Pyhän Birgitan kirkon raunioilla Vihdissä

 

Vihdin Hiidenveden rannalta Kirkkoniemestä löytyy mielenkiintoinen ja todella vanha Pyhän Birgitan kirkon raunioalue. Koska molemmat vanhempani ovat alun perin Vihdistä kotoisin olen lukemattomia kertoja ajanut Hannunvaakunalla ⌘ koristellun raunioalueesta kertovan nähtävyysmerkin ohi miettien "Tuo kohde pitää ottaa haltuun joskus." Aivan rauniokirkon vieressä on jo vuodesta 1986 toiminut myös Vihdin kesäteatteri, jossa olen monena vuotena vieraillut nauttimassa teatterista Suomen suvessa. 

Viime syksynä lokakuun lopussa oli vihdoin oikea aika tutustua tarkemmin sekä tuohon raunioalueeseen että myös siihen kuka ihme mahtoi Pyhä Birgitta olla - siis nainen, jonka kunniaksi oli nimetty keskiajan lopulla rakennettu komea harmaakivikirkko Vihdissä. Jopa yksi kolmesta kuuluisasta von Wrightin taidemaalari veljeksestä eli Magnus oli vuonna 1861 maalannut juuri näistä samoista raunioista kauhuromanttisen öljyvärimaalauksen "Vihdin kirkon rauniot kuutamolla". 

Alkuperäistä öljyvärimaalausta ei netin syövereistä löytynyt mutta tässä on Magnus von Wrightin 4.heinäkuuta 1848 tekemä lyijykynä luonnos Pyhän Birgitan kirkon raunioista. Kuva Finna / Kansallisgalleria.

Koska Pyhän Birgitan kirkosta ei ole jäljellä enää kuin näkemäni rauniot jatkoin netin selaamista löytääkseni vielä muitakin mahdollisia kuvia. Lopulta onnisti ja alla olevan kuvan alkuperäinen piirros on ruotsalaissyntyisen taidemaalari Johan Knutsonin tekemä. Knutson muutti Suomenlahden toiselle puolelle 1840 asumaan. Hän oli omana aikanaan huomattava suomalaisia, merkittäviä maisemia kuvannut taiteilija, joka teki sekä piirroksia että maalauksia. Elettiin aikaa jolloin kamera toki oli jo saapunut Suomeen mutta se oli silti hyvin harvinainen kapistus eli paljon historiaa tallennettiin juuri taiteilijoiden toimesta jälkipolville. 

Litografi Finna - Museovirasto - Vihdin kirkko ja Pyhän Birgitan kirkon rauniot. Alkuperäisen kuvan tekijä Johan Knutson, painaja Adler und Dietze 1866. Taka-alalla kuvassa näkyy Pyhän Birgitan kirkkoa korvaamaan rakennettu Vihdin kirkko, joka valmistui 1772.

Ensimmäiset asiakirja maininnat Pyhän Birgitan kirkosta löytyvät vuodelta 1433. jolloin kirkko toimi Lohjan emäseurakunnan kappelina. Joidenkin tietojen mukaan nykyisiä raunioita olisi edeltänyt puukirkko ja varsinainen kirkko olisi tehty 1400-luvun lopulla. Yleisin arvio kuitenkin on, että harmaakivinen kirkko rakennettiin keskiajan lopulla - ehkä vuosien 1500 ja 1520 välillä Kirkkoniemeen.

"Pärttylin päivänä 1507 tuomiorovasti Henrik Wenne asetti virkaan tässä kirkossa Martin, Vihdin seurakunnan ensimmäisen nimeltä tunnetun kirkkoherran." 

Pyhän Birgitan kirkko oli rakennettu yksinkertaiseen goottilaiseen tyyliin. Ikkunoita oli viisi ja nekin pieniä ja matalia. Kirkon koillispuolella sijainnut kellotapuli rakennettiin paljon myöhemmin 1682. 

