Vappuaatto +6C° ja meillä Espoossa harmaan pilvinen taivas, josta on ainakin jo kerran ripotellut vähän vettä. Kuluneen viikon aikana on yksi tärkeimmistä puheenaiheista lehdissä ollut vappuaaton säätila. Otsikot ovat julistaneet päivittäin mm. "Vapun sää on sekava ja hieman tavanomaista viileämpi", "Lämpötila jää vappuna todennäköisesti alle kymmeneen asteeseen.", "Jopa lumisateet ovat mahdollisia!", "Vappua juhlitaan koleassa säässä", "Ajokeli huono Pohjois-Pohjanmaalla lumen takia".
Eilen kaupassa kuuntelin kahden naisten juttelevan todella huolestuneina siitä ettei koskaan ole lupailtu yhtä surkeaa vappua säiden puolesta mitä nyt 2023. Molemmat heistä olivat sitä mieltä ettei sää koskaan suosi vappua ja tänä vuonna on todella surkea sääennuste kuten ylipäätänsä aina Suomessa vappuna.
Ylioppilaita vappu ajelulla mahdollisesti Alppilassa. Valokuvaaja Sakari Pälsi 1926.
Vapun viettäjiä Havis Amandan suihkulähteen luona Kauppatorilla. Valokuvaaja Volker von Bonin, 1966.
Epätoivoinen vappupallokauppias 1967 Helsingissä. Valokuvaaja Erkki Laitila.
Kotiin tultuani päätin etsiä faktaa liittyen vapun säähän koska itse en koe ollenkaan niin, että vappuna sää olisi aina ollut huono. Toki muistan vapun jolloin nuoruuden ja hölmöyden innolla lähdin viettämään kevään juhlaa Espoosta Helsinkiin jalassani sandaalit ja valkoiset housut. Big mistake, huge mistake! Viisas nuori nainen olisi vilkaissut lämpömittaria tai säätiedotusta pukeutuen lämpimämmin ettei olisi sitten yömyöhällä kotiin palatessa olla ihan umpijäässä. No siitä tuli sitten nuha ja yskä kun ei ottanut asioista selvää ennakkoon. Se, että kalenterissa vaihtuu huhtikuu toukokuuhun ei automaattisesti tarkoita kesän alkamista. Prosessi menee vuosittain omalla painollaan emmekä me voi säälle yhtään mitään.
Ylioppilaat marssivat vapunpäivänä 1929 Heikinkadulla eli nykyisellä Mannerheimintiellä. Valokuvaaja W.W. Wilkman / Helsingin Kaupunginmuseo
Ylioppilaiden vapun viettoa ravintola Alppilan edustalla Alppipuistossa 1928. Valokuvaaja Sakari Pälsi.
Poika ja vappupallo 1959, valokuvaaja István Rácz.
Valburg, vappu 1930, valokuvaaja Hugo Sundström.
Ilmatieteen laitos on kerännyt tietoa säästä peräti vuodesta 1829 tähän päivää. Noihin 194 vuoteen on mahtunut mukaan myös aika paljon dataa siitä "onko vappuna aina satanut tai keli ollut muuten vain huono". Korkein mitattu kylmyysennätys on ollut Helsingissä vuonna 1851 jolloin yön alin lämpötila on laskenut peräti -8C° asteeseen! Tuossa kelissä kyllä toppatakki, pipo ja kunnon kaulaliina olisivat olleet ainoat oikeat vappuvaatteet. Helsingistä ja muualtakin Suomesta löytyy lukuisia vanhoja valokuvia, joissa Helsingissä on ollut myös lunta. Pääkaupungin lämpöennätys Helsingin Kaisaniemessä on mitattu vuonna 1998 ja se on ollut peräti 18,9C°! Tuolloin ne sandaalit ja valkoiset kesähousut olisivat olleet juuri oikea asuste vapun juhlitaan.
Pikkutyttö vappuna vappuhuiskun kanssa 1959, valokuvaaja István Rácz.
