Marjon matkassa -blogi täytti 8 vuotta

 

Joulukuun 25.päivänä 2012 kirjoitin ensimmäisen blogipostauksen Marjon matkassa -blogiin! Nyt joulupäivänä blogini täytti siis on kahdeksan vuotta eli koululaistermeillä se on nyt jo tokaluokkalainen. Mikä olisi ollutkaan parempi aika minunlaiselleni jouluhullulle aloittaa bloggaaminen kuin tehdä se juuri joulun aikana. Jo ennen bloggaamisen aloittamista olin varmasti ladannut omalle Facebook-seinälleni niin paljon jouluun liittyviä valokuvia ja -juttuja, että joulusta vähemmän pitäviä kyllästytti minun ainainen jouluhehkutus. Päivääkään en olen katunut bloggaamisen aloittamista vaan ihan päinvastoin. Kirjoittaminen ja ennenkaikkea myös valokuvaaminen ovat minulle rakkaita harrastuksia molemmat ja niitä saan toteuttaa nyt sitten täällä blogin puolella. Pakko myös myöntää ettei tuo jouluhehkutus ihan kokonaan ole laantunut omalta Facebook-sivultani mutta eihän niitä ole pakko lukea jos on "anti-joulu ihminen". 

Vannoin jossain blogin synttäripostauksessa, että ihan ensimmäinen postaukseni saa olla juuri niin "raakile" ja kömpelo kuin se julkaistessaan ollut. Jouduin kuitenkin Bloggerin bloginalustan muuttumisen jälkeen nyt kesällä 2020 puuttumaan tuohon ensimmäiseen postaukseen. Koska ensimmäisen blogikirjoitukseni asettelu oli "vähän pielessä" se ei enää uuden ohjelmapäivityksen myötä olisi ollut luettavissa eli olen joutunut korjaamaan sen asettulun, joka nyt siis näyttää "ihan ookoolta". En olisi tätä halunnut tehdä mutta teksti ei ollut enää luettavissa kun sitä vilisi kuvien molemminpuolin ruudulla. 

Uuden Blogger-version tulo ei välttämättä ollut minulle myöskään mieluinen asia. Jo keväästä lähtien Blogger ehdotteli uuden version lataamista mutta sinnittelin vanhan kanssa niin kauan kunnes se oli pakko tehdä. Sitten vain yhtenä päivänä ei ollut paluuta uuteen vaan oli vain tämä uusi Blogger-pohja, johon nytkin naputtelen teille tätä postausta. Suurin ongelma minulle on ollut se, että aiemmin tein visuaalisena ihmisinä aina tekemästäni jutusta ensin kuvakertomuksen eli latasin ensin kuvat tänne Bloggeriin. Sitten kirjoittelin kuvien innoittamana tekstiä sinne kuvien väliin. Nyt uudessa versiossa tämä ei enää ole mahdollista vaan kuvat liitetään tekstin väliin eli ladattujen kuvien väliin tekstiä ei pysty kirjoittamaan. 

Olin ihan shokissa pari viikkoa kun uusi blogipohja ei ollutkaan enää se sama! Yritin kaiken maailman vippaskonsteja eli käytin lyhyitä lauseita "varatakseni tilaa" sekä lukemattomia rivinvaihtoja saadakseni paluun siihen vanhaan tapaani kirjoittaa ja tuottaa teille laadukasta luettavaa blogiin. Se kostautui usein siten, että tietokoneella luettuna blogi näytti visuaalisesti hyvältä mutta mobiilisti kännykällä siellä oli "outoja tyhjiä kohtia" välillä. Uudessa pohjassa on monia muitakin ihmeellisyyksiä eli mutta ei mennä niihin syvemmälle koska ne avautuvat oikeastaan vain Bloggerin käyttäjälle. 