Pyhän Birgitan kirkko oli suorakaiteen muotoinen ja siihen liittyi runkoholvattu sakasti. Kirkon sisäkatto oli puuholvattu. Kirkon holvissa ja sisäseinissä oli vuonna 1670 tehtyjä maalauksia. Mitä todennäköisemmin noissa maalauksissa on esitelty Raamatun kertomusta luomisesta viimeiseen tuomioon sekä pyhimyskertomuksia kuvasarjoina. Koska seurakuntalaiset olivat näihin aikoihin lukutaidottomia esitettiin Vanhan ja Uuden testamentin tapahtumat kuvaraamattuna kirkon seinillä ja katossa. Kirkossa kerrotaan olleen myös lasimaalauksia. 

Kirkon vintiltä alas kirkkosaliin johtaneet portaat. Takana siintää Hiidenvesi. 

Portaat ylös kirkkosalista yläkerran vintille. 

Kirkon kohtaloksi koitui valitettavasti se, että itse rakennus oli tehty liian pehmeällä maalle. Johtuiko maaperän pehmeys vieressä virtaavasta Olkkalanjoesta vai jostain muusta syystä on mysteeri. Maan liikkuminen synnytti Pyhän Birgitan kirkon seiniin ikäviä halkeamia, joita piti useasti korjailla. Hiidenveden puoleinen eli läntinen seinä jouduttiin muuraamaan täysin uudelleen vuonna 1656 joten ehkä veden läheisyydellä kuitenkin oli joku vaikutus maan pehmeyteen.

Vuoteen 1801 mennessä oli maanperän kosteus turmellut kirkkoa jo niin paljon, että Vihdin pitäjänkokous päätti myydä koko kirkon huutokaupalla halukkaille. Pyhän Birgitan kirkon lautaosia ja kivimateriaalia käytettiin pitäjän navettojen rakennusaineena. Lehmät, lampaat ja muutkin kotieläimet saivat hyvät elintilat kirkkomateriaaleista uusiokäytössä. Viimeinen niitti Pyhän Birgitan kirkolle oli se kun syysmyrsky kaatoi jo kertaalleen uudelleen rakennetun seinän 1869. 

Kirkosta on nykyään raunioalueella jäljellä kaksi metriä korkea osa kivisistä seinämuureista sekä sakasti, jossa pidetään kesäisin Vihdin seurakunnan tilaisuuksia. Vierailuni aikana puisella korotetulla pöydällä - ehkä raunion alttarilla - oli kaunis kukkakimppu muistuttamassa jostain tilaisuudesta. Se mitä kirkon huutokaupasta jäi aikoinaan jäljellä on jäänyt paikoilleen. Raunioita on vuosien kuluessa kunnostettu mm. vuosina 1947-1952 ja vuonna 1961 tehtiin puinen katos sakastin suojaksi. Oheiset kuvat on otettu sakastin ikkunasta sisätiloihin. 

Mutta kuka mahtoi olla nainen nimeltään Birgitta, jonka kunniaksi tämä kirkko oli aikoinaan nimetty? Birgitta Birgerintytär (1303-1373) oli ruotsalainen profeetta, mystikko ja birgittalaisjärjestön perustaja. Birgitta oli oman aikansa tärkeimpiä uskonnollisia sekä myös poliittisia vaikuttajia. Hän oli ensimmäinen ruotsalainen nainen, joka tunnettiin laajasti Euroopassa. Birgitta on myös ainoa Pohjolan naispyhimys ja yksi Euroopan kolmesta naissuojelupyhimyksestä. Birgitta perusti luostarijärjestön vuonna 1370 ja pääluostari rakennettiin Ruotsin Vadstenaan. Ympäri Eurooppaan perustettiin yhteensä 79 birgittalaisjärjestön luostaria, joista yksi sijaitsi Suomen Naantalissa. Birgitta kanonisoitiin eli julistettiin pyhimykseksi hänen kuolemansa jälkeen 1391. 

Hattulan Pyhän Ristin kirkon Pyhä Birgitta. Vasemmassa kuvassa puuveistos, kuva Mari Jalava. Oikeassa kuvassa kirkon seinämaalaus Pyhästä Birgitasta @Marjonmatkassa. 

