Nuuksion Poropuisto on Suomen eteläisin kohde, jossa voi nähdä poroja

 

Eilinen päivä oli ehdottomasti kuluvan talvilomani kohokohta. Minä pääsin vierailemaan poropuistossa, jossa sain syöttää poroille jäkälää ja samalla myös silitellä niitä. Nautin todella paljon avotulella keitetystä nokipannukahvista kodassa, jossa keskellä räiskyi nuotio lämmittäen mukavasti. Tuleen tuijottaminen on aina rentouttavaa. Vaikka välillä satoi vähän märkää luntakin ei se yhtään latistanut tunnelmaa vaan paremmin lisäsi autenttisuutta. 

Jaoin lauantaina Instagramin Stories -osiossa muutaman kuvan vierailupaikasta seuraavin saatesanoin. "Ehdin talvilomalla moikkaamaan myös poroja. Arvaa missä ollaan?" Vastauksia tuli lukuisia mutta yksikään kommentoivista henkilöistä ei osunut oikeaan. Ehdotettiin Äkäslompoloa, Rukaa, Yllästä, Leviä ja Ähtäriä. Hyviä kohteita kaikki mutta minä olin kotikaupungissani, Espoon Nuuksiossa sijaitsevassa poropuistossa. 

Nuuksion Poropuisto on osa perheyritys SMA Groupia, joka on toiminut Nuuksiossa jo vuodesta 1994 lähtien. Yritys on järjestänyt Nuuksion upeissa luontomaisemissa sekä kokous- että ohjelmapalveluita vuoden ympäri. Jotta oma rauha luonnon helmassa on säilynyt tiloissa on ollut kerrallaan vain yksi asiakasryhmä. Tarjottava ruoka on valmistettu paikan päällä omassa keittiössä kunnioittaen puhtaita raaka-aineita. Ammattitaitoisten oppaiden johdolla on tarjottu vieraille elämyksiä ja eksotiikkaa. Yritys on Metsähallituksen ja Suomen luontokeskus Haltian yhteistyöyrittäjä, joka omassa toiminnassaan tukee Metsähallituksen kestävän luontomatkailun periaatteita. Yrityksellä on Nuuksion alueella huvilat Karhunpesä ja Safaritalo kokouksiin sekä toimintaa myös Porkkalassa.

Nuuksion Poropuistoon saapui neljä poroa Suomen Lapista jouluna 2013. Keväällä 2019 porotokkaan liittyi vielä kaksi poroa lisää. Helmikuussa 2021 tokka täydentyi vielä suloisella valkoisella vasalla eli nykyään poroja on yhteensä seitsemän. Emänsä menettänyt poron vasa sai Facebookin nimiäänestyksen jälkeen nimeksi Helmi. Vasa oli menettänyt emänsä eli oli melkoinen ihme, että pikku Helmi on selvinnyt hengissä. Valkoinen poro on harvinainen ja värinsä takia se pärjää usein luonnossa heikommin kuin lajitoverinsa. Valkoinen väri kun ei suojaa poron vasaa pysymään piilossa Lapin luonnossa saalistajilta. Uskomuksen mukaan valkoinen poro tuo kuitenkin onnea porotokkaan.

Sain tavata suloisen Helmi-poron myös aitauksen ulkopuolella kun poropuiston opas Venla otti sen riimussa ulkoilemaan. Yksi aktiviteetti on myös osallistua ryhmässä porovaellukselle porojen kanssa Nuuksion kansallispuistossa. Minua alkoi heti kutkuttamaan kävely Nuuksiossa porojen kanssa - ehkä joskus pääsen mukaan tällaiseen tapahtumaan. Helmille maistui jäkälä kuten myös muillekin poroille. Jäkälän merkitys poroille korostuu juuri talvella. Jäkälässä on hiilihydraattien ansiosta runsaasti poron tarvitsemaan energiaa. Luonnossa poro kaivaa talvella myös varpuja sekä heinien ja ruohojen talvivihreitä osia lumen alta ravinnokseen. 

