Tuusulanjärven rannalla seisoo viuhkamainen taiteilijatalo Villa Kokkonen. Tämän talon arkkitehti Alvar Aalto luonnosteli ravintolan pöytäliinaan hyvän ystävänsä säveltäjä Joonas Kokkosen flyygelin ympäri 1967. Kun luova ihminen saa idean ja skissipaperia ei ole saatavilla käytetään mitä käsillä on eli vaikka valkoista liinaa! Aalto oli urallaan suunnitellut vain muutamia yksityiskoteja mutta miesten välinen ystävyys sai hänet tarttumaan tehtävään kun Kokkonen tiedusteli Aallon toimistosta arkkitehtia taloprojektiinsa. Kokkoselle oli äärimmäisen tärkeää, että hän saisi sävellystyönsä aikana kävellä flyygelinsä ympäri. Ja totta kai myös talon akustiikka, johon Aalto paneutui Kokkosen konserttitilassa, jonka ympärille myös koko muu asuintalo hahmoteltiin ja rakennettiin.
Säveltäjä Joonas Kokkonen (1921-1996) oli 1900-luvun arvostetuimpia suomalaissäveltäjiä ja Suomen Akatemian jäsen kuten myös Alvar Aaltokin. Kokkonen oli syntynyt Iisalmessa mutta Joonaksen ollessa 5-vuotias muutti perhe Järvenpäähän. Vuoteen 1945 tuleva säveltäjämestari asui vanhempien luona kunnes hän lähti opiskelemaan Helsinkiin. Joonas Kokkonen valmistui 1948 filosofian kandidaatiksi pääaineenaan musiikkitiede. Pianonsoiton diplomin hän sai 1949 Sibelius-akatemiasta.
Joonas Kokkonen 1959, kuvaaja tuntematon / Wikipedia
Joonas Kokkonen palasi kuitenkin 1960-luvulla takaisin Järvenpäähän. Tuusulanjärven rannalle oli jo 1800-luvun loppupuolella alkanut syntyä merkittävä taiteilijayhteisö, joka kiinnosti Jean Sibeliuksen takia myös Kokkosta. Kun vierailin Ateuneumin Järven lumo -näyttelyssä lokakuussa 2013 kirjoitin siitä tekemääni näyttelypostaukseen seuraavasti.
"Mietin mielessäni aikaa yli sata vuotta sitten kun Juhani Ahon puoliso Venny Soldan-Brofeldt on löytänyt perheelle Aholaksi nimetyn talon Järvenpään kylästä ja perhe on muuttanut maaseudun rauhaan pois kaupungin hulinasta. Muutaman vuoden sisällä ystäväperheet Pekka ja Maija Halonen, J. H. Erkko, Eero ja Saimi Järnefelt sekä Jean ja Aino Sibelius seurasivat perässä ja tämä ainutlaatuinen taiteilijayhteistö syntyi. Kaupunkiin oli kuitenkin junalla lyhyt matka ja perheiden miehillä myös Hotelli Kämpiin ja "sivistyksen" pariin :D"
Joonas Kokkonen muutti vuonna 1963 perheensä kanssa Järvenpäähän takaisin. Taiteilijayhteisön viimeinen jäsen Jean Sibelius oli ehtinyt jo kuolla 1957 päättäen samalla yhden aikakauden. Tuusulanjärven rannalle alkoi kuitenkin kohota uusi taiteilijakoti Villa Kokkonen Alvar Aallon suunnittelemana 1967-1969. Joonas Kokkonen hankki rantatontin Järvenpään Vanhankylänniemestä ja Tuusulanjärven toisella puolen sijaitsi Sibeliuksen Ainola, jossa Kokkonen oli itse vieraillut 1944. Alvar Aalto ihastui rantatonttiin ja hän piirsikin ensimmäisen hahmotelman jo vierailtuaan paikan päällä Järvenpäässä.
Villa Kokkosen viuhkanmuotoinen talo jakautuu kolmeen eri osaan: makuuhuoneet ja keittiö, ruokailu- ja olohuone sekä suurimpana säveltäjän työhuone, joka hallitsee taloa. Talon suunnittelussa oli tärkeää erottaa säveltäjän työhuone perheen muista tiloista ja taata näin Kokkoselle työrauha. Konserttisalin osa on muuta rakennusta korkeampaa tilaa, jotta siitä on saatu akustisesti juuri oikeanlainen säveltäjälle. Tilan erotti myös äänieristetty ovi muusta talossa. Tässä työtilassa Kokkonen sävelsi ja siellä oli myös mahdollista pitää kamarimusiikkikonsertteja yleisölle. Säveltäjä on nähnyt korkeista ikkunoista myös Tuusulanjärvelle niin halutessaan.
