joulukuuta 30, 2020

Marjon matkassa Instagramin TOP9 ja Colour of the Year 2020

 






Vuoden vaihtuminen lähestyy kovaa vauhtia. Enää tämä kuluva päivä ja huominen, jonka jälkeen voimme laskea sekuntteja kymmenen-yhdeksän-kahdeksan-seitsemän-kuusi-viisi-neljä-kolme-kaksi-yksi ja toivottaa toisille hyvää uutta alkanutta vuotta. Vuodenvaihde saa meidät aina myös luomaan pienen silmäyksen menneeseen ja siellä tapahtuneeseen. Jossain vaiheessa teen vuosikoosteen myös tänne blogiin mutta tänään aikani kuluksi kävin läpi mitä Marjon matkassa Instagram tilillä on tapahtunut kuluneen vuoden aikana. Jos et vielä seuraa blogia Instagramissa voit ottaa sen haltuusi tästä



Instagramin yhdeksän eniten klikkauksia saanutta kuvaani muodostavat tällaisen kollaasin. Hauska katsoa näin jälkikäteen miten tämä kuluva koronapandemia vuosi on muuttanut omaa kuvafeedia Instassa. Kuvat ovat hyvin luontopainotteisia ja vuoden 2020 aikana onkin ehditty kyllä liikkua Suomen ihanassa luonnossa melkoisen paljon. Jos pitäisi etsiä niitä positiivisia juttua koronan vaikutuksesta omaan liikkumiseen niin selkeästi se on ajanut minut vielä enemmän kuin aiemmin metsään, niityille, pitkospuille, merenrannalle, kallioille, soille ja lukemattomille muille upeille paikoille luonnossa. Luolissakin tänä vuonna käytiin ahkerasti. Ajattelin kirjoittaa muutaman kommentin jokaisen kuvan ottohetkestä ja niistä fiiliksistä juuri silloin kun kuva on tallennettu.




Kuva 1 on Suomen Lasimuseosta Riihimäellä. Olin vieraillut siellä jo marraskuussa mutta ehdin kirjoittaa lasin ihmeellisestä maailmasta vasta helmikuussa 2020. Kuvan siniset Tamara Aladdinin lasiesineet tekivät tästä yhdeksän valokuvaa sisältävästä lasipläjäyksestä viime vuoden tykätyimmän kuvan. 




Kuva 2 on täysin yllättäin autonikkunasta bongattu vaaleanpunainen hanami hetki. Koronakeväänä olin jo haudannut toiveen nähdä kukkiva kirsikkapuu. Luonto ei välittänyt koronasta vaan se puhkesi kukkaan ja kuin sattumalta minä myös näin vaaleanpunaisia kukkia notkuvan puun. Käänsin auton ympäri, kävelin puun luo ja kuin sattumalta minulla sattui vielä olemaan kamerakin mukana. 




Kuva 3 on puolestaan Haagan Rodopuistosta, jossa kävin kurkkimassa onko kukkiminen jo alkanut keväällä peräti kolmasti. Halusin välttää ihmismassoja ja siksi oli tärkeää olla ajoissa paikalla. Kolmas kerta toden sanoi ja minä näin sekä atsaleat eri väreissään että myös suopursun kukkivan. Osa alppiruusuistakin oli jo kukassa. Rodopuistosta Instaan päätyi kolmen valokuvan sarja. 




Kuva 4 on napsaistu Helsingin Vanhankaupungin kävelykierrokselta ja kuvassa on Annalan huvila syksyisessä kukkaloistoissaan. Noissa maisemissa olemme Minnien kanssa käyneet monia kertoja ja aina sieltä löytää uutta katsottavaa. Ollaan historiallisissa maisemissa, jonne Helsinki ensimmäisen kerran perustettiin 1550. Vaikka elettiin jo syyskuun puoliväliä aurinko ja lämpö hellivät meitä.




Kuvassa 5 ollaan kävelemässä Särkkäniemen rauhoitetulla luonnonsuojelualueella Uutelassa. Alue hurmaasi espoolaiset ihan heittämällä ja näissä sekä lähiseutujen maisemissa käytiin monia kertoja syys-loka-marraskuun aikana. Mentiin taas luontoon rauhoittumaan, keräämään energiaa ja välttelemään ihmismassoja. Tässäkin on mukana 10 kuvaa luontoretkeltämme mutta kansikuvaksi valikoitui pitkospuut. 




Kuvalla 6 minä osallistuin toukokuussa Marimekon kaikille avoimeen Catwalkiin Instassa. Marimekon perinteinen Espan näytös oli korona takia peruttu mutta verkon kautta me kaikki Marimekko fanit saimme mahdollisuuden postata oman kuvamme tuohon muotinäytökseen mukaan. Taskumekko, jota kinusin jo lapsena itselleni oli ehdoton valinta kuvaksi. 




