret. 

Koralli näyttää ihan kiveltä tai kasvilta merenpohjassa mutta itseasiassa se on kuitenkin eläin. Koralli kuuluu samaan eläinryhmään kuin esimerkiksi meduusat. Minulla on ollut vuosia haave päästä joskus Australian Isolle Valliriutalla katsomaan sekä koralleja että myös kaloja. Pelkään koko ajan, että kun merivesi lämpenee liikaa koralleille valliriutoilla käy huonosti. Ne ovat nyt vaalentuneet huomattavasti ja suuria alueita Isosta Valliriutasta on tuhoutunut. Unescon maailmanperintölistalla oleva Iso Valliriutta pitäisi pystyä pelastamaan tuholta ennen kuin on liian myöhästä. 

Jännän sinimustan värityksen omaava palettivälskäri kuuluu välskärikaloihin. Kalan kyljessä on kirkkaansininen ja musta paletin muotoinen kuvio. Kalan pyrstö on puolestaan sitruunankeltainen. Palettivälskäri vaikutti hyvin itsevarmalta kun se lipui akvaariossa. 

Keltavälskäri ja keltapyrstövälskäri uivat palettivälskärin molemmin puolin valokuvassa. Välskäreiden nokkamainen leuka oli samanlainen kuin keisarikalojen ja juuri tuo "nokka" antoi kaloille "hauskan ilmeikkäät kasvonpiirteet". 

Koralliriutoilla viihtyvät myös erikoisen ulkomuodon omaavat siipisimput. Siipisimput kuuluvat merien myrkyllisimpien kalojen joukkoon. Kalan myrkky sijaitsee selkäevien piikeissä. Siipisimpun piikkien myrkky pystyy tappamaan ihmisen vain harvoin, mutta jo pelkkä pistos voi aiheuttaa kovaa kipua, oksentelua ja hengityksen lamaantumista. Koska jopa hait väistävät tätä "piikkikalaa" niin se kertoo jotain sen "ikävästä myrkyllisyydestä". Karibialla siipisimppuja on riesaksi saakka ja se uhkaa myös Välimerta. Siipisimppu on ikävä vieraslaji, joka on levinnyt Punaiseltamereltä muihinkin meriin. 

Vuokkokala tuli kaikille tutuksi vuonna 2003 kun parhaan animaatioelokuvan Oscarin voittanut Nemoa etsimässä -leffasta tuli supersuosittu. Valitettavasti elokuva myös kasvatti vuokkokalojen suosiota akvaariokaloina todella paljon. Vuokkokala on koralliahveniin kuuluva kalalaji, joka on pituudeltaan n. 5-7 cm ja naaras on suurempi kuin uros. 

Vuokkokalat elävät luonnossa symbioosissa merivuokon kanssa. Vuokkokala on immuuni isäntävuokkonsa polttaville lonkeroille. Vuokkokalan tehtävä on syödä merivuokon lokeroiden välistä loisia ja tähteitä. Vuokkokalat ovat pariuskollisia ja ne kutevat saman vuokon läheisyyteen, jota ne pitävät isäntänään. Naaraskala johtaa vuokkokalojen yhteisöä ja jos naaras kuolee muuttuu suurin koiras naaraaksi. Syntyessään kaikki vuokkokalat koiraita. Osa niistä vaihtaa sitten sukupuolta naaraiksi vanhemmiten. 

Murisijakalan viirullinen ja pilkullinen väritys on muuttunut punertavaksi allasta valaisevien lamppujen takia. Murisijat elävät Atlantin, Intian ja Tyynen valtameren lämpimissä vesissä, enimmäkseen koralliriutoilla. Niihin kuuluu myös murtoveden ja makean veden kaloja. Murisijakalalla on tyypillisesti pieni mutta paksuhuulinen suu. Kalojen hauska nimi johtuu äänestä, joka syntyy kun ne narskuttavat hampaitaan yhteen. 

