Keskikesän juhla nyt on vietetty mukavissa, makoisissa ja todella helteisissä merkeissä. Huomenna alkaa taas arki ja työt eli seuraavat neljä viikkoa vielä töitä ennen kesälomaa. JIHUU!!!! Ensimmäistä kertaa kaivoin myös esille viime kesänä ostetun tornituulettimen jolle on todella ollut viime päivinä käyttöä. Olin hieman epäileväinen kestääkö vajaa 30€ maksanut lattiatuuletin yhtä kesää pidempään mutta se hurahti käyntiin kaukosäätimellä ihan heti. Ihanasti viilentää jo tuolla alhaisimmalla nopeudella joten ihan nappiostos sanoisin. Jopa Mimmi pitää siitä ja hakeutuu sen lähelle makaamaan viilentääkseen itseään.
Sain juhannusaattona aivan ihanan valokuvan juhannussalosta entiseltä asiakkaaltani juhannustervehdyksen mukana. Kiitos Ansa tästä kuvasta ♥ Olen nähnyt lukemattomia juhannussalkoja mutta kaikki ne ovat jo pystytetty eli "tuoretta juhannassalkoa" (voiko näin edes sanoa) en ole koskaan nähnyt livenä. Ahvenanmaan reissulla 2018 Silverskärin saarella näin aivan huikean juhannussalon, jossa oli värikkäitä "lyhtykoristeita".
Syksyisessä Hangossa 2017 katselin kaihoisasti kesän jäljiltä yksin hiekkarannalla seisovaa tuulen tuivertamaan juhannussalkoa. Saariston Rengastiellä Houtskärin maisemissa seikkaillessa elokuussa 2017 löysin hyvin erilaisen juhannussalon tuulimyllyn kera korkealta mäeltä. Kustavin Parattulasta Peterzenin vierasvenesatamasta elokuussa 2016 bongasin myös aivan huikea juhannussalon. Nyt asetan itselleni tavoitteen, että minun on jossain vaiheessa nähtävä juhannussalon pystytys!
Kävimme Mimmin kanssa juhannusaatto aamuna keräämässä lupiineita. Olen hyvin tietoinen siitä, että komealupiini (Lupinus polyphyllus) eli arkikielessä vain lupiini on "paha karkulainen" joka pitäisi hävittää Suomen luonnosta. Lupiinien luontainen levinneisyysalue on Pohjois-Amerikka ja Eurooppaan lupiini tuotiin 1800-luvulla koriste- ja rehukasviksi. Lupiini on hernekasvi kuten meille jokaiselle varmaan tuttu hiirenvirna. Hernekasvit kuten myös komealupiini lisäävät maaperän typpipitoisuutta sitomalla typpeä ilmasta juurinystyröidensä bakteerien avulla. Maaperän koostumus muuttuu ja samalla heikentyy myös alkuperäisten, köyhässä maaperässä esiintyvien niittykasvien elinmahdollisuudet.
Valtioneuvosto antoi hallintasuunnitelman jo 2020 lupiinien hävittämiseen. Lupiinit ovat kauniita ja siksi niitä päätyi meidänkin juhannuskukiksi vaikka ovatkin haitallisia. Toivotaan, että ne saadaan jossain vaiheessa hävitettyä kuten nyt tehdään kurtturuusulle. Tuo valkoinen kannu on muuten Villistä Kanalasta. Eikö olekin suloinen? Toisessa lupiinikuvassa etualalla näkyvä sininen portugalilainen Vestal Alcopaca vintagekulho puolestaan tarttui samasta paikasta mukaan jo huhtikuussa. Kulhossa on vielä hauska "piparkakkureunus ja pienet jalat". Ostoksen jo tehtyäni pyörin netissä etsimässä lisätietoja kulhon alkuperästä ja löysin, että lähes vastaavasta pyydetään Etsyssä 73 US dollaria joten tein hyvät kaupat 16 eurolla! Täytyy jossain vaiheessa laittaa kulhosta parempi kuva vaikka Instagramiin.
Jos minulta kysyttäisin mikä juhannuksessa on parasta ruokaherkkua niin kyllä tähän tulisi varmasti vastaus uudet perunat ja kotimaiset mansikat. Suomalaisia mansikoita ei voita mikään! Toki vielä tässä vaiheessa kesää mansikat ovat melko suolaisen hintaisia mutta juhannukseksi niitä oli ehdottomasti saatava kesän ensimmäiseen mansikkakakkuun. Uusia perunoita voisin syödä ihan ilman mitään lisukkeita koska ne maistuvat talven jälkeen niin hyvältä. Usein tulee keitettyä vähän liikaa uusia perunoita eli niitä jää yli. Mutta itse asiassa ei haittaa lainkaan koska minulla on tapana napsia kylmiä uusia perunoita välipalaksi kun alkaa tehdä mieli jotain suolaista.
Juhannuspöytämme oli taas hyvin perinteinen eli ensin lohta, katkarapuja ja mätiä runsaan salaatin sekä uusien perunoiden kera. Grillissä tirisi sekä sisäfileetä ja possun fileetä sekä totta kai maissia. Rakastan maissia kaikissa muodoissaan eli näitä esikypsennettyjä maisseja tulee usein ostettua kotiin. Maissintähkän syöminen on vähän sottaista puuhaa ja siinä kyllä mahdolliset huulipunat tuhriutuvat pitkin kasvoja. Mutta hyvää maissi on ja minä myös rakastan popcornia. Jos joku teistä joskus bongaa jostain kirpparilta ja antiikkitapahtumasta näitä Arabian vanhoja kukkalautasia saa vinkata minulle. Haluaisin lisää lautasia ja ehkä muitakin osia.
Tänä juhannuksena ei ainakaan Etelä-Suomessa saanut metsäpalovaroituksen takia polttaa kokkoa joten se jäi nyt näkemättä. Paikallinen huvilayhdistys oli ollut kaukaa viisas eikä kokkoa oltu edes pystytetty järveen odottamaan juhannusaattoa. Juhannusjuhlat järvellä kyllä järjestettiin ensimmäistä kertaa koronapandemian aikana. Ajoimme lahdelman ohi melko myöhään illalla ja vain yksinäinen haitarin soittaja veteli vielä viime tahteja esiintymislavalla. Juhannuksen juhlijat olivat jo poistuneet jatkamaan mittumaarin juhlintaa koteihinsa tai mökeille. Aurinko oli jo melkein laskenut järven taakse kohta noustakseen taas uudelleen.
Juhannuspäivän aamulla kun olimme Mimmin kanssa aamulenkillä näin ensimmäiset rentunruusut eli maitohorsmat. Kohta niityt ja tienvierustat ovat kukkivia rentunruusuja ja sinipunaisia horsmia täynnä. Vielä en ole kerännyt yhtään niittykukkakimppua ja ihan varmasti sellaisia tulee meillä olemaan maljakossa monta tänä kesänä. Nyt on nautittu noista lupiineista ja myös vaaleanpunaisia pioneita meillä on kotona.
Miten sinun juhannuksesi sujui? Grillasitko vai olitko enemmän kalalinjalla? Maistoitko jo ensimmäisen puraisun kotimaisesta mansikasta mittumaarina? Joko talviturkki on heitetty ja uimakausi avattu? Entäs ne juhannustaiat? Mukavaa kesäkuun viimeistä viikkoa kaikille ♥