Joulukalenterin luukut alkavat käymään väliin. Enää viisi yötä jouluaattoon ja yhtä monta luukkua vielä avattavana. Jouluviikon siivousta, leipomista, viimeisten lahjojen hankintaa ja välillä myös ulkoilulenkkejä Mimmin kanssa. Tänään jopa aurinko pilkotti täällä pääkaupunkiseudulla. Polut ja tiet vain jäätävässä kunnossa lumen sulamisen jälkeen joten Icebugit ovat parhaat jalkineet ulkoiluun.
Mikä parasta perjantaina 22.joulukuuta on talvipäivän seisaus meidän pohjoisella pallonpuoliskolla. Ja tämähän tarkoittaa sitä, että päivät alkavat pitenemään. Mutta toki pienin kukonaskelin mennä kohti valoa. Mutta sitä ennen avataan täällä blogissa tämän vuoden luukut 16. - 18.joulukuuta.
16.12.2023
Moni meistä mieltää riisipuuron mantelin kera liittyvän juuri jouluaatto aamuun. Tosin minähän keittelen riisipuuroa pitkin vuotta jopa kesällä kun pidän siitä niin paljon.
Vielä 1800-luvulla oli Suomessa yleistä, että jouluaattoaamun puuro keitettiin ohrasta. Tai riippuen perheen talouden tilanteesta voitiin joulupuuroa keittää myös rukiista, kaurasta tai tehdä juuriskapuuroa nauriista.
Riisi saapui kaupunkien säätyläisten ruokapöytään ja vasta myöhemmin se levisi myös maaseudulle. Ihan tavallinen puuroriisi oli vielä 1900-luvulle siirryttäessä arvokas raaka-aine keittiössä. Kun Suomi joutui mukaan sotiin ei ollutkaan enää itsestään selvää, että riisiä olisi edes saatavilla. Perhe, joka söi valkeaa riisipuuroa aattoaamuna oli etuoikeutettu eli hyvää toimeentuloa nauttiva.
Myös eri puolella Suomea oli eroja miten joulupuuro valmistettiin. Länsisuomalaiset keittivät puuronsa aattoaamuna kun Keski-Suomen ja Kymenlaakson joulupuurot paistettiin yleisesti uunissa. Karjalan itäosissa ei syöty välttämättä joulupuuroa lainkaan koska "riisipuuro" nautittiin piirakoiden muodossa.
Entä se manteli sitten miksi ihmeessä se pitää laittaa joulupuuro kattilaan? Mantelia käytettiin illanvietoissa jo Antiikin Kreikassa. Manteli piilotettiin johonkin ruokaan ja sen löytäjä oli sitten juhlien kuningas tai kuningatar, jolla oli valta määrä muille hölmöjä tehtäviä.
Kreikasta tapa levisi Eurooppaan. Englannissa, Saksassa ja Ranskassa on ollut tapana piilottaa loppiaispuuroon manteli tai loppiaispullaan papu. Kun tapa rantautui Suomeen piilotettavaksi esineeksi valikoitui manteli ja sen löytäjälle seurasi siitä hyvää onnea.
17.12.2023
Suomessa joulukukilla on takanaan pitkä historia, joka alkaa jo 1700-1800 lukujen vaihteessa. Hyasinttien ja tulppaanien hyötäminen talviaikaan aloitettiin kartanoissa Suomessa. 1852 helsinkiläinen puutarhuri Christian Bohnhof tuo joulun aikaan hyasintteja esille helsinkiläisen kaupan joulupöytään.
1860-luvun lopussa hyasinttia mainostetaan joulukukkana. Hyasinttia voidaankin pitää perinteikkäimpänä joulukukkana. Se oli ensimmäisiä kasveja, joka voitiin saada Suomessa talvellakin kukkaan. Joulun perinteiden joukkoon yleistyi 1880-1890-luvuilla kielo ja syreeni.
1900-luku: joulukukat yleistyvät ja monipuolistuvat. Suosikkeja olivat kamelia ja jouluruusu. 1910-luku: em. lisäksi suomalaisten joulunviettoa saapuivat koristamaan tulppaanit, tasetit ja joulukaktukset. 1930-luku: joulutähti ilmestyy kukkamarkkinoille. Isokukallinen valkoinen krysanteemi tuli myös joulukukkien joukkoon.
1940-luku: sotavuosina kukat olivat harvinaisia. Metsistä löytyvää materiaalia käytettiin paljon. Asetelmat syntyivät sammalesta, havuista, kävyistä sekä oksista, ja ne koristeltiin nauhoilla ja kynttilöillä.
1950-luku joulukukkatuotanto nousee sotien jälkeen. 1960-luku: joulukukkien kysyntä kasvaa jatkuvasti. Joulutähdestä saadaan markkinoille uusia, matalakasvuisempia lajikkeita. Joulutähden nousukausi alkaa maailman tärkeimmäksi joulukukaksi.
1970-luku: atsalea tulee joulumarkkinoille aiempaa voimakkaammin. Ensimmäiset ritarinkukat saadaan kukkimaan jouluksi. 1980-luku: kielo ja syreeni hiipuvat joulukukkavalikoimasta lähes kokonaan. Hyasintin määrät kasvavat tasaisesti lähes vuosittain.
1990-luku: kielon tuotanto elpyy väliaikaisesti. Joulukaktuksesta ja tulilatvasta tulee uudenlaisia joulukukkatarjokkaita.
