Tänään 5.helmikuuta vietetään Runebergin päivää. Moni meistä juhlistaa tätä päivää nauttimalla Runebergin tortun jos toisenkin kahvin kanssa herkutellen. Itse jätän allergian takia suosiolla tämän mantelilla ja arrakkipunssilla tai rommilla maustetun lieriön muotoisen leivonnaisen väliin. Koska meillä ei torttuja nähdä tarjottimella lainasin otsikkokuvan tortut Dansuckerin sivuilta. Jos innostut vaikka leipomaan itse herkkutorttuja niin linkistä löydät reseptin. Toki Runebergin torttuja on voinut ostaa kaupoista jo heti joulun jälkeen.
Aamulla siniristiliput oli myös vedetty salkoihin Suomen kansallisrunoilijan syntymäpäivän kunniaksi. Jos liikut tänään Helsingin ydinkeskustassa ja kuljet Esplanadin puiston lähellä näet päivänsankari Runebergin kookkaan patsaan seisovan lempipuistoni keskellä. Otsikkokuvan otos Runebergin patsaasta on hyvin tyypillinen sillä lähes aina Runebergin päälaella istuu lokki tai joku muu lintu tarkkailemassa ihmisvilinää puistossa.
Mutta kuka ihmeessä Johan Ludvig Runeberg oli ja miksi hän on saanut ihan oman merkkipäivän kalenteriimme? Janne millä nimellä Johan Ludvigia kutsuttiin syntyi 5.helmikuuta 1804 Pietarsaaressa. Ei siis ole sattumaa, että Pietarsaaresta löytyy Runebergin puisto ja Runebergin rintakuvaveistos, jonka on veistänyt hänen poikansa kuvanveistäjä Walter Runeberg. Myös Espan puiston patsas on Walterin tekemä. Tein työmatkan blogitaipaleeni alkuvuosina Pietarsaareen ja kävelin Runebergin puistossa kuumana kesäpäivänä. Runebergin kunniaksi Pietarsaaressa vietetään aina tammi-helmikuun vaihteessa Runebergin kulttuuriviikkoa, joka kuluneelta vuodelta on toki koronan takia peruttu.
Kun pikku Johan Ludvig syntyi oli hänen isänsä merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg merillä. Äiti Anna Maria Malm synnytti esikoisena helmikuussa 1804 mutta täysin varmaa ei ole oliko päivänmäärä 5. vai 7. helmikuuta. Johan itse piti syntymäpäivänään helmikuun viidettä. Isänsä poika näki vasta 3-vuotiaan kun merikapteeni palasi laivansa kanssa takaisin Suomeen. Yhteydenpitokin oli varmasti vaikeaa kirjeiden avulla laivalle, joka seilasi maailman merillä. Runeberg sairasti lapsuudessaan risataudin eli imusolmuketuberkuloosin, joka on nykyään jo voitettu tartuntatauti. Sairaus hidastutti hänen fyysistä kehitystään ja Johan oppi kävelemään vasta kolme- tai neljävuotiaana. Kerrotaan, että hänen äitinsä olisi hemmotellut sairasta poikaansa makealla. Makean nälkänsä Runeberg säilytti läpi koko elämänsä.
Syksyllä 1822 Runeberg matkusti Turkuun kirjoittamaan ylioppilastutkintoa. Saatuaan ylioppilaslakin hän aloitti opiskelut yliopistossa eli Turun akatemiassa. Pitkä, hoikka ja aivan liian suurissa isänsä vaatteissa reissuun lähtenyt poika opiskeli ensin latinaa ja kreikkaa mutta siirtyi myöhemmin filosofian pariin. Hän vaikutti näihin aikoihin vähän ujolta ja kömpelöltä nuorukaiselta.
Rahoittaakseen opintojaan Runeberg toimi kotiopettajana sekä Saarijärvellä että Ruovedellä. Hän pääsi myös näin tutustumaan rannikkoseudulla asuneena Suomen sisämaan luontoon ja täysin erilaiseen kansanelämään. Johan Ludvig tutustui ja jututti Suomen sodan (1808-1809) veteraaneja sotakokemuksista. Kaikki tämä vaikutti siihen millaiseksi hänen oma kirjallinen tyylinsä kehittyi ja aihevalintoihin. Vuonna 1827 Runebergista tuli filosofian maisteri.
Fredrika Runeberg 1846.
Paraisilta löytyy Fredrikan tupa niminen talo (nykyinen kahvila), johon Runebergin pikkuserkku Fredrika Tengström muutti äitinsä kanssa Turun palon jälkeen 1827. Johan Ludvig itse toimi Paraisilla Fredrikan sedän, arkkipiispa Jacob Tengströmin lastenlasten kotiopettajana. Fredrikalla ja Johanilla oli yhteinen kiinnostus kirjallisuutta kohtaan ja he tapasivatkin usein pappilan kirjallisuusiltamissa. Nuoripari tapasi toisiaan Pappilan ja Vanhan malmin välisellä maantiellä, jossa seisoo edelleen vanha kuusi, joka on nimetty Runebergin mukaan. Fredrikan kerrotaan odottaneen Runebergia kuusen juurella.
