Pääsiäisen perinteitä, vertauskuvia, uskomuksia ja muitakin juttuja

 

Kohta on aika siirtyä viettämään pääsiäislomaa ja juhlistamaan samalla pääsiäistä palatakseen töihin vasta ensi viikon tiistaina. Pääsiäinen onkin suurin kristillinen juhla, jota maailman lähes kahdeksasta miljardista ihmisestä viettää kolmannes. Siis melkoinen joukko! Kristityt juhlivat pääsiäisenä Jeesuksen ylösnousemista kuolleista. Varhaisimpien tietojen mukaan on pääsiäistä juhlittu jo 100-luvulla. Itse asiassa kristittyjen pääsiäinen on saanut alkunsa juutalaisten noin tuhat vuotta vanhemmasta pääsiäisjuhlasta. Juutalaiset viettävät viikon kestävää pesah-juhlaa Mooseksen aikaisen Egyptin orjuudesta vapaaksi pääsemisen muistoksi, mistä osittain johtuu myös sana pääsiäinen. 

Pääsiäinen on kristillisistä juhlista vanhin ja tärkein. Monet pääsiäiseen liittyvät perinteet ovat pohjimmiltaan pakanallisia ja liittyvät valon lisääntymiseen luonnossa.

Yle Areena

Valitettavasti kaikilla meistä ei pääsiäisenä kuitenkaan ole aikaa lomailla vaan normaali työntekoa jatkuu vaikkapa juuri kaupan alalla. Laki vähittäiskauppojen aukioloajoista kumottiin vuoden 2016 alusta, jonka jälkeen kaupat ovat pääsääntöisesti olleet suljettuna vain kahtena päivänä vuodessa eli juhannuksena ja joulupäivänä. Tästä kirjoittelinkin blogiin tuona keväänä postauksen "Pyhä yhdellä, työ toisella". 

Edellinen Via Crusis, johon osallistuin järjestettiin 2019 ja sen jälkeen tapahtuma on ollut verkossa.

"En tarkoita, että pääsiäisenä kaikkien pitäisi mennä kirkkoon, osallistua Via Crusikseen tai käydä hautausmaalla jos siltä ei itsestä tunnu tai hiljentyminen ei ole oma juttu tai kuulu omaan vakaumukseen. Ehkä ajan enemmän takaa sitä ajatusta, että meillä jokaisella olisi mahdollisuus viettää joskus niitä pidempiä vapaahetkiä yhdessä ja tehdä omaa mieltä ilahduttavia asioita eikä seisoa työpaikalla tyhjänpanttina."  Näin kirjoittelin 2016 blogipostaukseen ja edelleen seison tämän takana.

Pääsiäisen viettoon liittyy paljon erilaisia perinteitä, vertauskuvia, herkkuja, uskomuksia jne., joiden alkuperä saattaa olla monelle ihan vieras. Ajattelin tässä postauksessa kertoa pääsiäiseen liittyvistä jutuista kuten vaikkapa pajunkissoista, pääsiäismunista, mämmistä, pääsiäispupusta, kanapojista ja monista muistakin jutuista. Monet meille ihan itsestään selvät jutut ovat alun perin hyvin vanhoja ja niiden pohjalta löytyy jänniä asioita. 

Pääsiäispupu

Pääsiäispupun liittyminen pääsiäisen aikaan juontaa juurensa vanhaan saksalaiseen legendaan. Aikoinaan hedelmällisyyden jumalatar Eostre löysi talvisesta metsästä pienen kuolemaisillaan olevan linnun. Jumalatar nosti maasta linnun syliinsä ja lämmitti sen takaisin henkiin. Koska hänen oli mahdotonta ottaa lintua mukaansa Eostre päätti muuttaa linnun jänikseksi, joka lämpimän turkkinsa ja voimakkaiden käpäliensä ansiosta selviäisi myös talvesta. Pääsiäispupu mainitaan ensimmäisen kerran jo 1600-luvulla Saksassa. 

