Kaikki postauksen kuvat on lainattu netistä
Eilen silmiini osui uutisvirrasta, että ikoninen muotisuunnittelija Mary Quant oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen kunnioitettavassa 93-vuoden iässä. Kekseliäs, mielikuvituksellinen ja kaupallisesti ajatteleva Mary Quant (1930-2023) nousi 1960-luvulla uudeksi suunnannäyttäjäksi lukuisille nuorille naisille. Moni muistaa Quantin juuri minihameen äitinä, joka rohkeasti myös itse pukeutui lyhyeen hameeseen. Quant julisti luomallaan muodilla sitä ettei naisten todellakaan tarvitse enää pukeutua kuten heidän äitinsä ovat aikoinaan tehneet.
Kings Roadin liikkeen näyteikkunan somistusta.
60-lukua pidetään seksuaalisen vapautumisen vuosikymmenenä maailmanlaajuisesti koska e-pillerien käyttö yleistyi ja myös abortti sallittiin sosiaalisin perustein. Oli aika vapauttaa myös naiset ja luoda jotain uutta pukeutumiseen. Mary Quant alkoi asteittain lyhentämään naisten hameen helmaa jos 50-luvun lopussa. Vallankumouksellisena pidetyn Quantin muotiluomuksista syntyi 60-luvulla käsite Chelsea Girl, joka edusti täysin erilaista naista mustissa sukkahousuissaan, saapikkaissa ja provokatiivisessa minimekossaan. Väreissä ei oltu säästelty ja vaatteissa oli mukana myös aimo annos huumoria.
Mary Quant ja hänen miehensä Alexander Plunket Greene.
Mary Quant piti Lontoon Kings Roadilla jo 50-luvulla Bazaar-nimistä vaatekauppaa. Aluksi hän hankki myymälään tukkumarkkinoilta vaatteita myyntiin mutta hyvin nopeasti hän turhautui siihen minkälaisia vaatteita oli tarjolla. Muoti polki paikoillaan eikä uudistunut jotenkin Mary Quant päätti itse suunnitella jotain ihan uutta ja ennennäkemätöntä. 1960-luvun alussa oli keksitty jo yhtenä kappaleena tehtävät sukkahousut, jotka todella nopeasti korvasivat pitkät sukat ja sukkanauhaliivit. Hameen helman lyhentyessä kaikki kun yhtäkkiä halusivatkin käyttää helppoja sukkahousuja.
.jpg)
Mary Quant oli itseoppinut suunnittelija. Quant aloitti opiskelut Coldsmith's Collegessa, joka on Lontoon yliopistoon kuuluva yksikkö. Vanhemmat eivät kuitenkaan päästäneet tytärtään opiskelemaan haluamaansa muotisuunnittelua vaan Mary aloitti opinnot kuvituksen parissa. Samalla vuosikurssilla hän tapasi tulevan aviomiehensä Alexander Plunket Greenen. Mary Quant valmistui koulusta 1953 taidekasvatuksen tutkintotodistus taskussaan ja hän aloitti työskentelemään oppisopimuksella.
Mary Quant kävi töiden ohella myös iltaisin opiskelemassa kankaan leikkausta ja kankaan painamista. Aluksi kun oma tuotanto oli pienimuotoista se oli myös "kädestä suuhun elämistä". Päivän tuotolla rahoitettiin aina seuraava tuotantoerä, jota tehtiin yömyöhään. Koska erät olivat pieniä pysyi liikkeen tarjonta joka päivä erilaisena ja yllätyksellisenä mikä veti liikkeeseen ihmisiä päivittäin. Täältä saattoi ostaa vaatteita, joita ei ollut kuin pienellä joukolla onnekkaita.
Mary Quant liikkeestä tuli nopeasti puskaradion kautta paikka, johon trendikkäät lontoolaiset naiset riensivät katsomaan mitä uutta olisi tarjolla tänään. Liike aiheutti myös pahennusta iäkkäämmissä ihmisissä koska lyhyitä minihameita ja vielä pienempiä hotpantseja oli julkeasti asetettu esille näyteikkunaan. Nuoriso osti ja heidän vanhempansa olivat kauhuissaan. 1960-luku oli monella tavalla vedenjakaja, joka myllersi arvoja ja asenteita oikein kunnolla.
Mary Quantin vaatteita ja asusteita alkoivat suosia myös julkkikset kuten näyttelijä Audrey Hepburn, mallit Twiggy ja Pattie Boyd sekä Beatlesin John Lennon. Audrey Hepburn oli pukeutunut Quantin pvc-asuun elokuvan Two for the road - Peukalokyydillä vihille ensi-illassa. Elokuvan mies pääosaa esitti Albert Finney. Elokuvan puvustuksessa oli käytetty myös Mary Quantin vaatteita.
Audrey Hepburn elokuvassa Two for the Road. 1967.
Twiggy (Leslie Lawson) on englantinen malli, laulaja ja näyttelijä. Twiggy toimi mallina 1960-luvulla ja häntä pidetään yhtenä tuon vuosikymmenen popkulttuurin ikoneista. Malliksi Twiggy oli lyhyt vain 168cm pitkä. Twiggy siirtyi mallintöistä näyttelemään.
Malli Pattie Boyd oli puolestaan pukeutunut Mary Quantin turkkiin avioituessaan Beatlesin George Harrisonin kanssa 1966,
Haaveilen joskus pääseväni näkemään Mary Quantin vaatteista ja asusteista näyttelyn Victoria & Albert Museumin tiloihin Lontoossa. Tällä hetkellä ympäri maailmaa kiertänyt näyttely on ollut todella suosittu kaupungeissa, joissa se on vieraillut. Ehkä pitää alkaa suunnittelemaan Lontoon matkaa kun näyttely ensi syksynä palaa takaisin. RIP Mary Quant!
