Hatanpään ruusutarhan lumoissa

 

Terveisiä Tampereelta! Olin saanut vihiä kaupungissa asuvalta ystävältäni, että Hatanpään ruusutarhassa kukkii joten oli hyvä syy kääntää Audin nokka vaihteeksi Manseen. Siitä onkin aikaa kun olen käynyt siellä viimeksi. Hatanpään arboretum ja kartanonpuisto ovat minulle vähemmän tuttuja paikkoja mutta paikan "kukkivassa helmessä" olen käynyt ennen blogiurani alkamista useita kertoja. Jossain vaiheessa yritin jopa etsiä kännykällä puutarhasta otettuja kukkivien ruusujen kuvia niitä harmikseni löytämättä. Hauska yhteensattuma oli myös se, että aikoinaan Minnie oli melko nuori kun kävimme ruusutarhassa ja nyt sitten tänään Mimmi vielä pienempänä pentuna mukana. 

Tampere on muuten todella koiraystävällinen kaupunki! Mimmi ei suinkaan ollut ainoa Hatanpään arboretumissa ja ruusutarhassa tepasteleva nelijalkainen hännänheiluttaja. Koiriahan ei Helsingissä saa viedä Kasvitieteellisen puutarhan tai Talvipuutarhan ulkoalueille. Hatanpäässä oli opastekyltti, jossa vain ystävällisesti kehotettiin korjaamaan koirien jätökset. Pienen koiranpennun kanssa liikkuminen alueella myös sai aikaan lukemattomia täysin spontaaneja keskusteluja ihmisten kanssa. Suloinen pentu yhdisti monta täysin ventovierasta ihmistä kertomaan muistoja omistamistaan koirista tai miettimään myös mahdollista oman koiran hankkimista. Eläimillä on kyllä äärimmäisen positiivinen vaikutus meihin ihmisiin.   

Ruusut ovat kukkia, joita meistä jokainen on varmasti saanut elämänsä aikana. Itse muistan, että olisin saanut ensimmäiset onnitteluruusut rippijuhlissani. Ainakin minulla on rippikuvassa kädessäni isoja punaisia ruusuja. Myös ylioppilaille onnittelukukaksi ostetaan usein ruusu. Lapsuudenkodissani meillä oli vielä monta viikkoa yo-juhlien jälkeen maljakot täynnä ruusuja eri väreissä. Yleisin väri taisi kuitenkin olla juuri tuo syvänpunainen. 

Ruusulla on todella pitkä historia sillä jo noin 2300 eaa. Eufratin ja Tigrisin alueelta on löydetty yhteyksiä ihmisten ja ruusujen väliltä. Myös faaraoiden haudoissa on ollut merkkejä ruusuista. Meille kauas Pohjolaan ruusut kulkeutuivat munkkien ja luostarilaitoksen kautta. Suomessa ruusuinnostus kasvoikin kohisten 1800-luvulla. Useimmat suomalaisten puutarhojen ruusulajeista ovat alun perin kotoisin Pietarista. Juhannuksen tienoilla kukkiva valkoinen juhannusruusu on edelleen mysteeri eli sen alkuperää ei ole saatu selvitettyä. On arveltu, että senkin olisi tullut itärajan takaa. 

Ruusuilla on myös vahva symbolinen merkitys. Ne symboloivat onnea, kestävää rakkautta, jälleensyntymistä sekä myös vaikenemista. Ei siis ihme, että juhlapäivinä annamme toiselle ruusun tai ruusuja lahjaksi. Usein morsiuskimpussa on juuri ruusuja ja myös hautajaiskukkina ruusut ovat suosittuja. 

Ruusulla on myös pistävät piikit, jotka ovat kehittyneet kasville evoluution myötä puolustamaan ruusua erilaisia kasvinsyöjiä vastaan. Piikit ovatkin melko tehokas keino suurinta osaa eläimiä vastaan. Ihminen on toki fiksuna kehittänyt myös piikittömiä ruusuja. Kuten vanhassa runossa sanotaan "Kauniimmankin ruusun alla piilee piikki pistäväinen, Poimi - varovasti noita elon ruusuja." 