Kuva 7 on napattu kun olin menossa asiakastapaamiseen tammikuun 4.päivänä ja aurinko paistoi ihanasti Perämiehenkadun ja Tehtaankadun kulmauksessa olevaan jugendtaloon. Tämä ihana talo rajautuu itse asiassa myös Ehrensvärdintiehen. Talo on valmistunut 1911 ja sen tekijät ovat olleet arkkitehdit Arthur Gauffin ja Richard Willman. Talo on aikoinaan ollut eiralaisittain suuri eli siinä ollut peräti 19 huoneistoa. Talo on aikoinaan ollut varsin uudenaikainen eli siinä ei ole ollut lainkaan puisia välipohjia vaan kaksoislaatta-betoniholvaus. Uutta 1900-luvun alussa oli myös se, että päätyhuoneistoihin rakennettiin ikkunalliset kylpyhuoneet ja vaatehuoneet. Keittiöistä on myös avautunut luukku suoraan roskakuiluun. Talon kivijalka on punagraniittia ja julkisivua on sileä, punaiseksi rapattu. Talossa on valkoisia rappauskoristeluja. Kaiken tämän olisin voinut kirjoittaa myös tuohon Insta kuvaan mutta minulla oli kiire :D 




Kuva 8 on auringonlasku kuvattuna Seurasaaren sillalta. Tämä oli sitä aikaa maaliskuun alussa 2020 kun koronaluvut alkoivat pikkuhiljaa meillä Suomessa kuten muuallakin maailmassa nousta. Kuten tämän kuvan tekstissä kirjoitan "Eilen mentiin metsään, tänään taas merenrannalle Seurasaareen." Asioita piti prosessoida rauhassa luonnon helmassa ja välttää ihmisjoukkoja jo tässä vaiheessa. Postauksen aiheena oli "Luonto rauhoittaa mielen ja vähentää stressiä"




Kuva 9 on otettu päivää aiemmin kuin edellinen kuva eli 6.maaliskuuta ja ihan meidän omasta lähimetsästä. Olimme Minnien kanssa töiden jälkeen pitkällä kävelylenkillä haukkaamassa happea ja jäsentämässä ajatuksia. Lunta ei ollut yhtään ja kallioilla oli välillä vaikeaa kävellä vetisyyden ja sammaleiden takia mutta kuljimme siellä mieluummin kuin poluilla. 



Otin vielä lopuksi Marjon matkassa Instagram tilin vuoden 2020 valokuvissa käytetyt värit. Tämä yllätti minut ihan koska nyt kun olimme olleet niin paljon luonnossa on mukana paljon enemmän maanläheisiä ja murrettuja sävyjä. Viime vuoden vastaava värijaotteluni oli täynnä huomattavasti kirkkaampia sävyjä. 

Mielenkiinnolla jään odottamaan minkälaisia kuvia otan ensi vuonna ja tuleeko värimaailma kirkastumaan. Luontoa ja sen kuvaamista en tietenkään ole jättämässä mutta mukaan voi tulla taiteen, muodin, muotoilun,arkkitehtuurin jne. kautta myös erilaisia värisävyjä. Kaikki jää nähtäväksi ja ensi vuosi on vielä ihan "tabula rasa". Hyvää vuoden toiseksi viimeistä päivää kaikille! 



 

4 kommenttia:

  1. Erilainen vuosi, mutta kuvia katsellessa ei näytä kovinkaan kamalalta. Olen hakenut istsekin luonnosta voimaa, viime kevään puhkeaminen kukkaan tuntui tavallistakin ihanammalta. Ja nii kuin yleensä, niiden raskaampienkin hetkien kulmat alkavat pyöristyä ja ääriviivat pehmentyä kun aikaa kuluu. Välillä oli sellaisia hetkiä, etten ajatellut niille loppua tulevankaan, mutta nyt ne ovat vain häivähdys muistoissa. Katse on jo (paremmassa) ensi vuodessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti erilainen vuosi! Ehkä tänä vuonna tuli keskityttyä paljon enemmän omiin aisteihin kun liikkui metsässä, merenrannalla ja niityillä. Keväällä kaikki oli korona suhteen uutta ja pelottavaa mutta kaikkeen tottuu ja korona arkikin tuli osaksi rutiineja. Kasvomaskit ja käsineet kaupassa ovat nykyään luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Turvavälit ja väkijoukkojen välttäminen. Katse ehdottomasti jo tulevassa ja rokotteiden kautta laumasuojassa. Ensi vuosi on ihan varmasti parempi!

      Poista
  2. Tuo Marimekko-kuva on tosi mainio. Siinä on huumoria ja hyvää mieltä mukana niin että katsojankin tulee hyvälle tuulelle.
    Oikein hyvää vuodenvaihdetta sinulle<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina <3 Hyvin mahtui pari sormea Takkimekon taskuun. Kuvan oli tarkoituskin olla humoristinenja kiva jos onnistuin siinä. Oikein hyvää vuodenvaihdetta Ahvenanmaalle <3

      Poista