Kurkistus taiteilijakoti Villa Kokkosen sisätiloihin Tuusulassa

 

Syyskuussa 2019 vierailin Tuusulanjärven rannalla Villa Kokkonen nimisessä rakennuksessa, jonka Alvar Aalto oli piirtänyt ystävälleen säveltäjä Joonas Kokkoselle taiteilijataloksi. Viuhkamainen rakennus skissattiin aikoinaan ravintolan pöytäliinaan kun ystävykset oli nauttimassa yhteistä ateriaa ja Kokkosen toivetta noudattaen. Säveltäjämestarille kun oli äärimmäisen tärkeää päästä kävelemään esteettä flyygelinsä ympäri säveltäessään. Itse rakennus sisustuksineen oli todella vaikuttava elämys ja blogissa juttu tuosta visiitistä julkaistiin lokakuussa 2020. 

Otin tuolla reissullani lukemattomia valokuvia rakennuksesta ulkoapäin mutta koska sisätiloissa ei saanut valokuvata tekemässäni postauksessa oli vain kuvia Meillä kotona -lehdestä sekä japanilaisesta julkaisusta. Nyt syyskuun 24.päivänä onnistuin pääsemään mukaan tämän vuoden viimeiseen yleisöopastukseen talossa ja tutustumaan lisää upeaan taiteilijakotiin.

Joonas Kokkonen (1921-1996) ehti asua talossa 27 vuotta ennen kuolemaansa. Villa Kokkonen valmistui 1969 loppuvuodesta. Kun Villa Kokkosta lähestyy Tuulimyllyntieltä päin näyttää talo hyvin sulkeutuneelta. Huomio kiinnittyy väistämättä orgaanisen valkoiseen katokseen tummaa seinäpintaa vasten. Talon tällä puolella myös ikkunapinta-alaa on vähän.

Tässä on alustava skissi Villa Kokkosesta, joka syntyi ruokapöydän ääressä lautasliinaan. Alkuperäistä piirrosluonnosta säilytetään Alvar Aalto -museossa. 

Joonas Kokkosen rintakuva on sijoitettu Kokkosen työhuoneeseen. Kokkonen oli 1900-luvun arvostetuimpia suomalaisia taidemusiikin säveltäjiä ja Suomen Akatemian jäsen.

Kokkonen sävelsi elämänsä aikana neljä sinfoniaa, kolme jousikvartettoa ja sellokonserton. Hänen kuuluisin teoksensa on Paavo Ruotsalaisen elämästä kertova ja Lauri Kokkosen samannimiseen näytelmään perustuva ooppera Viimeiset kiusaukset  (1975). Flyygelin kannen päällä Kokkonen kirjoitti nuotteja ja vieläkin huoneessa on jäljellä näitä lähes loppuun kirjoitettuja lyijykynän pätkiä. Kun Kokkonen sävelsi oli flyygelin kansi kiinni. Flyygelin päällä oli myös pienoispatsas säveltäjä J.S.Bachista, jota Kokkonen piti oppi-isistään tärkeimpänä. 

Kokkosen työhuoneessa on myös seinällä valtavan suuri Erik Bruunin vuonna 1962 piirtämä juliste Merikotkasta. 1960-luvun alussa Bruun huolestui uutisista, jotka koskivat luontoon päätyneitä kemikaaleja ja niiden ikävistä seurauksista. Uljas merikotka oli kuolemassa sukupuuttoon koska Itämereen joutui niin paljon maataloudessa käytettyjä haitallisia yhdisteitä. Merikotka julisteet saivat kiinnittämään huomiota Itämeren tilaan ja varmasti myös omalta osaltaan vaikuttivat merikotkakannan uudelleen elpymiseen.

Kokkosen työhuoneesta löytyy toinenkin kotka-aiheinen työ. Kotkaa merkitsevä Kokkosen sukulaisnimi Kokko on yksi vanhimpia omaperäisiä suomalaisia henkilönimiä, jotka tunnetaan koko maasta jo todella varhaisilta ajoilta. Muoto Kokkonen tunnetaan erityisesti Itä-Suomesta kuten Kannakselta ja varsinkin Savosta. 

Kokkosen työtilan katossa on italialaistyylinen purjekangas ja tilan akustiikka on erinomainen. Kokkosen mielestä hänen talonsa oli "kuin pienennetty Finlandia-talo" juuri erinomaisen akustiikan takia. Työtilassa oli mahdollista järjestää myös konsertteja ja edellinen pidettiin 13.marraskuuta 2022 Joonas Kokkosen syntymäpäivän kunniaksi. Vuosi 2021 oli Kokkosen 100-vuotisjuhlavuosi. 

Työ- ja olohuoneen lattiat Villa Kokkosessa ovat mäntylautaa mutta niiden välissä on viistomainen pala travertiinia eli kalkkikiveä. Aallon rakkaus Italiaan näkyy juuri ylellisen travertiinin käytössä. 

