Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha - keidas keskellä Helsinkiä

 

Kun pujahtaa Kaisaniemenranta 2 vanhasta puuportista sisälle astuu varsinaiseen keitaaseen Helsingin keskellä. Tämä kaikille avoin upea paikka on tarjonnut luontoelämyksiä jo vuodesta 1833. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarha rajautuu yhdeltä sivultaan merelliseen Kaisaniemenlahteen. Vilkas itään liikennettä syöttävä Unioninkatu kulkee taas puutarhan toisella laidalla. Helsingin Rautatieasemalle vievät lukuisat junaraiteet rajaavat paikkaa lännestä. Kaisaniemen vehreä puistoalue taas ympäröi aluetta etelän sekä myös lännen puolelta. Vaikka ollaan ihan pääkaupunkimme ytimessä ei puutarhaan juurikaan kantaudu liikenteen melua vaan siellä on mahdollista kuulla vaikka mustarastaan laulua. Neljän hehtaarin kokoinen puutarha tarjoaa rauhallisen paikan istahtaa penkille puiden varjoon nauttimaan ympärillä olevasta vihreydestä. Täällä on myös todellista historian havinaa sillä puutarhassa risteilevä polkuverkosto on syntynyt jo 1800-luvulla. 

Kun astuu puistoon sisälle kiinnittyy katse mataliin kauniisti restauroituihin puutaloihin. Nämä 1800-luvulla valmistuneet empire-tyyliset puutalot on siirretty 1990-luvulla muualta Helsingistä Kaisaniemenrannan varrelle. Kaksi taloista on Uudenmaankadulta ja yksi Punavuoresta. Talot ovat oman aikansa tyypillisiä matalia asuintaloja, joissa on vielä ikkunoissa tallella erikoiset juorupeilit. Nämä hauskalla nimellä varustetut peilit kehitettiin aikoinaan siihen, että asukkaat näkisivät mitä kadulla tapahtui peilien avulla. Juorupeilit levisivät aikoinaan Ruotsin kautta Suomeen. Aikana jolloin ei ollut somea eikä koko aikaan viitsinyt roikkua ikkunaverhojen takana tiirailemassa mitä tapahtuu tämähän on ollut mitä oivallisin tapa pysy kartalla naapuruston liikkeistä.

Jos haluat nauttia kahvia, virvokkeita tai vaikka lasillisen viiniä löytyy yhdestä vanhasta puutalosta idyllinen Café Viola. Kahvilassa on myynnissä myös suussa sulavaa sekä suolaista että makeaa syötävää. Nyt kevät-kesäaikaan on kahvilalla myös pöytiä puutarhassa joten siellä voi hyvin koronaturvallisesti nauttia kahvia samalla katsellen ympäröivää vihreyttä ja kukkien värikkyyttä. Puutarhan ilme muuttuu nyt keväällä koko ajan ja aina löytyy uutta maasta nousevaa luonnonihmettä ihailtavaksi.

Jos Turun tuhoisaa suurpaloa ei olisi tapahtunut vuonna 1827 ei tätä kasvitieteellistä puutarhaa  olisi Kaisaniemessä. Professori Elias Tillandz oli perustanut jo vuonna 1678 Suomen ensimmäisen  kasvitieteellisen puutarhan Turkuun, Suomen vanhimpaan kaupunkiin. Tillandz oli ruotsalaissyntyinen suomalainen lääkäri, kasvitieteilijä ja yliopiston rehtori. Hän oli myös lääkäri, joka teki Suomen ensimmäisen ruumiinavauksen. Turun suurpalo muutti aikoinaan Suomen historiaa melkoisesti. Turun rakennuksista kolme neljäsosaa tuhoutui ja 11000 ihmistä jäi kodittomiksi. Vuonna 1829 kasvitieteellinen puutarha siirtyi Helsinkiin ja siitä tuli Helsingin yliopistollinen puutarha.

Puutarhan alueelta löytyy myös kiinnostavia eri aikakausien rakennuksia. Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha onkin kulttuurihistoriallisesti arvokas puutarhakokoinaisuus suojeltuine rakennuksineen. Kasvihuoneiden vanhin osa on vuonna 1889 valmistunut arkkitehti Gustaf Nyströmin piirtämä Palmusali. Nyström jatkoi rakennusta myöhemmin kahdella siivellä, jotka valmistuivat 1896. Palmusali on äärimmäisen kaunis paikka ja ehdottomasti kokemisen arvoinen kun sisätilat taas aukeavat. Jo kasvihuoneiden nimet ovat mielenkiintoisia: Sainpaulia-huone, Sademetsähuone, Savannihuone, Kuivan metsän huone, Aavikkohuone, Etelä-Afrikka-huone, Saarihuone, Lummehuone ja Välimerihuone. Lummehuoneesta löytyvät valtavan suuret parananjättilumpeet, jotka selvisivät myös toisen maailmansodan aikaisista pommituksista hengissä. Itse jouduin kuvaamaan nyt ikkunalasin läpi nämä käsittämättömän suuret lumpeet, jotka pystyvät kannattelemaan jopa ihmisen painon. 

Korkea kivinen rakennus on Kasvimuseo, joka on myös arkkitehti Gustaf Nyströmin piirtämä vuonna 1903.  Rakennuksella on melko mielenkiintoinen historia. Kun Suomesta puuhattiin kuningaskuntaa vuonna 1918, kaavailtiin juuri tästä linnamaisesta rakennuksesta yhtä kuninkaan residenssiä. Kun Suomesta tuli tasavalta jäi rakennus Kasvimuseoksi, jota se vieläkin on. Olen kerran Design Week -tapahtuman "avoimien ovien päivänä" päässyt vierailemaan tässä rakennuksessa. Mielenkiintoinen paikka ja toivotaan, että sinne tulisi taas joskus mahdollisuus päästä kurkistelemaan. 

Historiallinen ulkopuutarha on upeaa katsottavaa kun siellä kukinta on parhaimmillaan. Nyt toukokuussa siellä näkyi vain maasta nousevia kasvin alkuja mutta yhden kukkivan Rhodon minä sieltä bongasin. Myös puutarhan arboretum tarjoaa paljon erilaisia nähtävää vanhoine mäntyineen ja eksoottisempine jalopuineen. Isojen puiden rungoilla on varmasti usean metrin ympärysmitta. Kasvihuoneen lähellä näkyy yhden puun kanto sekä kaadettu runko, jotka paljastavat vanhojen puiden valtavat mittasuhteet. 

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarhan ulkotilat ovat avoinna 9-20 päivittäin ja niihin on vapaa pääsy. Tarkemmat aukioloajat löydät tästä. Sisätilojen aukeamista kannattaa seurata Facebookin kautta. Kun itse vierailin puutarhassa vapun jälkeen sisätilat olivat vielä kiinni. Muuten paikka on Museokortti-kohde. Puutarha on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde.