Strömforsin ruukki on minulle tuttu paikka jo vuosien takaa. Kun olin vieraillut 2015 Verlan punatiilisella ruukkialueella Kouvolassa sain vinkin blogini lukijalta piipahtaa joskus myös naapurikunnassa katsomassa Strömforsin ruukkimaisemaa. Muutaman kuukauden kuluttua vei Marjon matka ensimmäisen kerran Strömforsiin ja minähän vaikutuin heti. Ihanan idyllinen paikka, jota hallitsevat punamultaiset Armonlinna ja korkealla tornilla varustettu Letkutorni. Strömforsin ruukki onkin yksi Suomen vanhimmista rautaruukeista. Ruukkiyhdyskunnan juuret ulottuvat 1600-luvulle saakka.
Ei siis ihme, että menetin sydämeni myös Strömforsin ruukille ja olenkin vieraillut siellä usein ensivisiittini jälkeen. Seuraavana vuonna kävin Loviisan joulukodit tapahtuman yhteydessä ensimmäistä kertaa myös talvisissa Strömforsin maisemissa kurkkimassa minkälaisia joulukoteja sieltä löytyi. Ruukki näytti talvellakin ihanan pittoreskilta ja todella jouluiselta paikalta. Tapahtumassa vierailin Jaakon ja Tiinan kauniissa kodissa katselemassa heidän jouluaan. Olen saanut kunnian myös olla vieraana pariskunnan järjestämässä Sahamäen sunnuntai -kesäjuhlassa kesällä 2018 ja 2019.
Tapahtumassa oli mahdollista ostaa lämmintä juotavaa sekä syötävää useista eri pisteistä.
Nyt koronapandemian aikana en ole käynyt Strömforsissa joten olin enemmän kuin iloinen huomatessani, että 30.lokakuuta ruukissa järjestetään Soihtujen ilta -tapahtuma. Huomasin Loviisan kaupungin sivuilla ilmoituksen tapahtumasta.
"Strömforsin ruukissa avoimet ovet tunnelmallisessa syysillassa! Puodit, museo ja muita alueen toimijoita avoinna. Elämyksiä, laulelmia, ihania ostoksia... Illan kohokohtana taontanäytös vesivasaralla klo 18 alkaen! Syötävää ja juotavaa tarjoavat Wanhan Navetan kahvila, Pajakahvila ja kyläyhdistys, Fellmanni sekä OhMyCoffee-kahvivaunu. Tervetuloa viettämään rauhallista ja tunnelmallista iltaa ruukkiin!"
Ei tarvinnut miettiä kahta kertaa kun päätimme tehdä retken myös syksyiseen Strömforsin maisemaan, joka olikin vielä kokematta. Meiltä Espoosta Strömforsiin ajoi tunnin ja vartin kun menomatkalla olivat ilmeisesti vielä kesärajoitukset voimassa ja moottoritiellä sai siis ajaa 120km/h. Paluumatkalla rajoitukset olivat jo tippuneet 100km/h mutta kotiinpäin ei koskaan olekaan niin kiirettä kuin itse kohteeseen 😀 Sumuakin oli paikoittain joten nopeudenlasku oli myös siksi ihan perusteltua.
A'la Talli tarjosi sekä upeita kädentaitoja että herkkuja.
Tapahtuman ennakkomarkkinointi oli selkeästi tavoittanut ihmiset. Autoja oli jo melkoisesti kun saavuimme paikalle vähän ennen kello kuutta illalla. Soihtujen ilta oli alkanut jo kello 16 ja 20 saakka oli mahdollista kiertää tapahtumapaikkoja ruukissa. Otimme Mimmin mukaan ensin ruukkialueelle haistelemaan ja katselemaan maisemia mutta reilun vartin kävelyn jälkeen totesimme, että karvakaverin oli parempi ehkä kuitenkin odotella autossa. Alueella oli melkoisesti myös muita nelijalkaisia ystäviä liikkeellä ja puolivuotiaan pennun kun piti tervehtiä jokaista vastaantulijaa. Myös puoteihin meno olisi vilkkaan pennun kanssa ollut "vähän vaarallista".
