Liisa Väisäsen uutuuskirja "Symbolien Helsinki" vie historiallisten rakennusten salaisuuksiin

 

* Kirja saatu arvostelukappaleena / SKS Kirjat *

Helsinki on täynnä vanhoja rakennuksia, joita sen katuja kävellessä on hauskaa ja äärimmäisen mielenkiintoista katsella. Tulee mietittyä "Jos seinät osaisivat puhua, mitä ne kertoisivatkaan?" Osatessaan katsoa noita taloja tarkemmin on koko kaupunki täynnä kaukaisista kulttuureista vaeltaneita symboleita, joiden tarkempi tunteminen antaa syvyyttä urbaaniin kaupunkiympäristöön. Joten silloin talot osaavatkin puhua ja kertoa paljon. Liisa Väisäsen uutuuskirja "Symbolien Helsinki" on ihan mieletön opas sekä tietokirja, joka johtaa historiallisten rakennusten salaisuuksiin jokaisen niistä kiinnostuneen. 

Itselleni symbolitutkija Liisa Väisänen on tuttu Ylen tv-sarjasta Merkkien salat, joka on ollut yksi suosikkiohjelmani. Kaudet 1 (2019) ja 2 (2021) löytyvät edelleen Yle Areenasta ja ne kannattaa ehdottomasti katsoa. Toimittaja Ella Kannisen vetämässä sarjassa mielenkiinto pystyi yllä koko ajan. Liisa Väisänen (PhD) on todellinen hardcore-humanisti, tietokirjailija ja taiteentutkija. Hänen tapansa kertoa on minusta hypnoottinen ja se vie mukanaan innostaen kuulemaan lisää. Liisa on opiskellut mm. taidehistoriaa, teatteritaidetta, filosofiaa ja teologiaa Helsingin, Kairon ja Sorbonnen yliopistoissa. Väisäsellä on kirjallisuustieteen maisterintutkinto, ja tohtoriksi on väitellyt estetiikasta Sorbonnen yliopistossa. Ja Liisa Väisäsen erikoisalaa ovat juuri symbolit. 

Ihantola: Viides linja 18/Agricolankatu 10/Itäinen Papinkatu 3 - hurmaava jugendtalo, jossa alun alkaen ovat työläiset asuneet pienissä, ahtaissa asunnoissa. Seinissä ajalle tyypillisiä puumaisia symboleita. Geometriset symbolit päätykolmiossa kertovat matematiikasta ja geometriasta, joita pidettiin hyvän rakentamisen edellytyksenä. 

Fysiologian laitos: Siltavuorenpenger 20 - punatiilinen talo, jossa on otettu mallia hollantilaisista kauppiastaloista. Ollaan yliopiston tiloissa joten siksi tähän rakennukseen on sijoitettu pöllö, joka on ollut viisauden symboli jo antiikin ajoista asti. Saman rakennuksen ränninpäissä on puolestaan lepakot, jotka nekin tukevat pöllön sanomaa "tässä talossa tietoa riittää". 

Kirjan esipuheessa Liisa Väisänen kirjoittaa "Tervetuloa Helsinkiin, symbolien kaupunkiin. Sana symboli juontuu kreikankielisestä ilmaisusta, joka tarkoittaa heittää yhteen. Se mitä, symboleissa heitetään yhteen, ovat merkki ja merkitys. Symbolit ovat kuin kuvallisia sanoja, jotka kertovat meille kokonaisia kertomuksia. Tiedetään, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kaupunkiympäristömme on täynnä kuvia ja merkkejä. Arkkitehtuuri on aikojen alusta ollut paljon muutakin kuin katto pään päällä. Jo esihistorialliset vanhempamme koristelivat luoliaan kuvion ja graffitein." 

Kansallisteatteri: Läntinen teatterikuja 1 - linnamaiseen julkisivuun on ladattu valtava määrä kansallismielistä symboliikkaa. Fasadin päätykolmion lyyra kertoo, että täällä tehdään kulttuuria. Auringonnousu sen alapuolella kuvastaa suomalaisen kulttuurin nousua. Mytologinen joutsen on puolestaan suomalaiskansallinen symboli. Totta kai myös pöllö, viisauden ja tiedon symbolina näkyy rakennuksessa monessa kohtaa. 

Kruunuhaka: Wilkmanin talo, Liisankatu 16 - kansallisromantiikan helmi, jossa linnamaisuutta ja torneja. Rakennuksen koristeaiheet ovat lehtikullattuja ja niistä löytyy mm. kukkoja ja kananpoikia. Kana symboloi hedelmällisyyttä ja huolenpitoa kun kukko taas aamua ja varhaista heräämistä. Koristeissa on myös koukeroisia sananjalkoja, jotka symboloivat uudelleensyntymistä. 