Vapunpäivä 1930, valokuvaaja Hugo Sundström
Tämän postauksen otsikon hiihtokuva Ullanlinnanmäeltä on varmasti otettu vuonna 1957, joka oli viimeinen "kunnon luminen vappu". Mutta räntää ja lunta on tuonkin vuoden jälkeen tullut. Ja voi tulla tänäkin vuonna mutta tuskin Helsingissä kuitenkaan.
Ilmatieteen laitos kertoo vapun lumitilanteesta Suomessa seuraavasti kotisivuillaan.
"Lunta oli Helsingissä maassa eniten vuoden 1941 vappuna: aattona 31 cm ja päivänäkin 27 cm. Viimeisimmät lumiset vaput pääkaupungissa olivat vuonna 1956, aattoaamuna maassa 3 cm, ja 1957 satoi lunta taivaan täydeltä jo aattona ja vappupäivänä. Sanomalehtileikkeen kuvan mukaan ylioppilaat hiihtivät (oikeilla suksilla siis) Ullanlinnanmäelle vappuaamuna ainakin 10-20 cm loskassa. Aamulla 1957 Helsinki valkeni lumisena eikä ollut ainuttakaan ilmapallokauppiasta näkösällä. Lumihiutaleita leijui Helsinki-Vantaalla 1999 ja Kaisaniemessä 1994 sekä Itä-Helsingissä 2005 ja Kaakkois-Suomessa myös 2007. Vappupäivänä 2011 saatiin Helsingissä ja muualla Etelä-Suomessakin lumikuuroja koleassa ilmassa."
Pariskunta vappuna merenrannalla 1959, valokuvaaja István Rácz.
Vappu Tähtitorninmäellä lumisissa maisemissa!
Vappupäivän viettoa kahvilassa 1959, valokuvaaja István Rácz.
Vapun aikaan on sattunut myös hervottomia helteitä vuosien saatossa. Vuonna 2000 ja 1998 juuri ennen vappua pääkaupunkiseudulla helle helli vaan kuinkas sitten kävikään? Kuin salama kirkkaalta taivaalta ilma lähtikin kylmenemään juuri ennen vappuaattoa ja loppujen lopuksi lämpötilan suhteen vappusää oli täysin tavanomainen. Säätä voi ennustaa jo nykyään melko hyvin mutta aina on olemassa se pieni muuttuja, joka viime tipassa tulee sotkemaan helteisen vapun suunnitelmat.
Tyttö ja vappuhuisku 1959, valokuvaaja István Rácz.
Pessimisti toteaisi, että jos ei sada lunta niin vettä ainakin sataa vappuna - se on ihan selvä juttu! Tämänkin väittämän Ilmatieteen laitoksen lähes kahdensadan vuoden tallennettu data pysyy kumoamaan. Vappuna ei siis sada aina, ja se on tarkistettavissa Ilmatieteen laitoksen taulukoista. Ja ne vapun sankat lumisateet ovat lähes myytti maan eteläosissa!"
"Sadetta sattuu vappuaamulle aika harvoin maan eteläosassa, oikein koleina vappuina toki myös etelässä nähdään lunta tai räntää. Näin tapahtuu keskimäärin vain kerran kymmenessä vuodessa! Maan keski- ja pohjoisosien sateisina vappuina lunta sataa keskimäärin noin joka kolmantena ja Lapissa joka toisena sadevappuna. Vappuna 2005 satoi lunta ja räntää Itä- ja Pohjois-Suomessa reilusti, mutta myös pääkaupunkiseudun itä- ja pohjoisissa osissa havaittiin heikkoja lumikuuroja vielä aamupäivällä. Läntisissä kaupunginosissa ja Espoossa sen sijaan oli poutaa. Vuoden 2011 vappua säestivät paikalliset lumikuurot myös Etelä-Suomen taivaalla."Oli sää siis mikä tahansa tänä vappuna siitä ei minusta kannata turhaan ottaa itselleen murhetta ja huolta. Pukeutumalla oikein selviämme hyvin vähän kylmemmässäkin kevätsäässä. Suksiakaan en lähtisi etsimään kellarista uudelleen esille. Terassilla ei ole pakko istua nenä punaisena vain sen takia, että "nyt on vappu ja näin kuuluu tehdä aina vappuna".
Oikein hyvää, iloista ja mukavaa vappua kaikille!