Letkutornin kesäpuoti Axel & Ida oli avoinna ja pakkohan sinne oli kurkistaa sisälle. Löysin todella ihania keramiikka-artesaani Raija Tikkasen tekemiä töitä, jotka puhuttelivat minua. Tikkasen töissä oli jänniä kapeakasvoisia hahmoja sekä "korsetteja". Yritin netistä etsiä lisätietoa Tikkasesta siinä onnistumatta. Hänen töitään on ollut kyllä eri gallerioissa esillä näyttelyissä. Jos joku teistä lukijoistani tietää enemmän Raija Tikkasesta niin jättäkää kommentti. Kyselin hintaa kesäpuodissa tuolle ihanalle "matkalaukku työlle" mutta unohdin ennen kotiinlähtöä piipahtaa Letkutornissa uudelleen saadakseni hinnan itse taitelijalta. Harmittaa kun vasta moottoritiellä muistin asian ja takaisin kääntyminen ei ollut enää järkevää.
Axel & Ida puodissa oli myös Lasistudio Jan Torstenssonin kierrätyslasista tehtyjä sisustus- ja käyttöesineitä sekä koruja. Kellariompelimon käytetyitä purjeista valmistamia laukkua sekä Kulkurin Sydämen rautalangasta vääntämiä naulakoita, lyhtyjä ja muita koristeita. Lämpimiä neuleita, vesivärimaalauksia ja korttejakin näytti olevan tarjolla.
Letkutornia vastapäätä olevassa Pajamuseossa oli alkanut juuri taontanäytös joten seuraavaksi siirryimme sinne. Minulle oli todellinen yllätys, että takomassa oli naisseppä Tiia-Riitta Lahti. Pajan hyvin miehisessä ympäristössä hän takoi nauloja, jota varten tuo rakennus on Strömforsin ruukkiin aikoinaan rakennettu. Taontaesityksessä oli käytössä aito vesivasara, joka on ainoa Suomessa oleva vesivoimakäyttöinen vasara. Seurasin ihan haltioituneena miten ammattitaitoisesti Tiia-Riitta takoi ja samalla selitti yleisölle mitä teki.
Kun tulin kotiin oli pakko googlettaa Tiia-Riitta Lahti ja löysin mielenkiintoisen artikkelin hänestä. Tiia-Riitta tehnyt todella ison elämänmuutoksen kun hän on jättänyt päivätyönsä ja lähtenyt opiskelemaan ihan toista alaa. Löysin myös HS:n artikkelin, jossa kerrottiin Suomen ensimmäisen naissepän valmistuneen vasta 2001 ja hän oli nimeltään Maria Ampuja. Vuosisatoja sitten naisilta on ankarasti ollut pääsy kielletty pajoille. Niin se maailma muuttuu pikku hiljaa!
Gallerian sisäänkäynti tallin ylisille.
Elena Novitsky, Erilaisia ihmisiä
Posiolaislähtöisen Arttu Osolan taidetta.
Ennen kotiinlähtöä piipahdettiin vielä Strömforsin ruukin galleriassa, joka sijaitsee Vanhan Tallin vintillä. Kesäisin tilassa on aina vaihtuvia näyttelyitä ja nyt esillä oli POP UP-näyttelyssä myös töitä muutamilta taiteilijoita. Kaunis galleriatila ja suosittelen käymään täällä myös kesällä kun valaistus on parempi kun nyt lokakuussa.
Kiva tapahtuma ja ensi syksynä ehkä uudelleen. Seuraava tapahtuma on Strömforsin Ruukin joulu lauantaina ja sunnuntaina 4. -5.12.2021. Tapahtuma järjestetään osittain ulkona Tallinmäellä. Myös alueen puodit, pajat ja palvelut ovat avoinna. Taontanäytöksiä on myös luvassa yläpajalla tilauksesta. Samaan aikaan järjestetään Loviisan Wanhan Ajan joulukodit tapahtuma, josta on tulossa lähiaikoina lisätietoa.
