Teatterimuseo Kaapelitehtaalla tarjoaa paljon mielenkiintoista katsottavaa ja koettavaa

 

Kaapelitehtaan museot on laitettu ihan uusiksi samalla kun upea Tanssin talon uudisrakennus on kohonnut Salmisaareen. Päätin eilen tehdä vierailun Kaapelimuseoihin koska ulkona on harmaan sateinen päivä, jonka voisi hyvin viettää sisätiloissa osittain. Lauantaina vietettiin Kaapelimuseoiden yhteistä perhepäivää eli tarjolla oli Kummitusjuhlia kaikissa museoissa sekä jännittäviä työpajoja. 

Lapsia vanhempineen oli todella paljon liikkeellä joten päätin, että tulen katsastamaan toisen kerran pohjakerroksen Suomen valokuvataiteen museon, Hotelli- ja ravintola museon 3.kerroksessa ja keskityn tällä kertaa vain 2.kerroksen Teatterimuseoon. 

Kuva: Kiinteistö Oy Kaapelitalo 

Kaapelitehtaalla on tapahtunut todella paljon sen jälkeen kun olen siellä viimeksi käynyt ennen koronapandemiaan. Sisäpihalle on rakennettu upea Kaapelitehtaan Lasipiha, joka on iso julkinen sisätila keskellä ympärillä olevaan kulttuuria. Lasipihalle on vapaa pääsy ja sinne on tällä hetkellä sijoitettu Miina Äkkijyrkän veistos "Shikaani". Teos on esillä joulukuun puoliväliin ja se aloittaa Kaapelitehtaan Lasipihan installaatiot. 

Äkkijyrkkä on työskennellyt 25 vuotta Kaapelitehtaalla joten oiva valinta ensimmäisen installaation tekijäksi tilaan. Miinalle tuttuun tyyliin autonosista koottu lennokas lehmäveistos upeissa väreissä. Jouduin lainaamaan oheisen valokuvan koska omat kuvani sateisen harmaana päivänä eivät olleet mielestäni julkaisukelpoisia.

Kansallisteatterin näyttelijöitä kuvaseinällä vuosien varrella. Joukossa monia tuttuja kasvoja. 

Teatterimuseolla on pitkä historia sillä vuonna 1962 Helsingin kaupunki perusti museota ylläpitävän säätiön lahjaksi 90-vuotiaalle suomalaiselle teatterille. Ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri Suomalainen Teatteri perustettiin vuonna 1872. Teatterimuseon kokoelmien ensimmäinen esine oli aikoinaan teatterin perustaneen johtaja Kaarlo Bergbomin työpöytä, joka on nähtävillä Kaapelitehtaan näyttelyssä. Ensimmäinen teatteriesitys järjestettiin aikoinaan syyskuun 13.päivänä Porissa koska Helsingissä myllersivät kieliriidat kiivaasti. Näytöksiä järjestettiin Porin lisäksi myös Viipurissa, Turussa ja Oulussa joten suomenkielistä teatteria vietiin jo silloin laajalti myös ympäri maata.  

p

Kuva: Kansallisteatteri, Suuri näyttämö 

Vuonna 1902 valmistui arkkitehti Onni Törnqvist-Tarjanteen suunnittelema teatterirakennus Helsingin Rautatientorin varrelle ja samalla myös nimeksi teatterille tuli Suomen Kansallisteatteri. Muistan omasta lapsuudestani, että oli todella juhlavaa päästä teatteriin ensimmäistä kertaa upeaan kansallisromanttiseen harmaasta graniitista tehtyyn linnamaiseen rakennukseen. Jännitti kulkea valtavan korkeissa tiloissa, joissa roikkui hienoja valaisimia ja kaikkialla oli isoja tauluja seinillä. 

Itse teatterisalin katossa oli kaunis maalaus, jota katsoin ennen esitystä haltioissani ja esirippu oli pehmeän punaista samettia. En millään olisi malttanut odottaa esityksen alkua näyttämöllä. En tarkkaan enää muista mitä näytelmää olimme katsomassa mutta se oli kyllä myös lapsille myös soveltuva. Teatterielämys vaikuttaa aina olit sitten lapsi tai aikuinen. 

Ida Alberg näköisnukke, näytelmä Canth 2016, "Ida Albergin roolissa" Kristiina Halttu / Maria Kuusiluoma.

