Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli...

 

Joka vuosi me huolestumme tuleeko hartaasti odotettu kevät talven jälkeen ollenkaan. Kulunut pimeä ja luminen vuodenaika on alkanut tuntua loppumattomalta ikuisuudelta, josta tekisi mieli hypätä suinpäin jo lämpöön sekä vihreyteen. Toppatakit ja villapipot ahdistavat koska mielessä polttelevat jo keveämmät kengät ja kukkamekot. Koska me ihmiset olemme kärsimättömiä meistä tuntuu, että kevät ei etene ollenkaan. Tulee pirullisia takatalvi jaksoja kun aurinkoisen ja lämpimän päivän jälkeen maa onkin ihan valkoinen seuraavana aamuna tai lämpötila on lähellä nollaa. 

Ensimmäisenä koronakeväänä 2020 nimesin tämän puutarhasta luontoon karanneen etelänruttojuuren "koronaviruskasviksi". Tämän vieraslajin kukinto kun muistutti minusta ihan piirrettyä koronavirusta. 

"Miten tässä nyt näin kävi?" ajatus takoo päässä. Siinä ei paljon vanha sanonta "Uusi lumi on vanhan surma." lohduta kun liukastelee kevyissä kevättamineissaan aamutuimaan. Iltapäivällä kun omat sykkeet ovat jo laskeneet huomaa kuinka aamuinen valkoisuus on vähitellen hävinnyt ja taas se leskenlehti puskee esille siellä ojanpientareella. Linnutkin jatkavat pesänteko puuhiaan päättäväisesti koska koko ajan se kevät tekee tuloaan vaikka vähän keikkuen. Yhtenäkään vuotena se ei vielä ole jättänyt tulematta.

»Huhtikuu on kuukausista julmin, se työntää
sireenejä kuolleesta maasta, sekoittaa
muiston ja pyyteen, kiihoittaa
uneliaita juuria kevätsateella.
Talvi piti meidät lämpiminä, kietomalla
maan lumeen ja unohdukseen, kätkemällä
elämän hivenen kuiviin juurikyhmyihin»

Kevät on ajanjakso, joka on synnyttänyt lukemattomia runoja ja lauluja. T.S. Eliotin kuuluisa runoelma Autio maa alkaa sanoin "Huhtikuu on kuukausista julmin...". Ilmestyessään vuonna 1922 tämä moderni, pitkä ja äärimmäisen vaikuttava viisiosainen runo merkitsi käännekohtaa 1900-luvun runoudessa. Runo on hyvin moniulotteinen ja ajoittuu todella vaikeaan ajanjaksoon. Eliot puki sanoiksi monia asioita ja huhtikuukin mainitaan kevään lisäksi. Tästä voit kurkistaa tästä runosta enemmän postauksestani ensimmäiseltä korona keväältä 2020. 

Vanhassa lastenlorussakin on vuosikymmeniä sitten rallatettu "Kevät tuli, lumi suli, puro sanoi puli puli...". En muista tästä runosta tai hokemasta kuin alun tai ehkä tämä kevätruno onkin kokonaisuudessaan näin lyhyt. Kevät ja tulvat kuuluvat yhteen. Jos talvella on satanut paljon lunta niin keväällä myös virtaa lumesta sulanutta vettä runsaasti  ilmojen lämmetessä fysiikan lakien mukaan.  

Kevättulva yllätti minutkin pääsiäisenä Haltialassa. Viime lauantaina pääsimme Torpparimäen kautta ajamaan kotieläintilalle kahvittelemaan joten joki tulvi edelleen, En muuten koskaan ennen ole nähnyt Vantaanjoen pintaa yhtä korkealla mitä se nyt oli pari päivää sitten. Mutta riittihän sitä luntakin menneenä talvena aika paljon!

Matkasimme lauantaina myös Vanhankaupunginkoskelle katsomaan miten ne talven lumien sulamisvedet päätyvät itäisen ja läntisen haaran kautta Vanhankaupunginlahteen. Kuohuva koski oli kyllä vaikuttava näky. Kuutioittain vedettä syöksymässä alas läntisen haaran padosta. Täällä ne Haltialankin Laamannintien katkaisseet lumivedet nyt syöksyivät kohden Suomenlahtea iloisesti kevätauringon paistaessa. Mimmiä kuohuva koski vähän pelotti mutta urheasti se oli mukana silti kävelykierroksella. 

"On siis kevät

kuljen Hakaniemen rantaan,
tuuli ei tuule mutta sade kyllä jaksaa
kevät - Pystynkö mitään enää antaan,
konkurssin koin, en haluu enää maksaa,
kevät - Kuljen Hakaniemen rantaan,
sydän ei tunne, mutta jalat vielä kantaa,
kevät - Pystynkö mitään antaan?"

Joka kerta kun olen Hakaniemessä mieleeni tulee Tavaramarkkinoiden legendaarinen kappale Kevät. Viiltävä kasvutarina kertoo siitä miten toinen nuorista on tarjonnut vain salmiakkia mutta keväthuumassa toinen osapuoli on antanut viedä samalla sydämensä. Kaihoa keväisen meren rannalla, salmiakilta maistuva suu ja luhistuneita unelmia. Luihin ja ytimiin menevä kappale, jota on jossain elämänvaiheessa itsekin kuunneltu lukemattomia kertoja peräkkäin. 