Nuori J. L. Runeberg, Helsingin yliopiston Pohjalaisen Osakunnan tilaama muotokuva 1837. Muotokuvan omistaa yliopiston Pohjalainen valtuuskunta.
Nuoripari kihlautui pian ja avioitui vuonna 1831. Lapsia syntyi kaiken kaikkiaan kahdeksan, seitsemän poikaa ja yksi tytär. Lapsista jäi lopulta henkiin vain kuusi poikaa, joista kuvanveistäjä Walter Magnus Runeberg on yksi. Lorenzo ja Johan Wilhelm opiskelivat lääketiedettä ja he hoitivat omaa isäänsä myöhemmin Runebergin saatua aivoverenvuodon. Jakob Robert opiskeli puolestaan laivanrakennusta ja suunnitteli jäänmurtajia asuessaan ulkomailla. Ludvig Mikael muistutti eniten isäänsä ja opiskeli luonnontieteitä sekä toimi lehtorina Kuopiossa. Fredrik Runeberg opiskeli myös lääkäriksi mutta toimi myös ensimmäisinä harrastevalokuvaajana Suomessa. Hänen ottamansa valokuvat jäivät viimeisiksi J.L. Runebergista.
Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg lapsineen 1863 Korknässissä, kuva Alfred Ottelin, SLS
Johan Ludvig Runeberg oli suomalainen runoilija, opettaja, toimittaja, pappi ja professori. Runebergia pidetään myös Suomen kansallisrunoilijana ja hänen ruotsiksi kirjoittamansa työt ovat myös vaikuttaneet merkittävästi Ruotsin kirjallisuuteen. Runeberg oli sekä lyyrinen että eeppinen runoilija. Aikakausi, jolloin Runeberg toimi ja vaikutti oli merkityksellinen. Johan Ludvig loi yhdessä Elias Lönnrotin kanssa Suomesta kulttuurikansaa ja Vänrikki Stoolin tarinoilla annettiin Suomelle moraalinen identiteetti. Runebergin päivää aloitettiin juhlia jo hänen elinaikaan mikä on merkittävä kunnianosoitus.
Fredrika ja Johan Ludvig 1863
Fredrika Runeberg toimi sekä toimittajana että kirjailijana. Hän jäi vähän kuuluisan miehensä jalkoihin. Fredrika oli ensimmäinen historiallisen romaanin kirjoittanut suomalainen nainen. Vaikka juhlimme tänään Runebergia on hyvä samalla myös muistella Fredrikaa. Avioliiton alkuajat olivat varmasti taloudellisesti ja henkisesti todella rankkoja taloudesta huolehtivalle Fredrikalle. Perheen ensimmäinen lapsi Anna Carolina syntyi 1832 mutta hän kuoli kuumetautiin vain puolitoista vuotta myöhemmin. Poika Edvard Moritz syntyi 1848 mutta kuoli kolme vuotta myöhemmin tulirokon jälkitautiin.
Kun Runebergit muutti Porvooseen oli Fredrika 1846 mukana perustamassa Porvooseen rouvasväen yhdistystä, jonka pyrkimyksenä oli tyttöjen sivistystason nostaminen ja vähäosaisten aseman parantaminen. Fredrika toimi puheenjohtajana peräti 16 vuotta saaden aikaan koulun köyhille tytöille. Fredrika Runeberg pohti jo tuolloin samanlaisia asioita kuin naisasialiike vuosia myöhemmin. Koti, lasten kasvatus ja hoitaminen olivat Fredrikan harteilla koska Runeberg keskittyi työhön, runoiluun, matkusteluun ja rakkauskirjeiden kirjoittamiseen ihastuksilleen.
Runebergin tortut ovat myös Fredrikan kehittämät. Kun makennälkä iski Runebergiin oli hän pyytänyt vaimoltaan jotain herkkua syötäväksi. Fredrika oli valmistanut miehelleen vehnäjauhoista, korppujauhoista, keksimuruista ja manteleista omenahillolla ja sokerikuorrutuksella koristeltuja leivoksia. Fredrika käytti mitä kaapissa sattui olemaan. Oheinen ohje on Fredrikan keittokirjasta mutta se lienee ehkä kuitenkin muunnelma alun perin porvoolaisen kondiittorimestri Lars Henrik Asteniuksen 1840-luvun tortusta.
Hyvää Runebergin päivää kaikille tortuilla tai ilman!
Hyvää Runebergin päivää! Mielenkiintoinen postaus.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua!
Kiitos Tarja :) Runebergin elämä oli mielenkiintoinen ja monivaiheinen. Asuinpaikkaakin vaihdettiin monta kertaa. Hyvää loppuviikkoa sinulle!
PoistaTäällä päivää vietettiin ilman torttusia! Juuri laitoin pullataikinan nousemaan ja ajattelin vielä iltani iloksi pullia tehdä, ne voi olla hyviä torttujen korvikkeita :)
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle Marjo <3
Omnomnom - sinä olet tehnyt pullaa! Meidän rapussa oli joku leiponut viime viikolla ja se ihana tuoksu - melkein aloitin itse myös leipomaan pullaa. Olen kyllä aloittanut jo laskiaispullakaudenkin :D Kivaa torstai iltaa Outi <3
Poista