Wilkmanin talo on minulle tuttu jo 2014 Helsinki Dresses -näyttelystä, jossa muotoilija Anne Rastas oli tehnyt pukuja, jotka olivat saaneet inspiraation juuri Helsingin rakennuksista. Tästä pääset kurkistamaan postaukseen tuosta huikeasta pukunäyttelystä. Tuo näyttely oli ihan huikea! 

Säätytalo: Snellmaninkatu 9-11 - talo, joka on täynnä symboliikkaa. Sivuovien yläpuolella olevat siivekkäät leijonat symboloivat griippejä eli mytologista aarnikotkaa, joka on suojelun ja puolustamisen symboli. Pilasterin "LEX - laki" sanan yläpuolella olevat soihtu ja kaksi oliivinoksaa kuvastavat puolestaan rauhaa. 

Säätytalon symboliikka on vahvaa ja talo on hallintorakennus, joka rakennettiin aikana jolloin vanha valta oli vaarassa. Suomi vasta haaveili tuolloin omasta itsenäisyydestä.

Punavuori ja Kamppi: Erottajankatu 2 - talon upeat atlantit (kuvapatsas, jota antiikin ja renessanssin arkkitehtuuri käytti tavallisen pylvään sijaan) kannattelevat harteillaan koko talon painoa. Atlantit symboloivat voimaa ja vahvuutta eli tämä talo on tehty todella kestäväksi.

Jos haluat kurkistaa miltä tämä Theodor Höijerin uusrenessanssi palatsi näytti syksyllä 2019 ennen suurta saneerausta kurkista postaukseeni talosta. 

Helsingin ydinkeskusta: Pohjolantalo, Aleksanterinkatu 44 - kansallisromanttinen Arkk.tsto Geselius, Lindgren & Saarinen suunnittelema talo, jonka ulkoasusta (patsaat ja kohokuvat) vastasi kuvanveistäjä Hilja Flodin. Hahmot on haettu Kalevalasta ja kahdet kasvot vierekkäin taas antiikin teatterinaamioista. Suomen kansan vanhat toteemieläimet ilves, karhu, susi ja kettu löytyvät myös talosta kuvattuna ihmiskasvojen kera. Tästä voit kurkistaa postaukseen, jonka tein tästä talosta 2018. 

Katajanokka: Kauppiaankatu 9 - keltaiseksi rapattu talo edustaa kertaustyyleistä uusrokokoota. Rokokoo tarjosi keveyttä ja ilmavuutta raskaan barokin jälkeen. Talon ikkunoista osa on rokokoolle tyypillisesti ovaaleja. Köynnöskoristeen esikuvana on ollut päärynäpuu. Päärynä hedelmänä symboloi raskaana olevaa naista, hedelmällisyyttä ja hyvinvointia. Talon julkisivussa näkyy myös 1700-luvun rokokoon tupsuina laskeutuvia koristeita. Tästä voit kurkistaa postaukseeni Katajanokan taloista. 

Liisa Väisäsen kirja johdattaa kävelyretkille ympäri Helsinkiä tutkimaan näitä symboleita. Voit tehdä symbolien bongausreissun Kallioon, Kruunuhakaan, Punavuoreen/Kamppiin, Töölöön tai vaikka Seurasaareen unohtamatta Helsingin ydinkeskustaa, joka on täynnä symboleita. Jokaisen kaupunginosan kohdalla Väisänen kertoo myös sen historiasta, asemakaavasta, asukkaista ja historiasta. Minä suorastaan olen ahminut Liisan kirjaan kuin hyvää romaania konsanaan koska se on minusta enemmän kuin pelkkä tietokirja. 

Kaartinkaupunki: Eteläesplanadi 12 - punertavasta hiekkakivestä tehty Wasan osakepankin talo herätti ihailun kun se valmistui 1899. Rakennus on yhdistelmä myöhäisgotiikkaa ja uusrenessanssia. Julkisivun koristeissa on paljon runsaudensarvia, jotka symboloivat vaurautta ja varastumista. Myös kaupankäynnin suojelijan Merkuriuksen sauva kahden käärmeen kanssa löytyy rakennuksesta.

Kaartinkaupunki: Fabianinkatu 13 - Torilinna Kasarmitorin laidalla rakennettiin aikoinaan pariksi toiselle kadun varrella olevalla Agronomitalolle. Molemmat rakennukset on tehty keskiaikaa jäljitellen ja niiden seinillä on jo antiikin aikana käytettyjä kasvokoristeita, joihin liittyy maaginen ajatus suojelusta. 