Kansallisteatterin vahtimestarin univormun takki 1950-luvun alkupuolelta. 

Näytelmä Harhatunteet 1977, "Markiisitar roolissa" Eeva-Kaarina Volanen. 

Näytelmä Koivu ja tähti 2017, "Jääkarhun roolissa" Riku Nieminen / Karin Pacius. Puvuston henkilökunta keräsi pukua varten itse käyttämiään hedelmäpusseja. 

Teatterimuseon esillä olevassa "Suomen Kansallisteatterin 150v juhlanäyttelyssä -Yleisö oli raivoissaan ihastuksesta!" käydään läpi Kansallisteatterin vuosikymmeniä erilaisten teemojen kautta. Teatteri on ollut mm. rakentamassa Suomen kansallista identiteettiä, jopa politiikka ja tasa-arvo ovat vaikuttaneet teatterin toimintaan puhumattakaan mediakohuista. Kansallisteatterin nykyinen pääjohtaja Mika Myllyaho tiivistää hyvin mitä teatterin pitkän historian aikana on tapahtunut. 

"Puolentoista vuosisadan aikana suomalainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat muuttuneet suuresti. Sen vuoksi Kansallisteatterin vaiheista avautuu kiehtovia näköaloja paitsi näyttämötaiteeseen, myös maamme historiaan. Eri aikojen tapahtumat, aatteet ja politiikka ovat heijastuneet Kansallisteatterin toimintaan monin tavoin, eikä ristiriidoiltakaan ole aina voitu välttyä." 

Näytelmä Rakkautta ja kavalia juonia 1993, "Lady Milford, ruhtinaan rakastajatar" roolissa Soila Komi. 

Näytelmä Godota odottaessa 2017, "Pozzon roolissa" Hannu-Pekka Björkman.

Näytelmä Godota odottaessa 2017, miesnäyttelijöiden - Hannu-Pekka Björkman, Eskon Salminen, Janne Reinikainen, Eero Aho - kenkiä näytelmässä. Kilpikonna on puolestaan näytelmästä "Tarina rakkaudesta ja pimeydestä 2017". 

Kullanvärisiä asusteita ja tarpeistoa Suomen Kansallisteatterista. 

Näytelmä Richard III 2016, Rikhard III roolissa Kristo Salminen

Muistan itse Kansallisteatterista lukemattomia näytelmiä, jotka ovat jättäneet minuun elämäni aikana todella merkittäviä muistoja ja elämyksiä. Seela Sellan rooli Alan Bennetin koskettavassa näytelmässä The Lady in the Van muistaakseni vuonna 2000 oli aivan huikea. Vuonna 2011 Pirkko Saision käsikirjoittama ja ohjaama musikaali HOMO! meni myös ihon alle ja kosketti. Erityisesti minulle jäi mieleen musikaalista Olavi Uusivirran roolihahmo. Myös Leena Landerin Käsky -romaanin kantaesitys Kansallisteatterissa 2006 vaikutti minuun vielä voimakkaammin kuin kirjasta tehty elokuva, joka sekin oli kyllä äärimmäisen hyvä.   

Rekvisiittashakaali. Näytelmä "Kauppamatkustajan kuolema" 2019.

Näytelmä "Madame" 1955, Ilona Silverin roolissa Ella Eronen 

Näytelmä "Mielipuolen päiväkirja" 1980,Aksenti Ivanovitsch Poprishtshin roolissa Tarmo Manni. Koiralinnun luuranko -asuste näytelmästä "Maaseudun tulevaisuus" 2014.  

Näytelmä "Mr Vertigo" 2010, Tero Jartin roolipuku oikealle alhaalla. / Näytelmä "Rosmersholm" 2005, Rouva Helsethin roolissa Soila Komi (edell.puvun vas.puol.) / Näytelmä "Maaseudun tulevaisuus" 2014. Hattaran roolissa Sari Puumalainen (edell. puvun vas.puol.).

Olen ollut myös Kansallisteatterissa katsomassa ennakkoensi-iltaa, josta osa "ns. kausikorttilaisia" lähti kesken pois kommentoiden "Nyt on rienattu jo ihan kaikkea!" kun Jukka-Pekka Palon roolihahmo virtsasi krusifiksin päälle. En muista enää näytelmän nimeä mutta se kertoi Itä-Saksan puolella olevasta "Jumalan hylkäämästä pikkupaikkakunnassa, jossa oli työttömyyttä ja todella epätoivoisia ihmisiä". Muistan, että istuin kyllä näytelmän loppuun saakka vähän sekavin tuntein itsekin ja koin ettei tuo teatterikokemus ollut mieluinen. Valitettavasti näytelmän nimi on hävinnyt muististani enkä löytänyt sitä edes enää googlettamalla. 

