Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ♥ ja äitienpäivän historiaa

 

Postauksessa käytetyt kortit ovat kuvataiteilija Martta Wendelinin (1893-1986) tekemiä ja ne on lainattu netistä

Hyvää äitienpäivää omalle äidilleni sinne pilvenreunalle ♥ ja myös kaikille muille, jotka tänään saavat viettää äitienpäivää läheistensä kanssa. Tänään muistetaan äitejä, isoäitejä, sijaisäitejä ja äitipuolia. Aikaisin aamulla keitetään äidille kahvia tai teetä, joka kiikutetaan makuuhuoneeseen aamiaisen ja sen perinteisen lähimetsän valkovuokkokimpun kanssa. Pienet kätöset ovat taiteilleet äidille päiväkodissa tai koulussa onnittelukortin, joka ojennetaan päivänsankarille ehkä pienen laulun ja halauksen kera. Äidille on saatettu myös tehdä omatekoinen lahja tai yhdessä isän kanssa on hankittu äidin toivoma lahja. Tasavallan presidentti myöntää myös joka vuosi Suomen valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa äitienpäiväkunniamerkkejä ansioituneille äidille.

Mutta miksi ihmeessä me vietämme äitienpäivää joka toukokuun juuri toisena sunnuntaina muistaen äitiä? Meidän pitää mennä ajassa melko kauas taaksepäin aikaan jolloin äitiyttä ja äitien muistamista on ensimmäisiä kertoja juhlittu. Jo muinaisessa Kreikassa vietettiin aina näin keväisin jumalten äidin Rhean kunniaksi juhlaa. Kreikkalaisten juhlan viettoon kuuluivat auringon laskiessa tehtävät uhraukset, joissa käytettiin hunajakakkuja, juomia ja kukkasia. Myös roomalaiset juhlivat kaikkien jumalten äitiä Magna Materia temppelijuhlalla maalikuussa. 

1600-luvulla puolestaan Englannissa vietettiin "Mothering Sunday" -nimistä juhlaa, jolloin perheistään erossa asunut palvelusväki eli nuoret piiat ja rengit saivat vierailla äitinsä luona. Äitienpäivän vietolla ei ole minkäänlaista kirkollista taustaa eikä se myöskään ole kuulunut perinteiseen talonpojan vuosikalenteriin. 

"Äitienpäivän äitinä" voidaan pitää yhdysvaltalaista kirjailijaa, pasifistia ja suffragettia Julia Ward Howe (1819-1910), joka ehdotti päivän viettämistä jo 1870. Julian mielestä äitienpäivän pitäisi omistaa rauhalle koska Yhdysvalloissa käytiin sisällissotaa (1861-1865) kun taas Euroopassa Ranska-Preussin sota (1870-1871) aiheutti sekasortoa. Julia Ward Howen mielestäni naisten osallistuminen yhteiskunnan tapahtumiin estäisi inhimillisten voimavarojen tuhlaamisen kuluttavaan sodankäyntiin. Ehdotus ei kuitenkaan saanut vielä tässä vaiheessa tuulta siipiensä alle. 

Ann Jarvis (1864-1948) yhdysvaltalainen aktivisti (kuva Wikipedia)

Nykyisen äitienpäivän äitinä voidaan pitää Ann Jarvista sekä hänen tytärtään Annaa. Ann oli menettänyt kahdeksan lastaan kahdestatoista ennen kuin he ehtivät täyttää edes seitsemään vuotta elämässään. Elinolosuhteet olivat hyvin erilaiset verrattuna nykypäivään ja tuloerot myös valtavan suuret eri sosiaaliluokkien kesken. Köyhyys ajoi perheet ahtaalle ja lapsia kuoli aliravitsemukseen sekä siihen ettei syrjäseudulla ollut lääkäriapua lähellä. Ann aloitti kampanjoinnin parempien elinolosuhteiden puolesta Länsi-Virginiassa 1850-luvulla. Hän perusti myös "Äitien Ystävyyden Päivän - Mothers Friendship Day" yhdistämään perheitä, jotka maassa käytävä sisällissota oli erottanut. Ann Jarviksella oli tärkeä sillanrakentajan rooli sotatilanteessa, joka repi kansakuntaa kahtia. 

Kaksi vuotta äitinsä Ann Jarviksen kuoleman jälkeen 12.5.1907 hänen tyttärensä Anna Jarvis piti äidilleen muistotilaisuudessa luvaten jatkaa äitinsä työtä äitienpäivän virallistamiseksi. Anna alkoi ponnekkaasti myös kampanjoina Äitienpäivän saamiseksi vapaanpäiväksi Yhdysvalloissa. Presidentti Woodrow Wilson julistikin vuonna 1914 Äitienpäivän eli toukokuun toisen sunnuntain aseman kansallisena vapaapäivänä. Päivästä tuli myös liputuspäivä Yhdysvalloissa. Valitettavasti päivän julistaminen aloitti myös äitienpäivän vieton kaupallistumisen, josta Anna Jarvis ei ollut yhtään iloinen. Kukka- ja korttikauppiaat ympäri Yhdysvaltoja huomasivat mahdollisuudet lisätä myyntiään äitienpäivän kustannuksella maanlaajuisesti. 

Suomeen äitienpäivän vietto rantautui melko pian ja äitienpäivää on vietetty vuodesta 1918 lähtöisin. Äitienpäivän viettoa teki Suomessa tutuksi Kotikasvatusyhdistyksen kautta sen toiminnanjohtaja, kansakoulun opettaja Vilho Reima. Reima oli kirjoittanut äitienpäivästä Koti-lehdessä jo 1912 ja 1913 saamatta vielä silloin vastakaikua ajatukselle. Vuonna 1918 kun kansalaissota oli juuri päättynyt oli aihe ajankohtaisempi kuin koskaan. Sota oli repinyt perheitä kahtia eri puolille poliittisten vakaumusten takia. Aika oli kypsä ja Suomeenkin saatiin äitienpäivän vietto viralliseksi. Lapsia kehotettiin auttamaan äitiä kotosalla, olemaan huomaavainen hänelle ja antamaan ehkä jo pieni lahjakin. Vainajaäitien haudat kehotettiin laittamaan juhlakuntoon päivän kunniaksi. 

Marskin päiväkäsky Suomen äideille 10.5.1942. Kuva: Museovirasto

Jatkosodan aikana 10.5.1942 marsalkka C.G.E. Mannerheim myönsi kollektiivisesti kaikille Suomen äideille vapaudenristin. Ylipäällikön päiväkäsky julkaistiin tuona päivänä Kaleva-lehdessä. 25-vuotias reservin vänrikki Toivo Jussila ajatteli rintamalla äitiään ja muitakin äitejä, jotka odottivat poikiaan kotiin. Jussila teki aloitteen antaa äideille heidän työstään ja rakkaudestaan tunnustusta. Ylipäällikkö Mannerheim tarttui ehdotukseen. Em. päiväkäsky on edelleen nähtävillä Suomen kirkoissa - yleensä alttarilta katsoen toisessa pylväässä oikealla tai samassa kohdassa seinällä. 

Lainaan tähän loppuun vielä kauniin runo, jonka kirjoittajaa minulla ei valitettavasti ole tiedossa. Oikein hyvää äitienpäivää kaikille äideille  ♥ te jokainen olette ansainneet tämän päivän juhlan.

"Äiti on kielen kaunein sana,

äiti on parhain lohduttaja.

Silloin kun maailma hylkii lasta,

äiti ei lakkaa rakastamasta.

Äiti on taivaan kirkkain tähti

silloinkin vielä kun iäksi lähti."