Muistan hyvin postauksesi tyyliset vaatteet. Twiggy oli meidän nuorten tyttöjen idoli. Mary Quant oli näköjään syntynyt samana vuonna kuin minun isäni.
VastaaPoistaKirjoitatkin että sukkahousut keksittiin 1960-luvulla ja siitä tuli mieleen yksi kirja jonka äskettäin luin, sillä se kirja kertoi 1940-luvun tapahtumista ja siinä sanottiin että "nainen veti sukkahousut jalkaansa". Voi että minua häiritsi tuollainen asiavirhe kun melko varmasti tiesin ettei 40-luvulla vielä mitään sukkahousuja ollut! Mitätön asiavirhe sinänsä, mutta harmittava moka kirjailijalta.
Oikein ihanaa viikonlopun jatkoa sinulle<3
Twiggy on ollut monen nuoren tytön idoli 60-luvulla. Hänellä oli minusta hyvin lapsenomaiset kasvot ja todella suuret, kauniit kauriinsilmät. Twiggy oli vain 16-vuotias kun hänestä tuli jo huippumalli ja äärimmäisen hoikka - melkein poikamainen vaikka naisellisia muotoja. Twiggyn myötä taisi myös syntyä ihanne langanlaihoista huippumalleista.
PoistaMary Quantin kasvoksi Twiggy sopi hyvin ja myös "uuden erilaisen nuoren naisen". 50-luvulla ihannoitiin vielä tiimalasivartaloa mutta Quantin vaatteet eivät juurikaan korostaneet muotoja vaan olivat A-linjaisia tai suoria. Mary Quant loi myös vaatteiden lisäksi oman kosmetiikkabrändin.
Onkohan siinä sinun lukemassa kirjassa mennyt nyt sekaisin nylonsukat ja sukkahousut? Nylonsukat nimittäin keksittiin 1940 tai oikeastaan jo vuonna 1939 yhdysvaltalaisen kemian alan suuryrityksen Du Pontin mullistava keksintö esiteltiin suurelle yleisölle New Yorkin maailmannäyttelyssä. Ne on valmistettu maailman ensimmäisestä sataprosenttisesti synteettisestä langasta, joka on nimeltään nylon, suomalaisittain nailon.
Sukkahousut on todella keksitty vasta 1960-luvulla kun ne pystyttiin myös tekemään "yhdestä kappaleesta" ja pyörökutomakoneiden ansiosta sääriosan saumat jäivät historiaan.
Olen itse myös huomannut, että joskus romaaneissa on vähän oiottu/virheellistä tietoa, joka myös minua jää ärsyttämään lukijana koska faktat voi aina tarkistaa niin halutessaan.
Kivaa viikonloppu sinulle sinne Ahvenanmaalle ♥
Muistan hyvin nuo Mary Quant vaatteet. Olin teini ja olisin halunnut minihameen konfirmaationtilaisuuteen. Vanhempien mielestä missään lyhyessä hameessa ei kirkkoon mennä. Ei myöskään menty vaan mekkoni oli polviin saakka. Tosin ei ollut muillakaan rippilapsilla tai siis tytöillä. Sain laittaa minihameen vasta kun olin täysikäinen. Sinikka
VastaaPoistaKiitos Sinikka kommentistasi. Varmasti 60-luvulla minihameet sekä ihastuttivat että vihastuttivat. Nuoriso piti mutta vanhemmat ihmiset paheksuivat kun hameen helma oli nousut melkoisesti. Ehkä sinne konfirmaation sopikin paremmin vähän pidempi mekko. Pääsit kuitenkin täysikäisenä kokemaan minihameen hurman. Minun nuoruudessa minihameet olivat jo menneet ohi. Muistan kyllä, että lapsena mekot olivat aika lyhyitä mutta eivät ehkä ihan minimitassa. Mukavaa viikkoa!
PoistaHyvä ja tosi mielenkiintoinen postaus!
VastaaPoistaMinun ainoa kosketukseni Mary Quantin vaatteisiin on saamani Daisy-nukke, jolla oli Mary Quant minimekko. En muista enää aivan varmaksi, että oliko nukella päällä minimekko vai oliko minimekko irrallinen vaatesetti. Siinä oli mukana Mary Quant minivihkonenkin.
Kiitos Rva Kepponen ♥
PoistaMinulla oli myös sekä Barbie- että Daisy-nuket mutta kummallakaan niistä ei ollut Mary Quant minimekkoa. Enemmänkin minusta sellaisia puoleen sääreen ulottuvia asuja. Ehkä sinun Daisy- nukke on ollut joku yhteistyö Mary Quantin kanssa tai "limited edition" joten toivottavasti nukke on vielä tallella jossain kellarin syövereissä. Sehän voi olla vaikka arvokas tänä päivänä.
Ihan tuli kuvista mieleen oman äitini pukeutuminen 60-luvulla. Äidilläni oli pitkät vaaleat hiukset, jotka ulottuivat pepun yläosaan asti ja helma oli hameissa niin lyhyt, että ei paljon kannattanut kyykistellä eteenpäin :)
VastaaPoistaUpeita ja ikonisia vaatteita ja ihana postaus <3
Sinun äitisi on ihan varmasti ollut kaunis ja näyttävä ilmestys pitkissä vaaleissa hiuksissa ja minihameessa. Vanhoja valokuvia kun on katsellut 60-luvulta niin minimekot ovat olleet kyllä hurjan lyhyitä eli ei sellaisia "otan jotain tuolta kaupan alimmalta hyllyltä" vaatteita. Itselläni ehkä lyhyin mekko/hame on ulottunut puoleen reiteen tai vähän sen yli jossain kesämekossa.
PoistaKivaa viikkoa Outi ♥