Katin Lukan lavastuspienoismalli näytelmään "Frankenstein" 2013. 

Teatterimuseossa on esillä runsaasti kiinnostavia esineitä teatterimaailmasta. Teatterin pukuja katsoessa miettii miten ammattitaitoista ja tärkeää työtä puvustamo tekee teatterissa luodakseen roolihahmoille asuja, asusteita ja kenkiä. Lavastuksella on toinen tärkeä rooli luomaan näyttämölle tiloja, joissa näytelmiä esitetään erilaisissa ympäristöissä luoden sitä "teatterin lumoa". Myös lavastuspienoismallit on mielenkiintoisia ja niitäkin oli esillä 150v-juhlanäyttelyssä. Näyttelytilaa kiertävillä seinillä historia etenee kronologisesti sieltä teatterin alkuvuosista nykyhetkeen. 

"Suomen Kansallisteatterin 150v juhlanäyttelyssä -Yleisö oli raivoissaan ihastuksesta!" on avoinna 30.12.2022 saakka. 

Toinen kiinnostava näyttely "Syvää liikettä - suomalaisen nykytanssin kansainvälinen historia" löytyy samasta tilasta tosin museon ns. uudelta puolelta. Olen itse aina ihaillut Maggie Gripenbergiä (1881-1976) koska hän oli suomalaisen vapaan tanssin uranuurtaja. Aatelistytöstä piti tulla pianisti tai taidemaalari mutta toisin kävi kun tanssi vei hänet mukanaan. Suomen Kansallisteatterissa Maggie piti ensimmäisen julkisen näytöksen 1911. Esikuvansa Isadora Duncanin mukaan myös Maggie tanssi paljain jaloin yllään antiikinaikaisia harsoja. Jo 1900-luvun alkupuolella monet suomalaiset taiteilijat hakivat inspiraatiota ja koulutusta ulkomailta Maggien tavoin. 

Maggie Gripenberg 19-vuotiaana tanssiasussa, joka jätti sekä käsivarret että sääret näkyville. 

Syvää liikettä -näyttelyssä tehdään aikamatka suomalaisen nykytanssin sekä mielenkiintoiseen että kansainväliseen historiaan aina tuolta 1900-luvulta alusta 2000-luvulle saakka. Näyttelyssä on kuultavina haastattelutallenteita, joissa ovat mukana Jorma Uotinen, Marjo Kuusela, Susana Leinonen, Katri Soini ja Valtteri Raekallio. Kaikki em. taiteilijoiden työhön on myös kansainvälisyys vaikuttavat merkittävästi. 

Mielenkiintoinen tanssija ja koreografi Carolyn Carlson (synt. 1943) on myös esillä näyttelyssä. Carolyn syntyi Kaliforniassa mutta hänen vanhempansa ovat alun perin suomalaisia. Carolyn toimi vuosina 1990-1991 Suomessa tehden koreografioita Helsingin kaupunginteatterille, Kansallisopperalle ja Tanssiteatteri Raatikolle ja hän vieraillut täällä myös sen jälkeen usein. Carlsonin vaikutus suomalaiseen nykytanssiin on kehitykseen on merkittävä. 

Syvää liikettä -näyttely on avoinna 5.3.2023 saakka Teatterimuseossa. 

Teatterimuseo on valtakunnallinen vastuumuseo eli se tallentaa teatterin, tanssin ja oopperan lisäksi myös sirkuksen ja esitystaiteen historiaa. Teatterimuseon entinen ihana Arkadia-teatteri (vuodelta 1999) seisoi minusta ihan vanhalla paikalla. Koska perhepäivänä tiloissa vilisi hurjasti lapsia myös tuolla näyttämöllä lainasin oheisen kuvan ettei kukaan joudu vahingossa minun valokuviini mukaan esittäessään omaa rooliaan näyttämöllä. 