Pääsiäismunat tuo pääsiäispupu 

Kun minä olin pieni tyttö meillä kävi aina 1. ja 2. pääsiäispäivänä pääsiäispupu tuomassa pääsiäismunia kilteille lapsille. Pupulle tehtiin aina pehmeä pesä, johon sitten yön aikana ilmestyi niitä suklaamunia. Koska pääsiäispupu oli alun perin ollut se kylmissään ollut lintu oli täysin luonnollista, että sen pesästä löytyi juuri munia. Alkuperäisen tarun mukaan pupu (pelastettu lintu) koristeli munat ja antoi ne  lahjaksi kiitokseksi Eostrealle henkensä pelastamisesta. Pääsiäispupu tarina levisi myös Saksan ulkopuolelle maasta muuttaneiden siirtolaisten mukana. 

Toisen tarinan mukaan itse Eostrean uskottiin tulevan pääsiäisen aikaan maan päälle jäniksen muodossa ja munivan värillisiä munia. Munia on pidetty eri puolilla maailmaa hedelmällisyyden ja kasvun vertauskuvana. Myös jänis eläimenä edustaa hedelmällisyyttä nopean lisääntymisensä vuoksi.

Kuvat Pinterest 

Makeisteollisuus alkoi valmistaa jopa kanin muotoista suklaata sekä puput loikkivat myös pääsiäiskortteihin. 

Minäkin kotiutin tänä pääsiäisenä Lidlistä pieniä suklaapupuja pussillisen. Pohjois-Amerikassa pääsiäispupusta tuli kotoisammin kani eli the Easter Bunny. Australiassa kani muuttui taas pussimäyräksi. Hassua kun pussimäyrä muistuttaa minusta enemmän hiirtä kuin pupua. Tästä voit kurkistaa siimahäntäisen pussimäyrän kuvan - mutta maassa maan tavalla. 

Pääsiäistipu, kana ja kukko 

Myös pienet, suloisen pörröisen keltaiset pääsiäistiput liittyvät pääsiäiseen. Muna symboloi uutta elämää ja elämän jatkumoa. Pääsiäinen on nimenomaan Kristuksen ylösnousemuksen ja uuden elämän juhla. Tipua, kanaa ja kukkoa yhdistää kaikkia hedelmällisyys, syntyminen ja jälleen syntyminen. 

Aitoja kananpoikasia tai siis pikkutipuja oli esillä Talvipuutarhassa ensimmäisen kerran 1970-luvun lopussa. Tipujen suosio oli aivan valtava ja pääsiäisenä pikkulintusia kävi ihailemassa massoittain ihmisiä. Vuoden 2005 jälkeen ei tipuja ole enää ollut pääsiäisen aikaan nähtävillä. Lintuinfluenssa riehui silloin ympäri maailman joten kananpoikien esittelystä luovuttiin. Harmi sillä ne olivat todella suloisia! 

Tosin linnut ovat keltaisen pörröisiä vain muutamia päiviä ennen kuin sulat alkavat jo kasvaa.

Nämä kanat, kukko ja tipuset löytyivät pari kesää sitten Vehkaniemen sukutilan pihapiiristä. 

Kukko puolestaan symboloi kirkkotaiteessa valppautta ja kestävyyttä. Monen vanhan kirkon kellotapulissa tai tornissa seisoo kukko valppaana tarkkailemassa ja vartioimassa kirkkomaan ympäristöä. Kukkohan kiekui myös pääsiäisenä kolmesti Pietarille, joka kielsi Jeesuksen kolme kertaa. 

Mämmi

Meidän suomalaisten pääsiäiseen kuuluu ehdottomasti perinneruoka mämmi. Mämmi on maltaista, ruisjauhoista ja vedestä imellettyä sekä uunissa loppuun kypsennettyä "puuroa". Mämmistä joko pidetään tai sitä inhotaan. Itse pidän kyllä mämmistä. Alun perin mämmi on kotoisin Lounais-Suomesta. 

Keskiajalla mämmi oli nimenomaan pitkänperjantain ruokaa koska silloin ei saanut sytyttää tulta uuneihin. Kylmänä syötävä tummanruskea mämmi voitiin nauttia kylmänä tai sitä voitiin myös sivellä leivän päälle. 

Yhden tietolähteen mukaan mämmiä olisi mahdollisesti syöty Suomessa jo vajaa tuhat vuotta sitten. Tosin ensimmäinen kirjattu mämmiresepti on vasta kuitenkin 1700-luvulta. 