Liisa Väisänen avaa Helsingissä kulkijalle ihan uudenlaisen tavan katsella rakennettua ympäristöä ja siinä esiintyviä symboleita. Näitä samoja symboleita kun näkyy muissakin eurooppalaisissa kaupungeissa symboloimassa juurikin samoja asioita. Väisänen toteaakin "Puhumme paljon kielitaidon merkityksestä kansainvälisessä maailmassa. Yksi tärkeimmistä kielistä, joita voimme opiskella on kuvan ja symbolien kieli. Se auttaa meitä tulkitsemaan ympäristöämme ja kommunikoimaan oman kulttuurihistoriamme kanssa. Kirjoitin teoksen Helsingistä, mutta sen sanoma ja kielikuvat eivät rajoitu vain Helsinkiin. Tämän kirjan jälkeen seinät puhuvat sinulle muuallakin kaupunkiympäristöissä, kun vain annat itsellesi aikaa kuunnella niin kertomaa." 

Töölö: Mannerheimintie 30 - Eduskuntatalo on arkkitehti J.S. Sirén vuona 1931 valmistunut on jännä yhdistelmä antiikin Kreikan ja Rooman arkkitehtuuria sekä Egyptin temppelirakennuksia, joita on tarkasteltu ajan teollisen ja modernististen silmälasin lävitse. Julkisivuun on tehty nauhamaisia koristeaiheita mutta ne ovat silti uudenlaisia näkemyksiä vanhasta. Alun perin pylväitä piti olla 12 kappaletta viitaten 12 Israelin kansaan ja 12 apostoliin mutta rakennusteknisistä syistä niitä tehtiin 14. Tästä voit kurkistaa minun vierailuuni 2018 Eduskuntatalossa sen peruskorjauksen jälkeen. 

Töölö: Mannerheimintie 34 - Kansallismuseo edustaa kansallisromantiikkaa, mikä tyylisuunta sopii tähän rakennukseen kuin nenä päähän. Geselius, Lindgren ja Saarinen ovat suunnitelleet talon, jonka koristelussa näkyy Suomen kansaa edustavia mieshahmoja. Kohokuvissa on esitetty myös erilaisia töitä ja elinkeinoja sekä totta kai kettu, susi, karhu, ilves ja pöllö hahmot. Sisäänkäyntiä vartio suomalaiseen tapaan karhupatsas, joka on Emil Wikströmin veistämä. Tästä pääset kurkistamaan Toista maata -näyttelyyn, joka on edelleen nähtävissä Kansallismuseossa. 

Seurasaari: Seurasaaren kioski - perinteisten museorakennusten lisäksi Seurasaaresta löytyy myös kansapuistoon suunniteltuja rakennuksia. Tämä hempeän pastellinsävyinen kioski löytyy suoraan sisäänmenosillan jälkeen ja sen rakennutti August Ludwig Hartwall terveysvesi- ja limonadikioskiksi. Alun perin kioski on ollut Eläintarhan kentän lähellä mutta 1965 se siirrettiin Seurasaareen. Puukuvioinnit ovat tyypillisen pohjoismaisia. Molemmissa nurkissa on säteilevät auringot, joiden säteet liittyvät myös terveyteen ja hyvinvointiin. 

Jos Seurasaari kiinnostaa niin olen tehnyt siitä parikin postausta blogiin eli tästä linkistä pääset kurkistamaan yhteen reissuun. 

Suomenlinna: Ehrensvärdin hauta löytyy Susisaaren linnapihalta. Hautamuistomerkki Suomenlinnan perustajan muistolle valmistui 1805. Muistomerkki graniittisen jalustan päällä sisältää paljon symboleita. Molemmissa päissä löytyy laivankeulat, joita koristaa juokseva koira-aihe. Paaden päällä lepäävät kilpi, miekka, kypärä ja serafiimi-ritarikunnan tunnukset. Kypärän hevosenharja antaa hevosvoiman ja nopeuden. Kilpi ja miekka viittaavat sotilasuraan ja ketjut puolestaan ritarikunnan tunnuksiin. Jos olisin tämän kaiken tiennyt 2014 kesällä kun vierailimme kummitytön kanssa olisin osannut vastata hänen lukuisiin kysymyksiin. 

Liisa Väisäsen "Symbolien Helsinki" -kirja on oivallinen lahja vaikka joulupakettiin. Kirja on opus, joka sisältää hurjasti tietoa sekä valmiiksi suunniteltuja reittejä pääkaupungissamme tutustua mielenkiintoisiin symboleihin arkkitehtuurissa. Kirjaan voi palata aina halutessaan tai sen voi lukea pikku hiljaa koska tietoa on paljon. Kirjaa myyvät mm. SKS-verkkokauppa, Suomalainen Kirjakauppa, Adlibris.com, Prisma jne.

Nautinnollisia luku- sekä kävelyretkiä Suomen pääkaupungissa Helsingissä. Pidetään silmät sekä mieli avoinna arkkitehtuurille ja symboleille rakennuksissa. Liisan kirjaa voi toki kuljettaa myös mukanaan kun samoilee katuja. Lukeminen kannattaa aina! Kiitos SKS kirja ja Liisa Väisänen ♥