Kuva: Teatterimuseo 

Arkadia-teatteri tarjoaa mahdollisuuden kokeilla miltä tuntuu olla näyttelijä, ohjaaja, puku-, valo- tai äänisuunnittelija. Näyttämön takana on totta kai entistäkin suurempi teatterin pukuhuone. Tämä Arkadia-näyttämö on itse asiassa kopio ihan oikeasta teatterirakennuksesta, jonka arkkitehti C.L. Engels suunnitteli  Helsinkiin jo 1820-luvulla. Uusklassinen teatterirakennus valmistui alun perin 1827 Espan puistoon Korkeavuorenkadun ja nykyisen Ruotsalaisen teatterin väliselle alueelle. Kun nykyinen Svenska Teatern sai uuden rakennuksen 1860 vanha puuteatteri myytiin ja se siirrettiin 1861 Arkadiaan eli nykyiselle Paasikiven aukiolle. Suomalainen Teatteri toimi noissa tiloissa siihen saakka kun nykyinen Kansallisteatteri valmistui 1903. Teatterimuseon Arkadia pukuhuoneessa saa kuka tahansa kokeilla näyttämöpukuja ja asusteita vapaasti. Myös sade- ja tuulikone ovat nähtävillä. 

Näytelmä "Keväällä isä sai siivet" 2004 pohjautui kirjailija Tomi Kontion saturomaanin. 

Arkadian sivukäytävällä on nähtävillä mm. vanhoja teatterijulisteita, käsiohjelmia ja pääsylippuja. Esillä on myös vanha kuiskaajankoppi 1950-luvulta ja Emilie Bergbomin matka-arkku 1800-luvulta. Täältä löytyy myös ihana nukketeatteriosio 1900-luvun alusta nykypäivään. Vanhimmat esillä olevat nuket ovat 1950-luvulta. Täällä voi myös kokeilla itse miltä tuntuu olla esittämässä nukketeatteria sillä tarjolla on sekä nukkeja että nukketeatterinnäyttämö. 

Teatterimuseo tarjoaa nähtävää kaikenikäisille ja koska näyttelyt vaihtuvat aina tulee jotain uutta katsottavaa. Museokortti kohde, jossa voi siis halutessaan käydä muissakin museoissa samalla kertaa ellei halua jakaa elämyksiä useammalle kerralle. Tarkemmat aukioloajat löydät tästä. Käy ihmeessä kurkkimassa miten Kaapelitehdas on uusiutunut ja uusi lasipiha on minusta huikea. Nautinnollista museovierailua! 

Syysistutukset vihdoin parvekkeelle ja kesähuoneen hyvästely

 

Joka syksyinen kesähuoneen hyvästely on nyt tehty ja parveke on vihdoin pukeutunut syysasuun odottamaan talven sekä ensilumen tuloa. Leikkasin viimeiset muurikellon kukat valkoiseen pieneen kermakkoon muistuttamaan menneestä kesästä. Ensin mietin koko muurikellon siirtämistä sisätiloihin mutta luovuin ajatuksesta. Ruukku, jossa se oli parvekkeelle ei olisi soveltunut oikein sisätiloihin ja ehkä muurikello ei olisi kovin pitkään enää sisällä kukkinutkaan. Aiemmin viikolla pelargoniat olivat siirtyneet jo talvehtimaan isäni luokse.

Kesähuoneen purkaminen on aina vähän haikea tapahtuma, jossa samalla tulee kerrattua niitä kesäisiä siellä on vietettyjä hetkiä. Lukuiset aamukahvittelut Hesarin kera lintujen laulua kuunnellessa palasivat mieleen. Paahtavassa auringossa kukkien loputon kasteleminen sekä kuivien kukkien nyppinen. Tai joutilaana hyvän kirjan lukeminen leppeässä kesäillassa nuuhkien samalla naapuritalon grilliherkkujen tuoksuja. Ensi kevättä ja kesää odotellen syysistutuksista ensin hetken nauttien tässä mennään! 

Parvekkeen syysistutuksia hankittiin tänä vuonna sekä Platagenista että Tokmannilta. Kävin Tokmannilla ihan muissa asioissa kun huomasin, että siellä oli tarjouksessa Calluna kanervia seitsemällä eurolla peräti neljä kappaletta, joten nappasin niitä mukaani. Muut Callunat (Garden Girls) ja marjakanervat ostin jo aiemmin Plantagenista. Minua harmitti kun en löytänyt enää koristekaaleja joten täytyy vielä jatkaa niiden metsästämistä. Toivon, että saisin hankittua niitä vielä jostain koska koristekaalit antavat kivasti väriä parvekkeelle. 