Kuva Valio

Muualle Suomeen mämmi on levinnyt vasta 1900-luvulla, jolloin aloitettiin myös valmistamaan tätä perinneherkkua teollisesti. Meillä lapsuudenkodissani mämmiä on aina syötyä kerman ja sokerin kanssa. Nykyään nautimme herkkua myös vaniljakastikkeen kanssa. Muutamina vuosina olen tehnyt Valion ohjeen mukaan mämmijäädykettä, joka on ihan supermaukasta. 

Virpomisvitsat, pajunkissat

Tänä pääsiäisenä minulta jäi virpomisvitsat saamatta ja virpojilta myös palkka pääsiäismunina koska kertaakaan ovikello ei meillä soinut. Oheinen kuva on lainattu vanhasta blogipostauksesta ajalta ennen koronapandemiaan kun virpojia riitti ja myös virvontavitsoja kertyi maljakkoon. Virpomisvitsat on usein tehty pajunoksiin, joissa on valmiiksi pajunkissoja. Pajunkissat ovatkin Suomessa hyvin vanhoja koristeita pääsiäisenä koska ne ilmestyvät pajuihin jo ennen lehtiä. 

Virpomisella ja vitsan heiluttelulla oli tarkoitus herättää nukkuvat ja karkottaa samalla pahat henget. Virpominen on levinnyt karjalaisten evakkojen kautta laajemmin Suomeen. Palmusunnuntaina käytiin virpomassa mutta palkka haettiin vasta pääsiäissunnuntaina.

Nykyiseen virpomisperinteeseen on sekoittunut Länsi-Suomessa pääsiäisen aikaan liikkuneet pääsiäisnoidat, joita myös trulleiksi kutsuttiin. Tämä vanha pakanallinen perinne on ollut olemassa jo 1800-luvulla. Myös pääsiäiskokot eli pääsiäistulet on sytytetty nimenomaan noitien torjumiseksi. 

Oma isoäitini otti myös aina pääsiäiseksi maljakkoon koivuoksia eli sitten niihin tuli pienet hiirenkorvat, jotka myös symboloiva uudelleen syntymistä ja kevättä. 

Rairuoho

Pakko myöntää, että unohdin tänä pääsiäisenä istuttaa rairuohon. Pääsiäisen aikaan ei juuri ulkona vielä viherrä joten ehkä siksi kylvetään kotona rairuohon tai muita siemeniä, että saadaan aikaan kasvun ihme. Eri lähteiden mukaan rairuohon kasvattamisen aloittaminen vaihtelee 1950- tai 1960-luvulla. 

Rairuoho koristeltiin sitten munilla ja pääsiäistipuilla. Aiemmin oli tapana saada kasvun ihme kotiin pääsiäisenä ottamalla oksia maljakkoon niin lämpöisessä sai pieniä hiirenkorvia oksiin.  

Pääsiäiskukat 

Pääsiäisen ehdottomia kukkasuosikkeja ovat narsissit ja pääsiäisliljat. Narsissi kuvaa Kristuksen ylösnousemusta koska Etelä-Euroopassa niitä nousee maasta juuri pääsiäisen aikaan. Meillä Suomessa narsissit eivät vielä kuki kuin kasvihuoneissa. Narsissi on vanha pääsiäiskukka jo 1800-luvulta lähtien. Pääsiäislilja puolestaan edustaa puhtautta ja viattomuutta. Totta kai myös iki-ihanat tulppaanit ovat minusta pääsiäiskukkia ja helmililjat myös. 

Muutama vuosi sitten tein retken Tammisaaren Gullo Gårdiin, josta löytyi 40 000 narsissin kukkameri. Aivan ihana paikka ja olen miettinyt uutta retkeä sinne. Tammisaaressa narsissit kukkivat todella kauniisti luonnon keskellä kun vierailin siellä toukokuussa 2018. Kannattaa seurata joko Facebookin tai Gullo Gårdin omien sivujen kautta koska paikka on taas avoinna. Voi olla ettei koronan takia ole avautumassa tänäkään vuonna mutta pidetään peukkuja. 

Hyvää kiirastorstain iltaa kaikille!