Jos suunnittelet vierailua aidattuun poropuistoon on hyvä ainakin näin talvisaikaan varata mukaan hyvät, pitävät kengät sekä lämmintä vaatetta. Parkkipaikalta kuljetaan noin 60 metrin matka kallioiselle metsätontille. Porojen ruokintapaikalla johtavat leveät pitkospuut mutta noustessa itse kalliorinteelle on kivuttava vielä muutama rappunen, joista löytyi myös kaide. Itse ruokintaterassille noustaan vielä pari rappusta lisää. Alue ei ole siis esteetön esimerkiksi pyörätuolilla liikkumiselle. 

Voit halutessasi istahtaa lämmittelemään avotulen äärelle porojen ruokkimisen ja katselun lomassa. 

Pääsymaksu puistoon sisältää poroille syötettävää jäkälää ja nokipannukahvit pullan kera. Tästä löydät lisätietoa pääsymaksuista. Vaihtoehtoisesti voit itse paistaa tikkupullaa nuotiolla. White Reíndeer -kodassa ja myös ruokintaterassilla on pöytiä, joissa voi nauttia kupin kuumaa siinä ruokinnan ja silittelyn lomassa. Puisto on pääsääntöisesti avoinna viikonloppuna ja tarkemmat aukioloajat löydät tästä. Viikolla alue on varattu yritystilaisuuksille. 

Koiria Nuuksion Poropuistoon ei tietenkään saa viedä joten Mimmi odotteli kiltisti kun emäntä kävi silittelemässä suloisia karvakavereita. Mimmi kyllä nuuhki minua todella tarkasti eli ilmeisesti poron tuoksu oli tarttunut käsiini. Koska kyseessä on luontokohde on poropuisto avoinna säällä kuin säällä. Kuten jo aikoinaan koulumme liikunnanopettaja totesi ytimekkäästi. "Ei ole olemassa huonoa säätä, on vain vääränlaista pukeutumista." Aina pärjää kun on varustautunut! 

Nuuksion Poropuistossa asustelee suloisen Helmin lisäksi muitakin poroja. Härkäporot Niila (s.2012) ja Usva (s.2018) ovat kuohittuja urosporoja. Vaatimet Taika, Lumi, Nella (s.2013), Tähti (s.2016) ja Helmi (s.2020) ovat naarasporoja. Porotokassa on myös sukulaisuussuhteita eli Tähti on Usvan emo. Jos oikein muistan Usva on joskus tuntenut polttavaa tarvetta lähteä tutustumaan "parempaan jäkälään aidan toisella puolella" eli se on "ottanut hatkat". Koska poro on laumaeläin ei Usvakaan ole kovin pitkään ollut omilla teillään vaan se on palannut takaisin. Opas kertoi, että nykyään kaikilla poroilla on gps-pannat helpottamaan näissä "seikkailutilanteissa".  

Nuuksion vanhin poro eli Niila on tokan johtaja ja totta kai johtajalla on suurimmat sarvet. Minulla on sellainen kutina, että syötin eniten Niilaa eli meidän välille syntyi joku yhteys vai olisiko se vain ollut se tarjoamani herkullinen jäkälä, joka häntä houkutteli. Vaikea sanoa mutta Niila tuntui seuraavan minua tuossa ruokintatasanteella mihin siinä sitten liikuinkaan. Hän antoi myös silittää itseään eli haluan uskoa meidän "bondaukseen". Poro on yksi sosiaalisimmista sorkkaeläimistä. Luonnossa tavattu villi poro varmasti pinkaisee pakoon, mutta tarhassa porot käyttäytyvät hyvin uteliaasti ja pelottomasti. 