Toisaalta onhan meillä nyt parvekkeella koristekurpitsoita aika runsaasti. Minähän ostin niitä ensin Koiramäen Pajutallista ja sitten vielä Halikon Kurpitsapuistosta viime viikonloppuna. Varmasti niitä näkyy siis myös sisällä koristeena jossain vaiheessa. Pikkukurpitsat olivat niin suloisia, että vaikeahan niitä oli vastustaa. Myös kesältä jääneet muratit jatkavat eloaan parvekkeella. Olen leutoina talvina onnistunut säilyttämään yhden hengissä yli talven seuraavaan kesään. 

Olen vuosien varrella oppinut kantapään kautta, että yksivuotinen Erica kanerva ei kestä pakkasia joten nykyään meille ostetaan kestävämpiä lajikkeita. Minulla syysistutukset ovat kuitenkin pääsiäiseen saakka joten toivon niiden myös olevan hyvännäköisiä pidempään. Useana vuonna jos lunta tulee paljon osa kanervista on jäänyt lumivaipan alle. Kanervaa pitää muistaa myös kastella aina pakkasten tuloon saakka jotta se kestää. Pakkasesta kanervat eivät pidä joten lumi suojaa niitä osittain pakkaselta. Toivotaan ettei muutenkaan ensi talvesta tulisi kovin kylmä jo energiakriisin takia. 

Marjakanervan kanssa täytyy olla tarkka ettei Mimmi pääse siihen käsiksi sillä kasvihan on myrkyllinen. Toisaalta eipä koiruudella juuri ole halua edes mennä parvekkeelle kun siellä ei paista enää aurinko. Marjakanervat on sijoitettu myös pöydälle johon edes Mimmi ei pysty hyppäämään tutkimaan punaisia marjoja tai kasvia muutenkaan. Muuten jackrusselin ulottuvuus on kyllä melkoinen kuten myös kekseliäisyys! 

Nostin parvekkeelle myös IB Laursenin talolyhdyt kun otin näitä valokuvia blogiin. Olen todella ihastunut näihin pienoistaloihin, joita kuolasin jo viime vuonna "jolloin nopeat söivät hitaat". Kun minä heräsin ostamaan IB Laursenin talolyhtyjä olivat haluamani värit jo myyty. Nyt kotiutin jo elokuussa tuon vihertävän talon kun kävin Paimiossa ihanassa Hannan Huushollissa. Hannakin oli myynyt juuri kauppaan tulleen erän melkein loppuun ja uusia odoteltiin silloin puotiin saapuviksi. 

Pajumäen Koiratallista ostin ensimmäisellä käynnilläni sinisen talo mutta punainen talo osui silmiini vasta toisella vierailullani. Taloja oli vain kaksi enää hyllyssä joten nappasin sen myös ostoskoriini mukaan. Netin keskustelupalstoilla on käy juuri nyt vilkasta keskustelua "Mistä löytyisi vielä punaisia IB Laursenin talolyhtyjä?". Punainen oli tarkoitettu ilmeisesti jouluun ja taitavat olla jo loppu jo monista liikkeistä/verkkokaupoista. Onneksi ehdin saada omani. Talolyhdyistä voi tehdä vaikka oman pienen kylän tai sitten laittaa niitä yhden sinne tänne. Hurmaavia joka tapauksessa!

Vaikka tänään on harmaa ja vähän sateinenkin päivä olen iloinen, että sain parvekkeen kuntoon eilen töiden jälkeen. Nyt on mieli helpottunut ja syksy alkanut virallisesti myös meillä. Olen miettinyt parvekkeen valojen vaihtamista LED-valosarjaan, jotta ne olisivat energiaystävällisempiä mutta toistaiseksi en ole sitä vielä tehnyt. Seuraan tarjontaa ja mietin mikä olisi paras vaihtoehto juuri meille. Kaupoissa on jos minkälaisia valosarjoja esillä mutta vielä toistaiseksi yksikään ei ole tuntunut minusta "juuri meille tehdyltä". Jatkan metsästystä.

Mitä kasveja sitä laitoit syysistuksiin? Löytyykö IB Laursenin talolyhtyjä kodistasi? 

Mukavaa viikonloppua kaikille harmaudesta huolimatta. Huomiselle ainakin Espooseen on luvattu aurinkoa!