Podin jossain vaiheessa syksyä todella huonoa omatuntoa koska kirjoittamista oli vaikka kuinka paljon mutta postauksen aikaansaaminen itseäni tyydyttäväksi vaati tuhottomasti aikaa. Tämä on ollut vähän sellaista "yrityksen ja erehdyksen" kautta etenemistä. Varmaan joihin asioihin tässä uudessa tottuu ajan myötä ja jotain parannuksia on varmasti myös Bloggeriin tulossa mutta syy miksi tekstejä on tullut jossain vaiheessa harvakseltaan on tässä. Olen aina ollut siinä onnellisessa tilassa etten ole "potenut tyhjän ruudun" -syndroomaa. Siis sellaista hetkeä, että pitäisi kirjoittaa tänne blogiin jotain mutta ei ole mitään sanottavaa ja kirjoitettavaa. Päinvastoin eli joskus minulla on niin paljon aiheita, että niistä valitseminen on vaikeaa. 

Tämän kahdeksan blogivuoden aikana on syntynyt 1384 postausta eli keskimäärin 173 postausta per vuosi. Vuosi 2018 on tähän mennessä ollut jossain syystä tuotteliain eli peräti 203 postausta tuli silloin kirjoitettua. Kirjoittaminen on vain yksi osa postausta ja myös kuvien valitseminen, valotuksen, kirkkauden sekä muiden säätöjen muokkaus on toinen olennainen osa. Jos kirjoitan aiheesta, johon tarvitsen vaikkapa lähdeaineistoa liittyen postauksen aiheeseen myös sitä pitää etsiä ja tutkia. Bloggaaminen on itselleni toisinaan kuin salapoliisintyötä. Löydän jotain kiinnostaa retkilläni ja janoan saada siitä lisätietoa. Aina sitä ei löydy helposti mutta soittamalla/emaililla olen tähän mennessä onnistunut saamaan yllättäviltäkin tahoilta apua kirjoituksiini. Tähän palataan myöhemmin ensi vuonna. Toisaalta sillä kuinka monta postausta tuottaa vuodessa ei ole minusta niin hirveän paljon merkitystä kunhan tuottaa säännöllisesti postauksia lukijoilleen. Yritän koko ajan kehittyä sekä valokuvaajana että kirjoittajana jotta säilyttäisin lukijan mielenkiinnon. Aina on toki parantamisen varaa...

Parasta bloggaamisessa on ehdottomasti vuorovaikutus teidän lukijoiden kanssa. Kommentoiminen postauksiin on vähän vähentynyt ja ehkä osittain siirtynyt Instagramin puolelle. En silti itse koe, että bloggaaminen itsessään on kuolemassa pois somemaailmasta. Ainakaan vielä omat lukijamääräni eivät ole hiipuneet vaan teitä lukijoita käy säännöllisesti lukemassa postauksiani. Minulla on myös jonkin verran sellaisia lukijoita, jotka haluavat kommentoida sähköpostin välityksellä ja sekin sopii totta kai ihan yhtä hyvin. Ilman vuorovaikutusta bloggaaminen voisi olla vain itsekseen höpisemistä tai julkisen päiväkirjan pitämistä joten rohkeasti voi antaa sekä risuja että ruusuja jos siltä tuntuu tai laittaa niitä sähköpostiini marjoltnnt202@gmail.com. 

Kiitos teille kaikille siellä ruutujen toisella puolella mukana olosta. Tästä on mukava aloittaa 9.blogivuosi, joka toivottavasti tulee olemaan antoisa ja ennen kaikkea sellainen, että pääsemme palaamaan taas normaalimpaan elämään kaikki. Mukavaa sunnuntai iltaa kaikille ♥♥♥

PS. Tässä postauksessa olevat valokuvat otin joulupäivän myöhäisenä iltana tai lähes yöllä Helsingin jouluvalojen välkkeessä. Helsinki on kaunis ja itselleni rakas kaupunki vaikka Espoossa asunkin.