Villa Kokkosen viettävä tontti on länteen ja kauempana välkkyvää Tuusulanjärveä kohden. Pihanpiirissä on kolme erillistä rakennusta. Päärakennuksesta laskeutuva villiviinien peittämä pergola kuljettaa hirsiselle saunarakennukselle, jonka edestä löytyy vapaamuotoinen uima-allas. Itse päärakennus on rakennettu hirsistä jotka on verhoiltu kapealla, tummalla pystylaudoituksella. Autotalli sijaitsee pihalle johtavan sisääntulon vieressä. Kun Villa Kokkosta lähestyy tieltä käsin talo näyttää melko sulkeutuneelta ja huomio kiinnittyykin orgaaniseen katokseen sisäänkäyntioven päällä. Tällä puolella myös ikkunapinta-alaa on vähän.
En koskaan väsy ihmettelemästä sitä miten nuo Alvar Aallon suunnittelemat talot ja huonekalut kestävät niin hyvin aikaa ja näyttävät aina yhtä moderneilta ja hienoilta.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä kanssasi Kristiina ♥ Aallon tuotanto on hyvin klassista ja kestää aikaa. Hyvin riisuttua ja funktionaalista mutta samalla juuri tofella eleganttia ja modernia. 1930-luvulla tehty näyttää 2020 edelleen kuin uudelta ja aikaan sopivalta. Aalto oli kyllä suuri suomalainen arkkitehti - toki monia muitakin on eri aikakausilla.
PoistaVaikka Tuusulanjärven taitelijakoteja on tullut koluttua useasti, niin Villa Kokkosessa en ole käynyt. Olen tutustunut aika paljon Aallon tuotantoon, mutta en ole oikein oppinut siitä pitämään. Minä edelleen inhoan Aallon mukanaan tuomaa kylpyhuoneenkaakeli julkisivubuumian :D Ehkä taas jossain vaiheessa on sopiva aika antaa Aallolle mahdollisuus ja käydä vaikka Villa Kokkosessa tai Maireassa.
VastaaPoistaPostauksesi on silti erinomainen!!
Villa Kokkonen oli pitkään yksityiskoti ja vasta nyt 2009 avannut ovensa suurelle yleisölle. Nyt kun Elina ja Antti isännöivät kotia yhdistäen siihen oman musiikillisen osuutensa ovat isommatkin ryhmät sekä Suomesta että ulkomailta löytäneet talon.
PoistaYmmärrän hyvin etteivät kaikki pidän Aallon tuotannosta ja suunnittelusta. Aallon tyyli on hyvin omintakeinen ja se on muuttunut myös vuosien kuluessa. Aalto kehitti keraamisen sauvatiilen Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin (1953–1956) suunnittelun yhteydessä. Seinäjoen kaupungintalossa sitä käytettiin ensimmäisiä kertoja koko julkisivumateriaalina ja vielä sinisenä. Herätti jo silloin keskustelua! Aalto käytti materiaalia myös Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskuksessa, jossa väri on valkoinen. Minä taas en miellä sitä "uimahallimatskuksi" mutta makuja on monia ja se sallittakoon :)
Kehotan antamaan Aallolle "toisen mahdollisuuden" ja lupaan lähteä kanssasi Villa Maireaan joku kesä kun tästä koronasta päästään normaaliin elämään.
Tosiaan paljon samoja elementtejä kuin Villa Maireassa, jossa äskettäin kävimme ja Villa Skeppetissä, jossa kävimme joitakin vuosia sitten. Tuusulanjärvellä kävimme juuri Aleksis Kiven jalanjäljissä, mutta saattaa olla, että ensi kesänä jatkamme kierrosta järven rannalla ja päädymme vielä tännekin.
VastaaPoistaMinua harmittaa etten vieläkään ole käynyt Villa Skeppetissä. Teidän Tuusulanjärven kierros oli huikea ja paljon ehditte kiertää. Siellä kyllä sitä nähtävää riittää ja minun pitäisi ottaa myös Lottamuseo vihdon haltuuni.
PoistaAlvar Aalto on kyllä ollut kerrassaan upea suunnittelija!
VastaaPoistaOlen kanssasi samaa mieltä Mira! Klassisen ajaton tyyli puhuttelee monia.
Poistamielenkiintoinen postaus :)
VastaaPoistahttps://neljanaamukahvi.blogspot.com/
Kiitos Anna :) kivaa syksyn jatkoa sinulle!
Poista