Via Kasvimaa - kasviksia helposti kokattavassa muodossa

Via Kasvimaa tuotteet saatu

Minä rakasta kasviksia, vihanneksia ja yrttejä! En ole kasvissyöjä mutta olen viime vuosien aikana lisännyt niiden syöntiä päivittäin entisestään. Käytyäni kolonoskopiassa muutamia vuosia sitten ymmärsin miten tärkeitä kasvikset ovat oman hyvinvointini kannalta. Aika hassua, että lapsuudenkodissani meillä syötiin runsaasti kasviksia eri muodoissa mutta jotenkin niiden määrä omassa ruokavaliossa oli laskenut. Oman terveyden ja suoliston hyvinvoinnin kannalta oli aika ottaa itseään niskasta kiinni ja palata ruotuun. 

"Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sisältävän ruokavalion on lukuisissa väestötutkimuksissa todettu pienentävän riskiä sairastua sekä sydän- ja verisuonitauteihin että syöpiin. Ne sisältävät vain vähän energiaa mutta monipuolisesti ravintoaineita ja biokemiallisia yhdisteitä, kuten flavonoideja." Terveyskirjasto 

Kasvikset eli vihannekset, juurekset, marjat ja hedelmät sisältävät myös runsaasti suojaravintoaineita, kuten kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja fytokemikaaleja. Siksi ne ovat niin äärimmäisen tärkeitä elimistömme toiminnalle. Suolisto kaipaa kuitua pystyäkseen kunnossa. Ja mikä parasta kasvikset sisältävä painoonsa nähden vain vähän energiaa, joten ne ovat avuksi myös painonhallinnassa. 

Suositusten mukaan "puoli kiloa kasviksia päivässä" on ainakin minun päähäni jo koulussa iskostettu lause. Kuitenkin vain joka viides syö kasviksia suositusten mukaan eli enemmistö väestöstä syö aivan liian vähän kasviksia. 

Sain muutamia viikkoja sitten kutsun osallistua Via Kasvimaan uutuustuotteiden lanseeraustilaisuuden teemalla "kasviksia, mutta kokattavassa muodossa". Kuulosti todella mielenkiintoiselta mutta paikan päälle en valitettavasti ehtinyt joten seurasin tilaisuutta verkon välityksellä. Kaikki mikä edesauttaa oman ruokavalion terveellisyyttä sekä helpottaa kiirettä arjessa on tervetullutta.

"Kuinka monta kertaa jääkaappiisi on jäänyt juuri tiettyä ruokaa vasten ostettujen vihannesten ja yrttien nahistuneet rippeet? Tai onko sinänsä kiva resepti jäänyt yhteen kokeilukertaan, kun olet ollut ihan naatti kasvisten vaatiman kuorimisen ja pilkkomisen takia?" 

Voin ihan rehellisesti käsi sydämellä vastata em. kysymyksiin, että hyvinkin tuttuja tilanteita. Kasvikset ja juurekset ovat aika työläitä keittiössä kun sitä kuorittavaa ja silputtavaa riittää. Minä olen nuoruudessani tehnyt jopa lankku- ja perunalaatikot jouluksi sekä keittänyt/kuorinut punajuuret sekä porkkanat rosollia varten. Yksi kiireinen jouluvalmistelu vuosia sitten loppui siihen, että päädyin tikattavaksi lääkäriasemalle kun väsyneen kokin kämmenen läpi putosi veitsi. Muistan kun lääkäri katsoi minua syvälle silmiini sanoen "Nyt täytyy vähän rauhoittua näissä joulukiireissä ettei käy vielä pahemmin." Tämän episodin jälkeen olen kyllä tehnyt joululaatikoita mutta pakastetusta soseesta. 

Kokeiltuani nyt Via Kasvimaalta saamiani uutuustuotteita olen entistä vakuuttuneempi siitä, että kasvikset voi ostaa myös valmiiksi prepattuna ja juuri sopivan määrän ateriaa ajatellen. Jokaiseen pakkaukseen on pilkottu kasvimaiden parhaat palat valmiiksi sekoituksiksi, joissa on mukana laadukkaat tuote- ja kuivamausteet. Ainoastaan nesteet ja suola lisätään itse kokatessa.