Villa Kokkosesta löytyy myös kaksi valkoista Alvar Aallon piirtämää avotakkaa luomassa kodikkuutta taloon. Alun perin Aalto oli ajatellut, että vain takan toinen sivusta olisi "aaltoileva muodoltaan" mutta muurari tulkitsi piirustuksen väärin ja työtilan avotakan molemmat sivut tehtiin samanlaisiksi. Aalto oli todennut tyynesti, että voihan sen näinkin toteuttaa. 

Työtilasta löytyy kuvanveistäjä Mauno Hartmanin häälahjaveistos Joonas Kokkoselle ja Anita Pakomalle vuodelta 1980. Hartman oli tehnyt lavastuksen myös Viimeiset kiusaukset -oopperaan ja olohuonetilasta löytyykin oopperan lavastuksena ollut toinen Hartmanin työ. 

Joonas Kokkosen työtilan seiniä peittävät korkeat kirjahyllyt ja säveltäjä oli halunnut saada itselleen rakkaat kirjat juuri näin flyygelinsä ympärille. Työtilan seinälle on koottu myös mustavalkoisia valokuvia Viimeiset kiusaukset -oopperasta rooleissa esiintyneistä laulajista. 

Villa Kokkonen on täynnä Alvar Aallon suunnittelemia kalusteita. Kokkosen työhuoneen ikkunanurkkauksen istuinryhmässä säveltäjämestari on vaikka voinut katsella järvelle isojen ikkunoiden kautta sävellystyön kestäessä tai vaikka ottaa nokkaunet tuossa sohvalla. 

Artekin A331-riippuvalaisin suunniteltiin 1953 Jyväskylän yliopiston sisustukseen. Myöhemmin sama ikoninen "mehiläispesänäkin" tunnettu valaisin on päätynyt lukemattomiin koteihin Suomessa ja ulkomailla. 

Perheen olohuonetilassa jatkuu Aallon kalusteiden linja sekä huonekaluissa että valaisimissa. Olohuonetilan yksi seinä on kokonaan ikkunaa sekä järvelle, pihanmaalle että erillisen saunarakennuksen suuntaan. Villiviini oli syyskuussa ihanassa loistossa. 

Olohuonetila yhdistyy Villa Kokkosen ruokailutilaan. Olisi ollut todella mielenkiintoista kurkistaa keittiötilaan ja apulaisen huoneeseen mutta ne tilat eivät olleet valitettavasti nähtävissä - ehkä tulevaisuudessa. Ruokapöydän päällä roikkuun Alvar Aallon mukailtu malli valaisimesta, joka sai aikoinaan lempinimen Käsikranaatti. Ruokailuhuoneen seinät ovat jännät - puurimoitetut ja kangasverhoillut. Ehkä tässä tilassa söi ainoastaan perhe koska ruokailutila ei ollut kovin suuri. 

Pääsimme kurkistamaan myös Villa Kokkosen kylpyhuoneeseen, joka oli tyypillinen 60-luvun kylpyhuone. Valkoisia 10x10 kaakeleita yhdistettynä syvänsinisiin laattoihin ja lattialla hexagon laattoja. Totta kai ajan hengen mukaan kylpyamme ja puiset tasot. Kylpyhuone tuntui nykymittapuun mukaan pientä mutta pihalta löytyi erillinen sauna, jossa voitiin käydä kylpemässä. Pihan uima-altaasta löytyy myös tuttu flyygelin kaarimuoto.

Talosta löytyy myös vanhempien makuuhuone sekä lasten makuuhuone mutta niissä alkuperäistä kalustusta ei ollut säilynyt. Kulku yksityisempiin tiloihin tapahtuu eteistilan kapean käytävän kautta. Talosta tuli aikoinaan 70 m2 suurempi mitä Kokkonen ja Aalto olivat kaavailleet. Tuo lisäpinta-ala löytyy kaikki tuolta säveltäjän työhuoneen puolelta taiteilijakodissa. 

Villa Kokkonen on ollut vuodesta 1998 Järvenpään kaupungin omistuksessa ja se kuuluu Järvenpään taidemuseon kohteisiin. Lisätietoa rakennuksesta löytyy myös Alvar Aalto -säätiön kotisivuilta. Tällä hetkellä paikka on suljettuna ja kannattaa seurata Järvenpään taidemuseon sivuilta milloin opastukset taas alkavat. 

Ehdottomasti käymisen arvoinen Alvar Aalto -kohde ja kansainvälisesti todellinen harvinaisuus, sillä se on yksi harvoista toteutuneista Alvar Aallon yksityiskäyttöön suunnittelemista rakennuksista. Museokortti kohde ja löytyy Villa Kokkonen löytyy osoitteesta Tuulimyllyntie 5, Järvenpää, email: villakokkonen@järvenpää.fi ja facebook.com/VillaKokkonen.