Ateneumin Ilja Repin on "must to see" -näyttely

 

Ilja Repin, Mielenosoitus lokakuun 17.päivänä 1905 (1907-1911). Venäläisen taiteen museo, Pietari. Kuva @ Venäläisen taiteen museo, Pietari. 

Ateneumissa piti avautua 19.maaliskuuta Ilja Repin näyttely, jota Ateneum oli havitellut 25 vuoden ajan. Näyttely, joka olisi ensimmäinen Repinin koko uraa esittelevä katsaus Suomessa 2000-luvulla. Jos kaikki olisi mennyt suotuisissa olosuhteissa olisin itsekin ihastellut perinteisissä avajaistunnelmissa venäläisen taiteilijamestarin teoksia Ateneumin saleissa ja valokuvaillut samalla ahkerasti. Mutta valitettavasti toisin kävi ja museot suljettiin pahentuneen koronatilanteen takia toistaiseksi. Mieleeni tulvahti elävästi kevät 2020 jolloin ehdin kokea venäläisen Natalia Goncharovan värikylläisen ja upean näyttelyn avajaiset vaikka ilmassa jo väreili koronauhka. 16. maaliskuuta museot sulkeutuivat ja vasta kesäkuun alussa pääsi seuraavan kerran ihailemaan taidetta. 

Ilja Repin, Omakuva 1887 Tretjakovin galleria, Moskova. Kuva @ Trekjakovin galleria, Moskova 

Kun keväällä 2014 vierailin elämäni ensimmäisen kerran Pietarissa olin vakaasti päättänyt, että haluan nähdä myös Repinin taidetta. Koska vietin Pietarissa vain kolme päivää, joista tulopäivä kului kokonaan Eremitaasissa minun oli pakko jättää Venäläisen taiteen museo ja Repin väliin. Harmittelin asiaa mutta ymmärsin myös etten voi viettää koko reissua museoissa kun piti nähdä kanavia, upeita kirkkoja ja muutakin vanhaa arkkitehtuuria. Pietarin matkani Allegrolla oli juuri näin huhtikuun alkupuolella kun viimeiset jäät olivat lähteneet Neva-joesta. Edottomasti jossain vaiheessa haluan myös kokea vihreän ja kukkivan Pietarin puistoneen sekä Pietari Suuren kesäpalatsi Pietarhovin. Ehkä jonain päivänä voimme/saamme vielä matkustaa turvallisesti. 

Ilja Repin, "Mikä vapaus!" (1903) Venäläisen taiteen museo, Pietari. Kuva @ Venäläisen taiteen museo, Pietari 

Viime torstaina Ateneum järjesti Teamsin välityksellä avajaiset, joihin onneksi ehdin osallistua. Tilaisuuden avasi Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari. Kuraattori, intendentti Timo Huusko esitteli itse näyttelyn meille osallistujille. Olipa mielenkiintoista kurkistaa museoon edes Teamsin kautta miltä valmis ripustus näyttää. Helsingin Sanomissa oli 12.maaliskuuta mielenkiintoinen artikkeli, jossa seurattiin yhden Repinin taulun matkaamista Tretjakovin galleriasta Moskovasta Kaivokadulle Ateneumiin. Taulujen kuljettaminen ilmastoiduissa puulaatikoissa ja myös niiden pakkaaminen on huolellista ja erittäin suunniteltua. Myös taulun tarkistaminen määränpäässä on millimetrin tarkkuudella tehtävää puuhaa. Koska vanhat teokset voivat vaurioitua kuljetuksessa ikänsä takia on ne tarkistettava sekä lähtö- että tulopäässä huolellisesti.

Ilja Repin, Volgan lautturit (1870-1873), Venäläisen taiteen museo. Kuva @ Venäläisen taiteen museo, Pietari. 