Kun ostetaan oikea määrä pienennetään myös ruokahävikkiä, joka Suomessa kotitalouksien osalta on yli 100 miljoonaan kiloa vuodessa. Henkilöä kohden heitämme keskimäärin pois 20-25 kiloa vuodessa, joka on mielestäni todella hurja luku! Ruokahävikkiä syntyy toki elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Minuun on myös lapsuudenkodissani iskostettu "ettei ruoka heitä roskikseen". Meillä äiti hyödynsi ruoantähteet loihtien niistä jotain todella herkullista.

Ruokahävikkiä voidaan välttää sekä myös vähentää suunnittelemalla ruokaostokset paremmin, hyödyntämällä juuri ne tähteet ja säilyttämällä ruokaa oikein. Jos kurkkaan oman taloutemme biojätepussiin on siellä pehmopaperin ja kahvipurujen lisäksi lähinnä juuri kasvisten ja hedelmien kuoria. Jo valmistettua ja pilaantunutta ruokaa sieltä ei löydy. Äidin/isoäidin opit ovat siis juurtuneet tyttären päähän jo lapsesta! 

Uusia Via Kasvimaa tuotteita löytyy sekä uuniruokiin, keittoihin että myös pataruokiin. Minun tuotelähetyksessä oli mukana valmiit pakkaukset Punaposki punajuurilohkoja, Tri kolori porkkanasekoitus, Punajuuri keittoainekset ja Kurpitsa keittoainekset. Meillä on siis herkuteltu seuraavilla aterioilla viime viikkoina. 

HUOM! Kaikki tämä postauksen kuvissa näkyvät kurpitsat ovat koristekurpitsoita eli niitä ei ole tarkoitettu syötäväksi vaan ovat ainoastaan kuvausrekvisiittaa. 

TRI KOLORI PORKKANASEKOITUS / Parmesaanigratinoidut uuniporkkanat

Ensimmäisenä testasin Tri kolori porkkasekoituksen, josta valmistui Parmesaanigratinoidut uuniporkkanat samalla kun etätöissä istuin Teams-palaverissa. Nopeaa ja äärimmäisen helppoa. Ja mikä parasta vuoka, jossa kasvikset ostetaan voidaan laittaa myös uuniin.

4 annosta
Vaikeusaste: helppo
Valmistusaika: 20 min aktiivinen / 1 h 10 min kokonaisaika
(soijaton, ei sisällä kananmunaa, ei sisällä selleriä)

Parmesaanilla gratinoidut porkkanat ovat täydellinen lisuke erilaisille kala- ja liharuoille. Valmista tämä herkku helposti Via Kasvimaa Trikolori -porkkanasekoituksesta. Annoksen viimeistelee tuore lehtipersilja.

Ainekset

1 pkt Via Kasvimaa Trikolori
1 dl raastettua parmesaania
2 valkosipulinkynttä viipaleina
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl pankojauhoja
suolaa
mustapippuria
parmesaania viimeistelyyn
(tuoretta lehtipersiljaa viimeistelyyn)

Ohje

Sekoita porkkanoihin valkosipuliviipaleet. Pirskota päälle oliiviöljy, suola ja pippuri. Sekoita porkkanoiden joukkoon parmesaaniraaste ja pankojauhot, kypsennä pakkauksen ohjeen mukaan. Viimeistele parmesaaniporkkanat ohuella kerroksella parmesaania ja halutessasi lehtipersiljalla. Tarjoile lisukkeena haluamallesi lihalle tai kalalle.

Parmesaanigratinoitujen porkkanoiden kanssa nautittiin edelliseltä päivältä jäänneitä kanafilee paloja ja villirucolaan. Maittava lounas, josta jäi vielä nautittavaa pariksi seuraavaksi päiväksi. minulta ei löytynyt kuiva-ainekaapista pankojauhoja joten käytin niiden sijaan korppujauhoja. Rakenne ei ehkä yhtä rapea kuin pankojauhoilla mutta maukkaita silti. 

PUNAPOSKI PUNAJUURILOHKOT / Paahdettu punajuuri vuohenjuustolla 

Seuraava Via Kasvimaan -tuotekokeilu tehtiin Punaposki punajuurilohkoilla uunissa eli tämänkin ruoan kokkailin työpäivän aikana kotikonttorilla kasvisten osalta. 

3-4 annosta

Ainekset

1 pkt Via Kasvimaa Punaposki punajuurilohkoja
1 pkt Vuohenjuustoa 180 g

Ohje

Kypsennä Punaposki-punajuurilohkot uunissa pakkauksen ohjeen mukaan
Lisää paiston lopussa (noin 5 min jäljellä) vuohenjuusto punajuurien joukkoon ja sekoita
Nauti

Vuohenjuusto antoi kivan vivahteen uunipunajuurille ja minähän olen ihan hulluna vuohenjuustoon! Edellisenä iltana ystäväni soitti "Tultiin juuri anoppilasta ja meillä on silakkapihvejä ihan hirveästi tuliaisina. Kelpaisiko muutama?" No, totta kai kelpasi koska silakkapihveistä tulee mieleen isoäitini paistamat ja nämä ystävän anopin tekemät olivat melkein yhtä hyviä. Mukana lautasella minitomaatteja ja villirucolaa. Hyvä kombo!

PUNAJUURI KEITTOAINEKSET / Punajuuri-sosekeitto 

Keittoruokiin ei työpäivän aikana ole aikaa ryhtyä joten jätin niiden testailun sitten viikonloppuun. Siis kyllähän keittoainekset olisivat itsekseen kiehuneet liedellä mutta ajattelin tuota soseuttamista, jotta saadaan ihanan samettinen sosekeitto. Työpäivän tilanteet kun voivat vaihdella hyvin nopeasti niin parempi jättää sauvasekoittimen käyttö vähän rauhallisempaan aikaan. Punajuuri-sosekeitosta aloitettiin keittojen maistelu. 

Ainesosat

Suomalainen punajuuri, suomalainen sipuli, rypsiöljy, valkosipuli, chili, tähtianis, timjami, kaffirlimetinlehti.

Valmistusohje

1. Lisää kattilaan keittoainekset, 3 dl vettä, 1 rkl valkoviinietikkaa, 4 dl kookosmaitoa, 1 tl sokeria ja suolaa maun mukaan.
2. Keitä noin 35-40 min kunnes juurekset ovat kypsiä.
3. Poista tähtianis, timjaminoksa ja kaffirlimetinlehdet.
4. Soseuta ja nauti.

Huomasin, että noiden poistettavien mausteiden osalta kannattaa tarkistaa siinä vaiheessa kun laittaa niitä kattilaan monta niitä on. Minä luulin, että tähtianiksia oli vain yksi mutta omaan pakettiin niitä olikin tullut kaksi. Onneksi ehdin ottaa toisen pois ennen kuin survaisin sauvasekoittimen punajuurien joukkoon. Kaffirlimetin lehti oli minulle uusi kiva tuttavuus, josta tuli jännä limetin maku mukaan. Keitto maistui todella maukkaalle!

KURPITSA KEITTOAINEKSET / Myskikurpitsa-sosekeitto 

Toinen keittokokkailu tehtiin Kurpitsa keittoaineksista, jotka sisälsivät myskikurpitsaa. Some on viime aikoina ollut ihan pullollaan erilaisia kurpitsaruokia ja kurpitsakuvia koska Halloween lähestyy. Tässä voisi olla hyvä alkukeitto jos aikoo pitää jotkut Halloween juhlat. 

Ainesosat

Myskikurpitsa,  sipuli, valkosipuli, kaneli, timjami.

Valmistusohje

1. Lisää kattilaan keittoainekset, 5 dl vettä, 1 rkl valkoviinietikkaa, 2 dl kermaa, 1 tl sokeria ja suolaa maun mukaan.
2. Keitä noin 20-25 minuuttia kunnes juurekset ovat kypsiä.
3. Poista kanelitanko ja timjaminoksa.
4. Soseuta ja nauti.

Myskikurpitsakeitto oli oikein maukasta ja maistuvaa metsälenkin jälkeen. Testattuani nyt neljää Via Kasvimaa uutuutta tekee mieli vielä kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Kasvisten kanssa ei tarvitse tuhrata aikaa vaan joskus voi olla armollinen itselleen ja ostaa valmiiksi kuorittuja sekä pilkottuja. Minun lautasella on nyt ollut runsaasti kasviksia ja olen ylpeä siitä. Myös vatsani on kiittänyt minua päivittäin hyvästä kuitupitoisesta ruoasta. Kun vatsani voi hyvin voin minäkin hyvin!

Via Kasvimaa -tuotteet on löytynyt 12.10. alkaen hyvin varustelluista S-Ryhmän kauppojen tuorehedelmä- ja -vihannesosastolla.