Villa Gyllenberg on taas avoinna entistä ehompana

Lehtisaaren ja Munkkiniemen välissä kapealla Kuusisaarella sijaitsee upea Villa Gyllenberg. Rikkaan pankkiiri Ane Gyllenberg ja hänen Signe-puolisonsa taide- ja kotimuseo oli koko viime vuoden peruskorjauksessa avatakseen nyt 2.helmikuuta ovensa entistä ehompana ja laajentuneena. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kävijämäärät museossa olivat koko ajan nousseet joten lisätilaa tarvittiin kipeästi. Koronapandemian aika ja museoiden väliaikainen sulkeminen tarjosi hyvän hetken rakentaa myös laajennusosan, jossa sijaitsee nyt uusi sisäänkäynti, museokauppa ja naulakkotilat. Olin saanut kutsun 1.2. lehdistötilaisuuteen, johon en valitettavasti muilta työkiireiltäni ehtinyt joten viime sunnuntaina suuntasin innolla tutkimaan tarkemmin uudistettua Villa Gyllenbergiä. 

Ane Gyllenberg (1891-1977) oli alunperin ruotsalaista aatelissukua ja Suomen kansalaisuuden hän sai vasta 1937. Gyllenberg korosti kuitenkin aina suomalais-isänmaallisuuttaan. Gyllenbergin isä Albert Gyllenberg tuli Suomeen 1875 ja toimi Åminneforsin ruukin kirjanpitäjänä sekä pehtoorina Iitin Perhehiemen kartanossa. Ane Gylleberg oli käynyt vain kuusi luokkaa Helsingin normaalilyseota ja myöhemmin opiskellut Turun kauppaoppilaitoksessa. Työuransa Gyllenberg aloitti pankkivirkailijana Turussa, jonka jälkeen siirtyi Helsinkiin.

Villa Gyllenbergin apsis eli pyöreä huone ja uskonnollinen taide. Yleensä arkkitehtuurissa nähdään tätä pyöreän huoneen muotoa, jonka katto on puolikupolin muotoinen holvi vain kirkkoarkkitehtuurissa.  

Michael Schilkin (1900-1962), Simson & Delila, 1936

Akoluuttienkeli (Tulenkantajaenkeli), tekijä Tuntematon, 1600-luvun alkupuoli

Vuonna 1919 Ane Gylleberg avioitui Signe Säfströmin (1895-1977) kanssa. Pariskunta oli tavannut työn merkeissä pankissa ja he sai kaksostyttäret vuonna 1920. Valitettavasti vuonna 1932 syntynyt poikalapsi kuoli heti synnyttyään. Pojan kuolema sai Ane Gyllebergin syventymään yhä enemmän antroposofiaan. Tavoitellessaan "henkisyyttä" hän oli jo aiemmin tutustunut itävaltalaiseen filosofiin Rudolf Steineriin. Gyllenbergit olivat hartaita kristittyjä ja Villa Gyllenbergistä löytyykin todella mielenkiintoinen apsis eli pyöreä huone, joka on täynnä uskonnollista taidetta ja kuvia. 

Helene Schjerfbeck, tutkielma teokseen perhekoru, vanhempi tyttö, 1915 

Helene Schjefbeck, Kristus johtamassa naista Paratiisiin (Vapahtaja), 1939

Pankkiirinurallaan Ane Gyllenbergin onnistui kuitenkin kerätä itselleen mittava omaisuus, joka mahdollisti taiteen keräämisen aloittamisen jo 1920-luvulla. Keräilyn alkuvaihessa Gyllenbergin apuna toimi taidekauppias Gösta Stenman. Steman tuki monia 1900-luvun alun suomalaisia taidemaalareita kuten Helene Schjerfbeckia ja Tyko Sallista, jotka hän palkkasi galleriaansa kuukausipalkkaisiksi taiteilijoiksi. Gyllenbergin kokoelmissa onkin useita kymmeniä Schjerfbeckin töitä esillä. Schjerfbeck oli Ane Gyllebergin lempitaiteilija. 

Villa Gyllenbergissä on esillä myös ihania, mustavalkokuvia menneiltä vuosikymmeniltä. Allaolevan kuvan ruokasalisiipi rakennettiin myöhemmin huvilaan vuonna 1955.

Mustavalkokuvassa näkyvä ruokasali tällä hetkellä. Tuohon pöytään olisi tehnyt mieli istahtaa.

Talon arkkitehtuuria ulkoapäin. Vieressä Laajalahti, joka nyt talvessa jäässä. 