Tässä näkyy murisijakala ihan oikealla värityksellään. 

Seuraavaksi Sea Life kierroksella saavutaan syvempiin vesiin eli Valtamerialtaalle, jonka yhteydessä on myös vedenalainen tunneli, joka mahdollistaa sen, että voit katsella kalojen lipuvan pääsi päältä vedessä. Tunnelissa oli itse asiassa aika jännää kävellä kun hai suhahti yhtäkkiä pääsi yli. 

Haita katsoessa hävisi jotenkin ajan ja paikan taju kun vain tuijotti niiden sulavaa uimista. Tuntui myös siltä, että hait uivat todella nopeasti eli valokuvaaminen on hieman haastavaa. Harmaabambuhai yläkuvassa oli kyllä aika nopea uimisessaan. Bambuhaiden ravintoa ovat pienet kaluat ja selkärangattomat eläimet kuten ravut ja seepiat. 

Mustaevähait olivat myös aika vikkeliä liikkeissään ja se on pieni/keskikokoinen hai. Hain tunnistaa väristään eli se on kelta-ruskea tai harmaa yläpuolta, valkoinen alta ja sillä mustia kohtia mm. selkäevässä ja peräevässä. Mustahait painat noin 24 kiloja ja ne eivät ole vaarallisia ihmisille. Mustahait elelevät matalassa ja kirkkaassa vedessä koralliriutoilla. 

Sea Life -näyttelyssä kuljetaan myös käytävällä, jonka seinällä esitellään maailman merten historian. Taidettiin lähteä liikkeellä 550 miljoonaa vuotta sitten alkavasta kehittymisestä. Meri on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta. Maa on Aurinkokunnan ainoa planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä. Maapallon voidaan katsoa olevan viisi valtamerta: Tyynimeri, Atlantin valtameri, Intian valtameri, Pohjoinen jäämeri ja Eteläinen jäämeri. 

Rauskujen kuvat Sea Life Linnanmäki 

Minun vierailuaika rauskualtaan rauskuilla oli "paha päivä" koska suurin osa niistä vain makaili akvaarion pohjahiekassa. Yhtään onnistunutta kuvaa en rauskuista saanut joten kollaasikuvat ovat Sea Lifen sivulta lainattuja. Rauskut ovat minusta aika hassuja kaloja koska ne ovat "sellaisia leijuvia rättejä" meressä. Maailmassa on olemassa yli 500 erilaista rauskulajia! Niiden lähin sukulainen on hai ei rauskut ovat muokkautuneet haista noin 150 miljoonaa vuotta sitten!

Seeprahai näytti ihan aaveelta kun se lipui akvaarion pinnalla. Näyttävätkö meriahvenet hieman varauksellisilta tuota haita kohtaan vai kuvittelenko minä?

Olin varmasti kiertänyt Sea Lifessa puolitoista tuntia koska vatsani alkoi vaativasti kurnia ruokaa. Oli aika palata takaisin merenalaisesta maailmasta ja siirtyä rappuset yläkertaa, jonne olin jättänyt päällysvaatteeni. Sea Life Linnanmäki löytyy osoitteesta Tivolitie 10 ja nyt talvella parkkipaikalla on todella hyvin tilaa autolle. Sea Life on avautuu päivittäin kello 10 ja sulkeutuu päivästä riippuen 17 tai 18 aikaan. Tästä voit kurkistaa aukioloajat. Lipun voi myös varata netistä ja saada sen sieltä myös halvemmalla. Nyt talviaikaan kahvila ei ole toiminnassa mutta omia eväitä saa syödä niille varatussa paikassa. Kesäaikaan on Linnanmäen kahvila tilassa taas toiminnassa.

Vedenalainen elämä on kiehtovaa joten lämmin suositus tälle retkikohteelle. Mukavaa viikonloppua kaikille. Muistakaa olla varovaisia liukkailla kaduilla ja poluilla. Liian moni tuttu on jo kaatunut!