Heraldiikassa eli vaakunaopissa viisilehtinen ruusu on myös yleinen. Kuuluisan lähes 120 vuotta Englantia hallinneen Tudor-suvun tunnus on juuri tyylitelty viisilehtinen ruusu. Ruusu näkyy esim. Southamptonin vaakunassa, Martin Lutherin sinetissä ja myös meidän omassa Suomen vaakunassa. Miekkaa pitelevän Suomi-leijonan ympärillä on yhdeksän hopeista ruusua. Myös Suomen armeijassa upseerien kauluslaatoissa näkyy ruusuja, jotka Akseli Gallen-Kallela on aikoinaan suunnitellut. Itsenäisyyspäivänä jaettavien Suomen vapaudenristin ritarikunnan ristien sekä Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan kaikkien merkkien keskuskuviona on myös heraldinen ruusu. Ruusu kuvaa myös valtaa. 

Ruusun väreillä on myös ovat omat merkityksensä. Vaaleanpunainen ruusu kertoo orastavasta ja vielä hennosta rakkaudesta. Valkoinen ruusu symboloi surua ja kuolemaa mutta toisaalta se myös ilmentää puhtautta ja viattomuutta. Keltainen kiihkeään rakkautta ja oranssi intohimoa!

Viktoriaanisen (aikakausi Englannissa Waterloon taistelun 1815 ja Ensimmäisen maailmansodan alun 1914 välillä) "kukkien kielen" mukaan symboliset merkitykset ovat olleet seuraavat.

• Punainen: rakkaus
• Vaaleanpunainen: viehättävyys, hellät rakkaudentunteet
• Tumma vaaleanpunainen: kiitollisuus
• Vaalea vaaleanpunainen: ihailu, sympatia
• Valkoinen: viattomuus, puhtaus, salaisuus, ystävyys, arvossa pitäminen ja nöyryys
• Keltainen: kiihkeä rakkaus. Yhdysvalloissa keltaiset ruusut merkitsevät hiipuvaa rakkautta tai platonista rakkautta. Saksankielisissä maissa ne voivat tarkoittaa mustasukkaisuutta ja uskottomuutta.
• Keltainen punaisilla kärjillä: ystävyys, rakastuminen
• Oranssi: intohimo
• Viininpunainen: kauneus
• Sininen: mysteeri, mahdottoman saavuttamiseksi
• Vihreä: rauhallisuus
• Musta: orjallinen omistautuminen (sillä aitoa mustaa ruusua on mahdoton saavuttaa)
• Purppura: suojelu (isällinen/äidillinen rakkaus)

Eikä ole politiikkakaan välttynyt ruusuilta eli monet sosiaalidemokraattiset ja työväenpuolueet ovat käyttäneet historiallisena tunnuksenaan tummanpunaista ruusua. Suomessa Sdp uusi visuaalista ilmettään 2020 ja otti samalla käyttöön tyylitellyn punaisen ruusun. Ruusua käytetään myös sekä Ruotsin että Norjan työväenpuolueiden symbolina. 

Meillä on suomenkielessä myös jännä sanonta "Antaa risuja tai ruusuja." Tätä käytetään usein kun kysytään vaikkapa jonkun ihmisen mielipidettä saamastaan palvelusta tai vaikkapa juuri testatusta tuotteesta. Sama asia ilmaistaan englanniksi "Pros and cons" tai muodollisemmin "Positive or negative feedback". Me suomalaiset olemme ehkä tottuneet, että joulupukki tuo risuja tuhmille lapsille mutta kiltit puolestaan saavat ruusuja eli kauniita asioita kiitokseksi.  

Hatanpään ruusutarhassa kukki kyllä kauniisti vaikka viime viikkojen helle oli varmasti myös vähän verottanut jo kukkia. Jos helteiset säät jatkuvat vielä pitkään ei edes kastelu pelasta ruusuja vaan niiden kukinta-aika lyhenee. Yleensä ruusut ovat Helsingin Töölönlahden Talvipuutarhassakin kukkineet pitkälle elokuulle saakka. Tästä voit kurkistaa yhden kukinnan sieltä muutaman vuoden takaa. Hatanpään ruusutarha oli kaunis paikka ja täytyy käydä myöhemmin ottamassa haltuun myös arboretum sekä kartanonpuisto muutenkin. Ehkä myös valokuvaaminen Mimmin kanssa on vähän isompana helpompaa. Kissanvaljaissaan jokaisen ihmisen luo pyrkivä iloisesti häntää heiluttava Pikku-Piraija sai kyllä aika monen kuvan sumeaksi. 

Hatanpään ruusutarha, arboretum ja kartanopuisto löytyvät osoitteesta Hatanpään puistokuja. Oheisen linkin kautta voi myös ladata Hatanpään esitteen ja ruusutarhan kartan. Ruusuista lauantaina kaikille!