Upea lasimaalaus portaikossa. Ane Gyllenberg kuului Vapaamuurareihin ja yhdessä lasimaalauksessa olikin järjestön symboliikkaa. 

Villa Gyllenbergin sali joskus aikoinaan. Takana näkyy erikoinen pyöreä huone eli apsis tila.

Villa on täynnä upeita esineitä eli katsottavaa täällä riittää. 

Flyygelinurkkaus salissa tänä päivänä. 

Aiemmin Kaivopuiston Puistotiellä asuneet Gyllenbergit rakennuttivat Lehtisaaren huvilan vuonna 1938. Arkkitehti Matti Finell suunnitteli perheelle talon, joka on todella jännä yhdistelmä historiallisia yksityiskohtia ja uudenaikaista funktionalismia. Taloa laajennettiin 1955 uudella ruokasalilla. Gyllenbergit ehtivät asuvat Kuusisaaressa peräti neljäkymmentä vuotta eli avioparin kuolemaansa saakka 1970-luvun lopulla. Talon ympärillä on iso puutarha ja kauniit merinäkymät Laajalahdenselälle. Oltiin lähellä Helsingin keskustaa mutta ihan omassa rauhassa puutarhakaupunginosassa.

Jännä "buddhapatsas" eteishallissa.

Koristeellisuutta verhonpidikkeissä ja patterinsuojissa.

Hopeapikareita rivissä takan yläpuolella.

Kirjoja lasivitriineissä ja kattokruunu apsis tilassa. 

Kotimuseossa on esillä paljon mielenkiintoisia Gyllenbergin kotona olleita esineitä ja huonekaluja. Kulkiessani tiloissa mietin miten erilaista kodeissa on aikoinaan ollut kun kaikki elektroniikka, jota meillä nykyään on ihan joka huoneessa puuttuu piuhoineen. Seinillä oleva taide ja kirjat korvasivat sen viihteen, jota me nykyään nautimme erilaisista älylaitteistamme.

Pariskunnan kuoleman jälkeen 1977 arkkitehtitoimisto Ålander-Packalén-Korsström suunnitteli Per-Mauritz Ålanderin johdolla rakennuksen lisäosa eli galleriatilan. Ålander oli työskennellyt Alvar Aallolle aiemmin joten gallerian arkkitehtuurissa on selkeitä kaikuja myös Aallon arkkitehtoonisesta perinnöstä. Löysin itse yhteläisyyttä sekä Finlandia-taloon että myös arkkitehti Timo Penttilän suunnittelemaan Helsingin kaupunginteatteriin. Gallerian yhteydessä löytyy myös kahvila Signe. Galleriassa pidetään vaihtuvia taidenäyttelyitä ja järjestetään myös konsertteja. 

Sigfrid Schaumann, Yksinäinen poppeli, Menton 1949

Jalmari Ruokokoski, Työväkeä (Satamatyöläisiä) 1909

Elga Sesemann, Sininen ja valkoinen kangas, 1944

Ane Gyllenbergin työpöydän aarteita

Ane Gyllenbergn työpöydän aarteita

Galleriassa oli esillä monien omien suosikkitaiteilijoiden teoksia. Vaihtuvana näyttelynä galleriassa on nyt kokoelma Ane Gyllenbergin Ajan hengessä. "Missä määrin ajan henki vaikuttaa siihen, miten me sisustamme ja minkälaisesta taiteesta me pidämme?" Näyttely on nähtävillä 10.huhtikuuta 2022 asti.  Koko Villa Gyllenbergin taidekokokoelma käsittää hieman yli 400 teosta ja esinekokoelmassa on reilu 1000 esinettä joten nähtävää riittää. 

Uusi lisärakennus on myös arkkitehtonisesti mielenkiintoinen ja sieltä voi halutessaan ostaa uutta kirjaa "Koti Kuusisaaressa". Kirjan on kirjoittanut tutkija Lassi Patokorpi ja valokuvat ovat Katja Hagelmstamin. Kirjassa on paljon valokuvia. Uuden osan on arkkitehtisuunnittelu on Nomad Arkkitehdit Oy:n käsialaa. 

Villa Gylleberg on Museokorttikohde ja se löytyy osoitteesta Kuusisaarenpolku 11. Hyvin pysäköintitilaa. Museo on avoinna ke, la ja su 12-17. Yleisöopastuksia järjestetään myös. 

Huom! Uusi puoli on esteetön mutta itse kotimuseossa on portaita joten ei sovellu liikuntarajoitteisille.

Cafe Signe on avoinna museon aukioloaikoina ja kesällä kahvilalla on myös terassi. 

Antoisia museohetkiä kaikille sekä taiteesta että taidekodista pitäville!