Itselleni on jäänyt varmaan parhaiten mieleen Ilja Repinin legendaarinen Volgan lautturit. Lapsuudenkotini keittiönseinällä roikkui taidekalenteri, jossa yhden kuukauden kuvana oli juuri Volgan lautturit. Muistan kysyneeni äidiltä miksi "sedät kiskovat venettä" ja ihan tarkkaan en muista mitä minulle vastattiin mutta ymmärsin kuitenkin, että aika kovaa hommaa tuossa suoritettiin. Repin (1844-1930) oli oman aikansa kuuluisin venäläistaiteilija, joka kuvasi hyvin realistisesti maaorjuudesta 1860-luvulla vapautunutta Venäjän kansaa. Veneitä ihmisvoimalla hinaavia lauttureita Repin oli nähnyt 1870 Volgalla. Taulun hahmot pohjautuvat todellisiin Repinin näkemiin ihmisiin, joihin hän tutustui luonnosvaiheessa. Kansan keskuudessa uskottiin tuohon aikaan, että kuva riistää ihmiseltä hänen sielunsa joten malleiksi työläiset eivät juurikaan ryhtyneet. Taulussa on mukana Kanin-niminen lautturi mutta muina lauttureina taulussa olivat malleina mm. entinen sotilas, entinen pappi ja taidemaalari.

Ilja Repin, Keisari Aleksanteri III ottaa vastaan pitäjän vanhimmat Petrovskin palatsin pihassa Moskovassa (1886), Tretjakovin galleria. Kuva @ Tretjakovin galleria, Moskova

Repinin Volgan lautturit aiheutti Venäjällä sensaation juuri yhteiskunnalisen sanomansa takia. Repin voitti työllään ensimmäisen kultamitallin ja hän pääsi myös matkustamaan ulkomaille. Volgan lautturit oli esillä vuonna 1873 Wienin maailmannäyttelyssä. Tapahtumassa vieraillut Venäjän kúlkulaitosministeri oli pöyristynyt, että Repinillä oli otsaa halventaa omaa maataansa tällaisella taululla. Koska lauttureista nousi niin valtava kohu joutui ministeri lopulta taipumaan ja Volgalle hankittiin hinaajia hoitamaan lautturien raskaat työt.

Ilja Repin, PIanisti Sophie Menterin muotokuva (1887), Tretjakovin galleria. Kuva @ Tretjakovin galleria, Moskova.

llja Repin, Taiteilija Nikolai (Mikola) Murashkon muotokuva (1882). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen 

Repin oli jo 25 vuotiaana taitava ja tunnustettu muotokuvamaalari. Koko taiteilijauransa aikana hän maalasi noin 300 muotokuvaa huomattavista venäläisista henkilöistä. Vuonna 1872 Ilja solmi avioliiton Vera Sevtsovan kanssa. Lapsia avioparille syntyi neljä: tytär Vera (1872), tytär Nadezda (1874), poika Juri (1877) ja tytär Tatjana (1880). Myös lapsistaan Repin maalasi tauluja. Vanhimman tyttären Vera Repinan muotokuvan nimi on Pyryharakka. Kun itse olin alle kouluikäinen minua kutsuttiin usein pyryharakaksi koska viipotin letit osittain auki ja polvet verinaarmuille kaaduttuna asfalttiin kun oli koko ajan niin kiire :D 

Ilja Repin, Taiteilijan tyttäret Vera ja Nadezda (Nadja) Repina (1877), Schientific-Research Museum of Russian Academy of Arts, Pietari / Penaty, Ilja Repinin kotimuseo. Kuva @ Tretjakovin galleria, Moskova.

Ilja Repin, Pyryharakka (Taiteilijan tyttären Vera Repinan muotokuva 1884), Tretjakovin galleria. Kuva @ Tretjakovin galleria, Moskova. 