Pyhän Birgitan pyhäinjäännösarkku löytyy Vadstenan luostarikirkosta Ruotsista. Birgitta kuoli Roomassa 1373. Kuva Mikael Lindmark. 

Naantalin luostari perustettiin 1438 ja siitä tuli suomalaisten aatelis- ja porvarisnaisten turvapaikka. Luostarissa toimi myös vanhainkoti iäkkäille naisille. Meille kaikille tuttu lastenloru "Lennä, lennä leppäpirkko ison kivikirkon juureen..." viittaa juuri Pyhään Birgittaan. Leppäpirkko vei ihmisten toiveet kirkon pyhimyksille ja erityisesti Neitsyt Marialle. Naantalin luostari oli ensimmäinen laitos Suomessa, joka sivisti naisia. Naantalin kirkko on entisen luostarilaitoksen kirkko, joka on nykyään ainoa luostarista jäljellä oleva rakennus. 

Pyhä Birgitta puuveistos Sääksmäen kirkosta vuodelta 1450. Finna/Kansallismuseo

Suomesta löytyy yksitoista Pyhälle Birgitalle omistettua kirkkoa mm. Lempäälästä, Tuuloksesta ja Lopelta. Yksi näistä kirkoista oli Vihdin Kirkkoniemen kirkko, joka valitettavasti on raunioina nykyään. 

Pyhän Birgitan syntymän 700-vuotisjuhlavuoden 2003 kunniaksi Kirsti Doukas suunnitteli Kalevala Korulle Sancta Birgitta -korusarjan. Hengeltään keskiaikaisissa koruissa oli vanhaa symboliikkaa. 

Birgitta oli keskiajalla hyvin poikkeuksellinen nainen. Hän oli vaimo, kahdeksan lapsen äiti, leski pyhiinvaeltaja, maastamuuttaja, näkyjen "kuulija", luostarin luoja ja runoilija. Birgitta auttoi köyhiä ja sairaita läpi elämänsä. Hän myös arvosteli rohkeasti oman aikansa vallanpitäjiä: paaveja, kardinaaleja ja kuninkaitakin heidän syntisistä elämäntavoista. Birgitta uskalsi nostaa myös naisen keskiajalla luostarissa miehen rinnalla ja jopa koko luostarin johtajaksi, joka oli ennenkuulumatonta. Hän oli keskiajan Äiti Teresa. 

Pyhä Birgitta on edelleen hyvin kiinnostava hahmo. Kun vuonna 2003 tuli kuluneeksi Pyhän Birgitan syntymästä 700 vuotta Kansallismuseossa avattiin vaatimaton mutta mielenkiintoinen näyttely Birgitasta. Avajaisten yhteydessä järjestettiin yleisölle avoin Birgitta seminaari, joka veti 300-paikkaisen auditorion äärimmilleen täyteen ja kaikki eivät edes mahtuneet mukaan. Tapahtumaan oli matkannut myös italialaisia birgittalaisnunnia. Naisen piti jo keskiajalla ponnistella paljon enemmän kuin miehen jos hän halusi vaikuttaa yhteiskunnassa. 

1300-luku on Birgitan vuosisata ja vaikka hän ei ollut kuninkaallista syntyperää historioitsijat pitävät häntä yhtenä keskiajan vaikutusvaltaisimmista naisista. 

Pyhän Birgitan kirkon rauniot löytyvät osoitteesta Kuortilankuja 3, 03400 Vihti. Tien päässä on aika jättää auto parkkiin ja lähteä laskeutumaan rinnettä alas järveä ja raunioaluetta kohden.  Korkeuserojen takia paikka ei sovellu liikuntarajoitteiselle. Kohde on avoinna ympäri vuoden. 

"Jykevistä harmaista paasista rakensivat esi-isämme keskiajan lopulla 

tämän raunioituneen kirkon ajallisten tapahtumiensa kehyksiksi 

ja iäisyyteen tähtäävän elämän päätepisteeksi. 

Kulkija hiljenny! 

Kunnioita nöyränä heidän työtänsä ja muistoansa."