Hyvää ja turvallista joulua kaikille

Jouluaatto aamu! Istun hämärässä kynttilänvalossa keittiön pöydän ääressä ja juon hitaasti nauttien aamukahvia. Vielä on aivan liian aikaista keittää jouluaattoaamun riisipuuroa. Mutta ihan kohta kaivan kattilan kaapista ja ryhdyn puuhaan. Muistinkohan ostaa manteleita - toivottavasti. Talo tuntuu ihan hiljaiselta koska kaikki muut vielä varmasti nukkuvat. Kävimme jo aikoja sitten aamulenkillä Minnien kanssa ja näimme vakiopaikallaan tutun pullean rusakon popsimassa viimeisiä ruohotupsuja. Jouluvalojen valaisemat pihat ja parvekkeet näyttävät kauniilta vaikka lunta ei maassa olekaan. Tästä tuli sittenkin musta joulu mutta onneksi ei sateinen. Joku säätiedotus tosin lupaili peräti auringon kurkistavan pilven takaa jossain vaiheessa. Olisihan se upeaa jos vielä jouluaattoon saataisiin valoa lisää! 

Joulu tuli kaikesta huolimatta. Vaikka maaliskuusta saakka olemme eläneet hyvin poikkeuksellisissa oloissa joulu ei jättänyt tulematta. Se oli kuin kevät, joka mustista koronapilvistä huolimatta sai luonnon puhkeamaan upeaan vihreyteen juuri oikeana aikana ja muuttolinnut palaamaan takaisin Pohjolaan. Joulu tuli myös hiljaa hiipien. Tänä vuonna emme avanneet perinteisellä kulkueella Aleksanterinkadun joulukatua mutta ennen ensimmäistä adventtia kadulla syttyivät valot talven pimeyttä vastaan. Senaatintorille nousi upea joulukuusi ja sen pystytystä oli mielenkiintoista seurata verkosta. Tuomaan Markkinat siirtyivät verkkoon ja monta muutakin joulutapahtumaa jäi tässä joulukuussa väliin. Tunsin suurta kaipuuta idylliseen jouluiseen Fiskarsiin tai Lohjan Joulumarkkinoille. Ensi jouluna sitten!

Espan puiston jouluvalotkin poroineen ilmestyivät paikoilleen. Piipahdin pikaisesti katsomaan jouluista Helsinkiä ja napsimassa kuvia kauniista pääkaupungistamme. Lumi olisi antanut kivan lisäsäväyksen tunnelmaan mutta ehkä lumiset joulut ovat jo historiaa Helsingissä. Jouluinen puisto näytti ihan yhtä satumaiselta kuin kaikkina vuosina tätä ennenkin. Vain ihmisvilinä puuttui ja ne harvat, joihin törmänneet olivat lähes poikkeuksetta suojanneet kasvonsa. Kappelin perinteiset joulukahvit iloisessa puheensorinassa ison kristallikruunun alla jäivät ensi vuoteen. 

Kaikesta huolimatta me hiljennymme puolita päivin katsomaan teeveen ääreen Suomen Turun julistamaan joulurauhaa. Koronasta ja poikkeuksellisesta ajasta huolimatta tätä yli 700 vuotta vanhaa lähes katkeamatonta perinnettä pidetään yllä. Tänä vuonna Vanhalla Suurtorilla ei ole katsojia mutta me kaikki näemme tilaisuuden verkosta tai teevestä kuten aina ennenkin. Upeaa vanha perinne on katkennut vain 1939 talvisodan takia mutta tänä vuonna kaikesta huolimatta joulurauha julistetaan. Upea juttu, että perinteistä pidetään kiinni.

Emme ehkä tapaa tänä jouluna kasvokkain kaikkia itsellemme rakkaita ihmimiä poikkeusolojen takia. Ikäihmiset ilahtuvat silti videopuhelusta tai ihan tavallisestakin soitosta ja heitä on luvallista tavata ulkotiloissa. Nyt on käytettävä kekseliäisyyttä ja muistettava olla itse myös suojattuna tapaamisen yhteydessä. Emmehän me halua jouluilon muuttuvan suruksi juhlinnan jälkeen. Jouluna kaikki meistä kaipaavat muistamista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ei jätetä ketään yksin vaan soitetaan ja toivotellaan hyvää joulua.

Nyt haluan toivottaa kaikille blogini lukijoille oikein hyvää ja rauhallista joulun aikaa ♥♥♥ 

Pitäkää huolta itsestänne unohtamatta lähimmäisiänne ♥♥♥