Taiteilijana Repin vietti uransa aikana pitkiäkin aikoja Pariisissa, Pietarissa ja Moskovassa. Vaimo Vera ja pariskunnan neljä lasta kulkivat taidemaalarin mukana matkoilla. Avioliitto kuitenkin kariutui minkä jälkeen Repin solmi suhteen "siviiliavioliiton" Natalia Nordmannin kanssa. Natalia oli alkuperältään suomalaissyntyinen venäläinen kirjailija ja hänet tunnetaan myöhemmin myös taiteilijan muusana. Natalia rakennutti Terijoen Kuokkalaan ensin pienen mökin, joka muutamassa vuodessa laajeni ateljeekoti Penatyksi. Ilja Repin muutti pysyvästi asumaan 1903 Kuokkalaan. Taiteilijana hän myös kuvitti kaikki Nordmannin teokset ja maalasi lukemattomia muotokuvia rakastetustaan. 

Ilja Repin, Natalia Nordmannin ja Ilja Repinin kaksoismuotokuva (1903). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuso. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen. 

Penanty-huvila, kuva Antiikki Design lehti 2016

Suomen ja Venäjän raja sulkeutui boshevikkivallankumouksen takia 1918. Ilja Repin jäi pysyvästi nyt emigrantiksi Suomen puolelle eikä palannut enää uuteen juuri muodostettuun Neuvostoliittoon. Penaty-huvilasta löytyy upea artikkeli Antiikki Design lehden vuoden 2016 numerosta, josta minäkin nappasin tuon valokuvan. Kaunis huvila Karjalankannaksella tuhoutui sodassa mutta se on onneksi rakennettu uudelleen kotimuseoksi. Tuolla olisi äärimmäisen mielenkiintoista päästä joskus käymään. 

Ilja Repin, Akseli Gallen-Kallelan muotokuva (1920). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuso. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Ilja Repin oli jo aemmin luonut suhteita suomalaisiin kulttuuripiireihin kuten kirjailija Eino Leinoon ja taidemaalari Albert Edelfeltiin. Myös taiteilija Akselin Gallen-Kallela oli Repinin lähipiirissä ja Akselista on myös maalattu muotokuvakin. Ilja Repin lahjoitti seitsemän omaa ja 23 muiden venäläisten taiteilijoiden teosta Suomen Taideyhdistykselle eli nykyiselle Ateneumille. Lahjoituksen kunniaksi taiteilijalle järjestettiin suuret juhlat Helsingin Seurahuoneella. Ateneumin kokoelmiin kuuluukin 116 Repinin teosta, joista suurin osa on piirustuksia.  

Ilja Repin maalaa Penaty-huvilan ateljeessa, 1907-1098. Venäläisen taiteen museo, Pietari, Kuva @ Venäläisen taiteen museo, Pietari. 

Elämä ei Kuokkalassa ollut aina helppoa. Natalia sairastui tuberkuloosin ja hän kuoli Sveitsissä. Iljan oma terveys alkoi myös reistailla. Kun hänen oikea kätensä kipeytyi opetteli taiteilija maalaamaan vasemmalla kädellään. Repinin näkö myös heikkeni ja lopulta vuonna 1930 Ilja Repin kuoli. Sotien jälkeen Terijoen Kuokkalasta tuli osa Neuvostoliittoa ja alue nimettiin Repinoksi Repinin mukaan. 

Ateneumin Ilja Repin näyttelyssä 19.3.2021-29.8.2021 on esillä yli 130 taiteilijan maalausta ja paperipohjaista teosta yli 60 vuoden ajalta. Suuri osa teoksista on ennennäkemättömia Suomessa ja Helsingissä. 

Näyttelyn avautumisesta yleisölle tullaan tiedottamaan erikseen joten kannattaa seurata Ateneumin nettisivuja. Tällä hetkellä Ateneumissa järjestetään maksullisia verkkokierroksia, joissa voi jo ennakkoon saada tuntumaa näyttelyyn. Toivon sydämestäni, että koronatilanne alkaa parantua ja tauti hiipua kun mennään valoa ja kesää kohti. Tämä Ilja Repin näyttely on ehdottomasti nähtävä! 

lj