Tämä laulu lohdutti ja antoi jotenkin perspektiiviä siihen etteivät kaikki orastavat ihmissuhteet aina onnistu. Joskus sitä kevään huumassa syöksyi silmät tähtinä loistaen mukaan juttuihin, jotka eivät sitten kovin pitkään kantaneet. Mitään en silti kadu koska elämässä ei mitään minun mielestäni tapahdu sattumalta vai kaikella on vissi merkityksensä, joka paljastuu sitten myöhemmin elämänkäänteissä. Nuoruus ja hulluus kulkevat myös käsi kädessä.

Pidin teini-ikäisenä ja edelleenkin rakastan Supersalmiakkia. Näin upea salmiakkikakku löytyi 2018 Salmiakki- ja lakritsifestivaaleilta. 

Hämeentie 135 seinästä löytyi hauska muraali Vanhankaupunginkoskesta. 

"Hän on täällä taas

kuinka sua kaipasin

täällä taas

talven yli odotin

ja täällä taas

neiti kevät on tullut kaupunkiin"

Ehkä kaunein keväästä kertova kappale on Sir Elwoodin Hiljaisten Värien Neiti Kevät. Nyt kuluvalla viikolla kuulin kappaleen pitkästä aikaan autoa ajaessani radiosta ja kylmät väreet meni pitkin selkäpiitä. Melkein kyynel tirahti silmäkulmasta kappaleen sanojen ja tunnelman takia. Kappaleen sanoittaja ja säveltäjä Juha Lehti kertoo istuneensa kahvikupin kanssa Mikkelissä vanhan puutalon pihamaalla, jossa on ollut vielä lunta ja sohjoa tajutessaan Neiti Kevään läsnäolon. 

"Siinä tuli yhtenä humauksena se riemullinen tunne ja hellä kosketus, kun aurinko lämmittää kasvoja. Sillä hetkellä tajusin, että tähän kaupunkiin on tullut joku." Koko Lehden haastattelun voit lukea Suomen musiikintekijöiden nettisivuilta. Neiti Keväällä on ihan mieletön energia ja voima, jonka itsekin koen ihan jokaisena keväänä uudelleen. Neiti Kevättä ei voi kahlita vaan määrätietoisesti se taittaa talven selän vuosi toisensa jälkeen. 

"Ei mikään oo niin ihanaa

Kuin kulkea öisiä katuja

Mm, kevät aika

Kun maa alkaa tuoksua

Ja niin minä kävelen

Kohti meren rantaa

Missä jäät alkaa lähteä

Ja aalloilleen tilaa antaa"

Tommi Läntisen kappale "Kevät ja minä" on puolestaan kappale, jota muistan usein hoilanneeni yhteislauluna ystävien kanssa keväisissä juhlissa. Pidentyneet päivät ja valon määrän lisääntyminen sekä kevään tuoksut saavat kävelemään ehkä pidemmänkin reitin illalla koiralenkillä ihan siitä kevään riemusta. Ja totta kai se valtaisa lintujen orkesteri, joka mustarastas etunenässä vetää parastaan leppeässä kevätillassa on upeaa kuunneltavaa. Kevät saa myös aistit valpastumaan ja jokainen uusi maasta puskeva kukkanen on lupaus siitä, että kohta vihertää. 

"Keltainen toukokuu mikset sä jo tuu

oon turhaan odottanut tuulta lempeää

nyt sisään suureen unelmaan tahdon sukeltaa

ja toivon ettei aika tää tuu koskaan loppumaan"

Keltainen toukokuu oli aikoinaan yksi Aikakoneen hiteistä ja vahvasti kevät biisi. Olin näihin aikoihin ja rehellisesti voin myöntää, että olen myös edelleen suuri Aikakone fani. Keltainen toukokuu -kappale edusti bändin tuotannossa sellaista vähän mystisempää linjaa, jossa oli vivahteita jostain itämaisuudesta. Keltainen aurinko ja sen säteet ovat myös lupaus lämmöstä sekä tulevasta kesästä. Kevät on minusta ikään kuin alkulämmittelyä kesälle ja aikaa, joka nostaa fiiliksen itse kesää kohti. Keväällä unen tarve vähenee ja ulkona pitäisi olla niin paljon kuin mahdollista nauttimassa hetkistä.`

Keväällä tulee joskus sellainen hassu tunne, että ehtiikö kaiken sen luonnon heräämisen nähdä ja kokea. Kaikki tapahtuu niin valtavalla vauhdilla, että tuttu lenkkipolku maasto on jo parissa päivässä ihan erinäköinen. Jos kulkee aistit valppaina niin paljon näkee ja kokee mutta ei varmasti kaikkea eikä varmaan niin ole tarkoituskaan. Minulle on tärkeää nähdä kevään ensimmäiset sinivuokot, valkovuokot ja leskenlehdet. Niistä tulee takaumia lapsuuden keväisiin. Se ihka ensimmäinen västäräkki on myös tärkeä ja mustarastaan huilumaisen lurittelun lisäksi myös satakielen sulosointuinen laulu. 

Pakko lainata tähän loppuun vielä yksi aivan upea kevätruno Dilentatin nettisivuilta. Uuno Kailas (1901-1933) julkaisi runon Kevät vain 21-vuotiaana ensimmäisessä teoksessa Tuuli ja tähkä, joka ilmestyi 1922. Äärimmäisen kaunis runo keväästä!

Onko joku minun mainitsemista kevätkappaleista myös sinun suosikkisi? Vai ehkä joku sellainen kappale, josta en itse ole kuullutkaan? Vaikka ilmat pääkaupunkiseudulla ovat nyt viilentyneet ne ihan varmasti myös lämpiävät. Ei murehdita turhia ♥ 

Sir Elwoodin Hiljaiset Värit / Neiti Kevät