Porojen arvojärjestys saattaa näin keväisin muuttua koska nyt porot alkavat tiputtaa sarviaan eri järjestyksessä. Sekä vaadin että hirvas kasvattavat vuosittain uusiutuvat täyteissarvet. Poikkeuksena muista hirvieläinnaaraista vain porolla sekä tunturipeuralla (josta poro on kesytetty) on sarvet kun taas muiden lajien naarat ovat sarvettomia. Hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä kiima-ajan eli rykimän päätyttyä. Vaatimet puolestaan keväällä vasottuaan. Helmi-poron sarvet olivat jo pudonneet mutta minusta muilla oli sarvet päässään vielä. 

Poronsarvi on muuten maailman nopeimmin kasvavaa luuta. Muistan jostain luontodokumentista, että kesällä kiivaimpana kasvukautena poron sarvet voivat kasvaa jopa 2 cm/vuorokausi. Porojen turkki puolestaan on erinomainen eriste eli poro pystyy hyvin sopeutumaan suuriin lämpötilanvaihteluihin. Kesähelteiden ja talven paukkupakkasten välillä voi olla todella suuria vaihteluita vaikkapa Siperiassa. Hyväkuntoinen poro selviää jopa yli -40 C-asteen pakkasessa. Huh huh! Poron talvikarva on erittäin tiheää ja ilmalokerot tekevät turkista kevyen, mutta samalla hyvin eristävän. Vanha talvikarva irtoaa keväällä ja uuden talviturkin kasvatus alkaa taas elokuussa.

Kodan takkatulen räiskyessä nuotiosta leijaili ihana savuntuoksu ja olisi melkein tehnyt mieli paistaa tikkupulla. Jätin suosiolla pullan kuitenkin väliin kun laskiaisena tuli syötyä pullia ehkä vähän liikaa :) 

Porojen paetessaan pystyyn nostamat hännät muodostavat valkoisen peräpeilin, jota muut porot seuraavat ja tokka pystyy koossa. Nerokasta viestintää, jolla jopa 500 eläimen tokka pystytään pitämään kasassa. Porojen koparassa eli kaviossa/sorkassa on neljä kynttä, jotka laajenet lumella ja suolla kuljettaessa helpottaen eläimen liikkumista. Leveät koparat helpottavat myös kaivamista talvella kun jäkälää etsitään lumen alta. Poro pystyy haistamaan jäkälän jopa 100 cm syvyydestä. Poron koparat myös naksuvat niiden liikkuessa ja tällä ne viestittävät muulle tokalle liikkeistään. 

Porojen kanssa pitää käyttäytyä niiden ehdoin eli eläinten hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää. Poro tulee luokse ja antaa silittää itseään jos siitä tuntuu turvalliselta. Nuuksion Poropuistossa poroilla on vapaapäiviä eli alue ei ole avoinna päivittäin, jotta eläimet saavat myös olla oman tokan kesken rauhassa. Porojen hyvinvointia seurataan päivittäin sekä lisäksi kahdesti vuodessa tai myös aina tarvittaessa porot tapaavat eläinlääkärin. 

Ehdottomasti suosittelen vierailemaan Nuuksion Poropuistossa koska se on ainoa paikka täällä Etelä-Suomessa, jossa on mahdollista nähdä ja tutustua poroihin. Moni Korkeasaaren vierailija väittää nähneensä poroja käyntinsä yhteydessä mutta eläintarhassa on vain metsäpeuroja eikä poroja. Nuuksion luonnonsuojelualueen puitteet jo sinänsä ovat upeat ja ripaus pohjoisen eksotiikkaa porojen kautta on myös mahdollista kokea. 

Kiitos Nuuksion Poropuiston äärimmäisen asiantunteville ja ystävällisille oppaille, jotka vastailivat minun lukemattomiin kysymyksiin. Kun olin lähdössä kotiin juutuin harmikseni autoni kanssa lumeen. Onneksi ukrainalainen perhe tai oikeastaan perheen isä auttoi kaivamaan autoani esille yhdessä poropuiston Venla oppaan kanssa. Suurenmoista auttamista ja heittäytymistä - kiitos teille ♥ ♥ ♥