2000-luku: ritarinkukan/amarylliksen suosio kasvaa huimasti. Joulukukkien myyntikausi laajenee selvästi marraskuun puolelle.
2010-luku: jouluiset asetelmat tehdään jokaisen tyylin mukaan, valkoinen ja muutkin värit suosittuja punaisen rinnalla. Joulukukat: hyasintti, joulutähti, ritarinkukka, leikkotulppaani, atsalea, pienet havut ja jouluruusu.
18.12.2023
Joulukuusen koristelemisen alkuperästä on olemassa monia erilaisia teorioita. Kynttilöillä ikivihreät havupuut koristeltiin mitä todennäköisemmin nykyisen Saksan alueella ensimmäisenä. Alkoiko perinne 600- vai 700-luvulla on edelleen kiistanalaista.
Pyhä Bonifatiuksen, joka oli varhaisen kristillisyyden hahmo on kerrottu koristaneen joulukuusen kynttilöillä. Toisen teorian mukaan vasta 1500-luvulla uskonpuhdistaja Martin Luther ihaili ulkona puita ja tuikkivia tähtiä, joista virisi sitten ajatus lisätä joulukuuseen.
Vuonna 1605 itäisessä Ranskassa, Rein-joen rannalla Strasbourgissa kannettiin asuntoon oikea kuusi, joka koristeltiin ruusuilla, kynttilöillä ja makeisilla. Tätä pidetään koristellun joulukuusen syntyhetkenä.
Perinne alkoi leviämään Saksassa sekä myös muualla Euroopassa. Kun eurooppalaiset siirtolaiset matkasivat Atlantin yli Yhdysvaltoihin he veivät joulukuusen koristelun mukanaan 1700- ja 1800-lukujen aikana.
Vielä 1800-luvun alussa olivat useimmat kuusenkoristeet syötäviä eli omenoita ja pähkinöitä, jotka kuvasivat keväällä koittavaa uutta elämää. Muitakin hedelmiä ripustettiin kuusipuun oksille ja koristeellisia paperinauhoja. Myös ensimmäiset joulukuusen koristeellisen ja kimaltavat koristeet valmistettiin samoihin aikoihin.
1840-luvulla levisi Euroopassa joulukortti, jossa Englannin kuningatar Viktoria koristeli joulukuusta yhdessä saksalaisyntyisen aviomiehensä sekä lastensa kanssa. Kuusenkoristelusta tuli valtava muoti-ilmiö, joka erityisesti levisi Yhdysvaltojen varakkaiden koteihin. Samaa aikaan myös fiksut paikalliset huomasivat markkinaraon joulukuusen koristeille, joita aloitettiin valmistamaan.
1900-luvun alussa joulu lisäsi vain suosiotaan ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja eli myös joulukoriste teollisuus ei ollut enää Saksan monopoli vaan koristeita tehtiin monessa muussakin maassa. Kun Japani 1925 aloitti valtavan massatuotannon avautuivat markkinat maailmanlaajuisesti.
18.12.2023 Joulukuusen koristelemisen alkuperästä on olemassa monia erilaisia teorioita. Kynttilöillä ikivihreät havupuut koristeltiin mitä todennäköisemmin nykyisen Saksan alueella ensimmäisenä. Alkoiko perinne 600- vai 700-luvulla on edelleen kiistanalaista.
Pyhä Bonifatiuksen, joka oli varhaisen kristillisyyden hahmo on kerrottu koristaneen joulukuusen kynttilöillä. Toisen teorian mukaan vasta 1500-luvulla uskonpuhdistaja Martin Luther ihaili ulkona puita ja tuikkivia tähtiä, joista virisi sitten ajatus lisätä joulukuuseen.
Vuonna 1605 itäisessä Ranskassa, Rein-joen rannalla Strasbourgissa kannettiin asuntoon oikea kuusi, joka koristeltiin ruusuilla, kynttilöillä ja makeisilla. Tätä pidetään koristellun joulukuusen syntyhetkenä.
Perinne alkoi leviämään Saksassa sekä myös muualla Euroopassa. Kun eurooppalaiset siirtolaiset matkasivat Atlantin yli Yhdysvaltoihin he veivät joulukuusen koristelun mukanaan 1700- ja 1800-lukujen aikana.
Vielä 1800-luvun alussa olivat useimmat kuusenkoristeet syötäviä eli omenoita ja pähkinöitä, jotka kuvasivat keväällä koittavaa uutta elämää. Muitakin hedelmiä ripustettiin kuusipuun oksille ja koristeellisia paperinauhoja. Myös ensimmäiset joulukuusen koristeellisen ja kimaltavat koristeet valmistettiin samoihin aikoihin.
1840-luvulla levisi Euroopassa joulukortti, jossa Englannin kuningatar Viktoria koristeli joulukuusta yhdessä saksalaissyntyisen aviomiehensä sekä lastensa kanssa. Kuusenkoristelusta tuli valtava muoti-ilmiö, joka erityisesti levisi Yhdysvaltojen varakkaiden koteihin. Samaa aikaan myös fiksut paikalliset huomasivat markkinaraon joulukuusen koristeille, joita aloitettiin valmistamaan.
1900-luvun alussa joulu lisäsi vain suosiotaan ympäri Eurooppaa ja Yhdysvaltoja eli myös joulukoriste teollisuus ei ollut enää Saksan monopoli vaan koristeita tehtiin monessa muussakin maassa. Kun Japani 1925 aloitti valtavan massatuotannon avautuivat markkinat maailmanlaajuisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti