Seison lokakuisena sunnuntaina Salpausselän harjanteella Nurmijärven Röykän kylässä. Sääksjärvi välkehtii kirkkaassa auringonpaisteessa mäntymetsän takana ja ympärilläni on täysin hiljaista. Edes lintujen ääniä ei kuulu. Vedän keuhkoni täyteen raikasta syysilmaa ja tuijotan vain haltioituneen rakennusta edessäni. Varttia aiemmin olen joutunut jättämään autoni vajaan kilometrin päähän tien sulkevan puomin toiselle puolelle. Minnie tiukasti hihnassa olemme ohittaneet useita kylttejä "Ei tarpeetonta oleskelua. Alue valvottu." Mennessäni valvontakameran ohi katson siihen reippaasti lakkini lipan alta viestittäen "Aikeeni ovat rehelliset."
Käveltyämme loivasti kohoavaa harjannetta ylöspäin saavumme aivan yhtäkkiä huikean jugendlinnan pihalle. Talo täynnä torneja, parvekkeita ja lukemattomia yksityiskohtia sijaitsee "keskellä ei mitään" täysin syrjäisellä metsätontilla. Tässä nyt jo suljetussa talossa ovat ensin majoittuneet "tubipotilaat" ja sen jälkeen talo on toiminut "hullujenhuoneena". Edessämme kohoaa vuosia sitten hylätty jugendhelmi Nummelan sanatorium.
Nummelan sanatorium eli parantola on rakennettu 1903 Nurmijärven Röykän kylään. Jos me nyt 2020 taistelemme koronavirusta vastaan niin 1900-alussa tautia levittävä vihollinen oli tuberkuloosi bakteeri. "Tuberkuloosin historia ihmisen sairautena on luultavasti yhtä pitkä kuin ihmiskunnan historia. Jo noin 8000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua eläneiden ihmisten luiden jäännöksissä on voitu todeta selviä merkkejä selkärankatuberkuloosin aiheuttamista muutoksista. Ihmisen tuberkuloosin muodoista tärkein on ollut keuhkotuberkuloosi eli keuhkotauti." kirjoittaa lääkäri Arno Forsius, Tuberkuloosin ja sen hoidon historiaa artikkelissaan.
Myös tuberkuloosin nujertamisen kanssa tehtiin lujasti töitä ja oltiin jo melkein onnistumassa vuonna 1882. "Saksalainen lääkäri Robert Koch (1843–1910) keksi vuonna 1882 tuberkuloosin aiheuttajan, tuberkuloosibakteerin (Mycobacterium tuberculosis). Hän eristi siitä vuonna 1890 tuberkuliiniksi nimitetyn uutteen, josta toivottiin alkuvaiheessa hoitokeinoa tuberkuloosille, mutta toiveet osoittautuivat turhiksi. Sen sijaan tuberkuliinia voitiin käyttää tuberkuloositartunnan osoittamiseen eräin rajoituksin." Arno Forsius, Tuberkuloosin ja sen hoidon historiaa.
1900-luvun alusta oli ympäri Suomea rakennettu keuhkotautisairaaloita ja -parantoloita tuberkuloosiin sairastuneita varten. Parantola paikkojen valinnan tärkein kriteeri oli, että maaperän tuli olla hiekkaa tai soraa. Parantolan piti myös sijaita mahdollisimman korkealla paikalla havumetsän keskellä. Uskottiin, että kuiva, puhdas ja otsonipitoinen ilma parantaisi tuberkuloosin sairastuneet. Koska tuberkuloosiin ei ollut vielä keksitty lääkettä haluttiin sairastuneet myös eristää terveestä väestöstä. Sanatorium eli parantola on siksi tehty keskelle metsää eli kauas muusta asutuksesta.
Arkkitehti Magnus Schjerfbeck sai tehtäväkseen suunnitella Nummelan parantolan. Helene Schjerfbeckin veli Magnus teki urallaan etupäässä julkisia rakennuksia kouluja, sairaaloita ja kasarmeja. Mm. Tampereen yleinen sairaala (1848), Joensuun yleinen sairaala (1863), Helsingin Diakonissalaitoksen kaunis punatiilinen sairaalarakennus (1897), Pitkäniemen keskusmielisairaala Nokialla (1900) ja tämä Nummelan parantola Röykässä (1903) ovat Schjerfbeckin tuotantoa.
Nummelan sanatorium oli kahden ensimmäisenä rakennetun laitoksen joukossa Suomessa. Nämä pioneerilaitokset olivat lääkäriseurojen perustamia kansanparantoloita. Nummelan parantola hankkeen takana oli Finska Läkaresällskapet ja he palkkasivat Schjerfbeckin tekemään suunnitelmia sairaalakokonaisuudesta. Arkkitehti matkusti osana suunnittelutyötä useisiin Euroopan maihin tutustumaan uuden laitostyypin ratkaisuihin ja uusimpaan kehitykseen keuhkotaudin hoidossa.
Magnus Schjerfbeckin arkkitehdin työ ajoittuu kauteen, jota leimasi uusrenessanssi. Hänen 1900-luvun alussa suunnitellussa Nummelan parantolassa näkyy kuitenkin tyypillisiä jugendin piirteitä talon linnamaisessa yleisilmeessä sekä yksityiskohtien muotoilussa. Jugend tyyli (1890-1910) syntyi aikoinaan vastustamaan vanhoja tyylisuuntia kierrättäviä kertaustyylejä. Oltiin siirrytty uudelle vuosituhannelle ja jugend tarjosi jotain täysin uudenlaista, erilaista ja omaperäistä! Jugend rikkoi myös rajoja eri taiteenalojen välillä ja nähtiin, että ihmisen koko elinympäristö tuli taiteilijan ulottuville.
Nummelan parantolan ulkomakuuhalleja potilaille ja niihin liittyvä asuintorni.
Tuberkuloosin hoito pohjautui 1950-luvulle saakka raittiiseen ilmaan, hyvään ravintoon, lepoon ja sopivaan liikuntaan. Em. pyrittiin parantamaan yleiskuntoa ja lisäämään vastustuskykyä tautia vastaan. Lääkkeitä oli vain yskän hillitsemiseen, ruokahalun kohottamiseen ja kuumeeseen. Keuhkotauti pääsi leviämään väestön keskuudessa koska terveydenhuollon taso oli heikkoa ja asuinolosuhteet huonoja. Paljon ihmisiä muutti maaseudulta kaupunkeihin, joissa asuttiin hyvin ahtaasti työväenasunnoissa. Ihmiset olivat myös tietämättömiä ja välinpitämättömiä sairauden tarttumisen sekä leviämisen suhteen. Ei siis ihme, että kouluissa, junissa, raitiovaunuissa jne. oli kylttejä "Spotta ej på golvet - Älä sylje lattialle."
Em. lauseet kirjoitin Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantola käyntini jälkeen blogiin. Koska keuhkotautiin ei ollut parannnuskeinoa käytettiin hoitona potilaiden makuuttamista ulkoparvekkeilla. Kun lääkkeitä ei vielä oltu keksitty turvauduttiin raittiiseen ilmaan ja otsoniin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun loppupuolella kehitettiin ensimmäiset tuberkuloosibakteeriin tehoavat lääkkeet.
Entinen lääkäritalo, jossa myöhemmin toimi osasto 4 potilaille.
Paviljonkimainen päärakennus seisoo kaiken keskellä ja sen puistomaisesti järjestettyyn ympäristöön on sijoitettu myös muu sairaala-alueen rakennuskanta. Sanatoriumin ympärillä on henkilökunnan asuinrakennuksia ja erilaisia huoltotiloja, jotka muodostavat edelleen hyvin säilyneen 1900-luvun alkuvuosien laitoskokonaisuuden. Alueella on edelleen lääkärin asuintalo, palveluskunnan talo, konehuone- ja pesularakennus, jääkellari, pumppuasema ja puutarhamestarin talo. Useimmat taloista ovat peräisin 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä.
Nummelan tarina keuhkotautiparantolana loppui kun Sääsjärven toiselle rannalle valmistui nykyaikaisempi ja tilavampi Kiljavan parantola 1936-1938. Uusi funktionalismia edustava arkkitehti Jussi Paatelan sairaalakokonaisuus on myös tutustumisen arvoinen paikka jossain vaiheessa. Tällä reissulla emme sinne ehtineet. Täytyy tehdä toinen matka tähän edelleenkin toiminnassa olevaan kuntoutussairaalaan.
Nummelan parantola päätyi Helsingin kaupungin omistukseen 1950-luvun jälkipuoliskolla ja kaupunki sijoitti tiloihin psykiatrisen sairaalaan tai "B-mielisairaalan" kuten taloa silloin vielä kutsuttiin. Laitoksen nimeksi vaihtui Röykän sairaala. Röykän mielisairaalan toiminta loppui 1997 vuoden alussa ja siitä lähtien tämä upea jugendlinna sekä sitä ympäröivät rakennukset ovat olleet tyhjillään. Alueella on päärakennuksen lisäksi 19 muuta rakennusta. Osa taloista on uudempia, 70-80 -luvuilla tehtyjä mutta nämä sijaitsevat onneksi kauempana itse jugendlinnasta.
Helsingin kaupunki on kaupitellut tätä jugendlinnaa alueineen monia vuosia. Toistaiseksi rakennusta ei ole saatu kaupaksi joten se on edelleen hylättynä jugendhelmenä metsän keskellä. Röykän sairaalaa ei Nurmijärven kunnan mukaan voida muuttaa asunnoiksi kuten tehtiin Nikkilän mielisairaalan kanssa Sipoossa. Alueen kaavaa pitäisi muuttaa, jotta talosta voisi tulla koti tulevaisuudessa halukkaille. Näen jo sielunisilmin kuinka upeita asuntoja tähän vanhaan jugendlinnaan saataisiin.
Rakennuksessa on kuvattu jo 1970-luvun loppupuolella historiallisia jaksoja ruotsinkielisen TV-teatterin filmatisointiin runoilija Edith Södergranin elämästä Maa, jota ei ole. Södergran oli pitkään ennen Suomen itsenäistymistä Nummelan parantolassa potilaana keuhkotuberkuloosin takia. Talossa on sanottu myös kummittelevan mutta niin taitaa olla kaikissa hylätyissä rakennuksissa. Varmasti Nummelan parantolassa on tapahtunut vuosien kuluessa hyvinkin ikäviä asioita joten ehkä siellä kummitteleekin. Kauniina päivänä emme törmänneet aaveisiin. Talo toimi vähän aikaan vastaanottokeskuksena mutta nyt nyt se ammottaa pelkkää tyhjyyttään.
Näin kaunis jugendlinna pitäisi ehdottomasti pelastaa ennenkuin se on liian myöhäistä. Vaikka kiinteistössä on ilmeisesti peruslämmöt päällä rapistuu se koko ajan ja on myös ilkivallalle alttiina. Puisiin rakennuksiin olikin jo kajottu jossain vaiheessa ja rikottu ikkunoitakin. Vaikka olin itsekin luvatta alueella minä vain ihailin ja ihmettelin miten kaunista joskus on osattu rakentaa. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä jugendlinnalle tapahtuu. Poistuimme alueella ja katsahdin jälleen valvontakameraan hyvästiksi!
Onpa upean näköinen paikka. Jotenkin tuli mieleen, että tuolla jos jossain voisi kokea jotain paranormaalia...apua!
VastaaPoistaKaunista loppuviikkoa sinulle Marjo <3
Olen samaa mieltä kanssasi. Harvoin keskellä maaseutua törmään tällaisiin jugendlinnoihin Suomessa. Näistä Nummelan parantolan kummituksista löytyy jopa netistä keskusteluja. Varmasti molempien sairaaloiden aikana on ollut hurjiakin kohtaloita. Keuhkotautipotilaat joutuivat viettämään pitkiä aikoja parantolassa ja heillä oli masennusta. Vierailijoita ei juurikaa voinut käydä ja oltiin kaukana kotoa. Psykiatriasessa sairaalassa on taas ollut erilaisia tapauksia...
PoistaMukavaa viikonjatkoa sinullekin ja toivottavasti kurkkusi ei ole enää kipeä <3
Kerrassaan upea rakennus! Aivan kuin satulinna. Toimisi hienosti vaikkapa hotellina. Toivottavasti joku pelastaa tuon kaunottaren❤️Mukavaa loppuviikkoa sinulle, Marjo🍂🍁!
VastaaPoistaMinustakin tämä näyttää vähän satulinnalta kun katsoo noita torneja. Tuntuu ikävältä, että näin upea rakennus seisoo tyhjillään upealla paikalla eikä kukaan ole kiinnostunut siitä. Se voisi olla myös mitä upein hotelli, jotka voisi tarjota rauhallinen paikan viettää aikaa poissa kiireestä ja hälystä. Toisaalta näen myös sen miten kauniita asuntoja tänne saisi. Täytyy todella toivoa, että joku näkee tässä mahdollisuuden. Hyvää viikonloppua myös sinulle Teija <3
PoistaLuon vastoittain jostain iltapäivälehdestä tuberkuloosin ja koronan yhtäläisyyksistä ja kyllähän niitä oli. Toivottavasti tämä nujerretaan huomattavasti nopeammin!
VastaaPoistaLöysin itse juuri saman artikkelin. Mennyt minulta ihan ohi. Tuberkuloosin kanssa kamppailtiin paljon pidempään ennenkuin siihen löydettiin apua. Valitettavasti sitäkään ei ole vielä kokonaan voitettu eli kurjissa olosuhteissa se leviää edelleen maailmalla. Toivotaan todella, että koronarokote saataisiin ja se myös auttaisi virukseen.
PoistaUpea paikka, harmillista, että tuo on hylätty, niin paljon voisi alueella tehdä :)
VastaaPoistaOlen samaa mieltä! Itse näen, että aluella olisi paljon vaikka mitä mahdollisuuksia mutta kiinteistösijoittajat ovat toista mieltä selkeästi. Itse talon voisi hyvin muuttaa vaikka hotelliksi tai asunnoiksi mutta kunnallakin on toki kaavoituksen kautta sanansa sanottavana. Upea rauhallinen paikka voisi tarjota mahdollisuuden myös jonkilaiselle hyvinvointiyritykselle. Jäädään odottamaan :)
PoistaToivottavasti alueelle löytyy kehittäjä ennenkuin rakennukset ovat liian rapistuneet.
VastaaPoistaItse toivon samaa! Varmasti tuolla on peruslämmöt päällä koska muuten kyllä rapistuminen olisi jo alkanut. Itse aluehan on vartioitu ja siellä on paljon valvontakameroita mutta aina mahdollisuus myös luvattomaan ilkivallantekoon tai vaikka kiinteistön töhrimiseen. Vain yksi puuhuviloista oli vähän vaurioitunut muuten nekin näyttivät päällisinpuolin hyväkuntoisilta. Toki ajanhammas syö paikkaa koko ajan...
PoistaHieno paikka! Surullista, että rapistuu hylättynä. Mielenkiintoista oli lukea hieman rakennuksen historiasta.
VastaaPoistaPaikka on todella kiehtova jo arkkitehtuurin vuoksi.
PoistaToisalta itse mietin aina minkälaisia ihmiskohtaloita on viettänyt aikaa näiden seinien suojissa aikoinaan? Syrjäinen paikka on valittu tietoisesti koska oli tartuntavaara kun keuhkotautiparantola perustettiin. Toisaalta paikka on äärimmäisen kaunis eli sairaille tarjottiin tehokkaamman hoidon puuttuessa edes upeat maisemat ja rauhallinen ympäristö. Lääkehoitoahan ei vielä ollut.
Kiva kun pidit Minna ja mukavaa marraskuuta <3
Kaunis rakennus!
VastaaPoistaOlen samaa mieltä kanssasi! Tämä kaunotar ympäristöineen pitää ehdottomasti pelastaa ajan hampaan nakerrukselta.
PoistaNuo linnamaiset rakennukset ovat kyllä niin hienoja. Upeita kuvia ja todella mielenkiintoinen postaus.
VastaaPoistaKiitos Marjut <3
PoistaKun me tuskailemme koronan ja sen aiheuttamien rajoitusten kanssa saa tästä myös hyvin perspektiiviä toimenpiteille, joita joskus on jouduttu tekemään tartuntatautia sairastavien ihmisten kanssa. Heidät eristettiin paikkoihin, joihin omaisten oli vaikea matkustaa vierailulle ja riski tartuntaan myös esti vierailut. Sairaalajaksot olivat myös todella pitkiä ja välttämättä henkilö ei koskaan parantunut keuhkotaudista.
Erilainen maailma oli taas näiden seinien sisällä kun mielenterveyspotilaat asuttivat taloa parantola ajan jälkeen vuosia.
Isoisoisäni Urho Lindfors kuoli 23.1.1924 tuberkuloosiin tuolla
VastaaPoistaOlen pahoillani isoisoisäsi kohtalosta keuhkotaudin uhrina. Viettikö isoisoisäsi pitkään Nummelan parantolassa ennen kuolemaansa? Kiitos viestistäsi.
PoistaMiten vaikeaa voi olla kaavaa muuttaa ja ottaa upea rakennus ja alue hyötykäyttöön. Niin sääli, että tämän kaltaiset rakennukset hylätään. Tätini oli koko ikänsä töissä Röykän sairaalassa mielisairaanhoitajana ja lapsena tuli siellä paljon käytyä. Ihana luonto ympärillä.
VastaaPoistaSamaa olen miettinyt itsekin monien muidenkin historiallisten rakennusten kohdalla. Joskus voi olla helppoa myös piiloutua lainopillisten pykälien ja kiemuroiden taakse. Varmasti myös monet kuntapoliittiset asiat vaikuttavat siihen miten tällaisten paikkojen kaavoja muutetaan. Tuntuu vain todella ikävältä, että upeaa historiaa ja arkkitehtuuria samalla tuhotaan hitaasti. Jos 60-luvulla purettiin kaikki vanha pois uuden tieltä niin nyt käytetään eri taktiikkaa eli "annetaan ajan hoitaa tilanne". Kruunuvuoden huvila-alue on toinen surullinen esimerkki siitä "kyllä aika hoitaa". Upeat talot ovat lopullisesti hävinneet alueelta yksi kerrallaan.
PoistaMielenkiintoista kuull, että sinulla on myös sukulaisen kautta kosketuspinta rakennukseen ja sen ympäristöön. Todella upea talo ja kaunis ympäristö.
Kiitos kommentistasi ja mukavaa marraskuun jatkoa :)
Viestiketju on jo vanha mutta saisikohan tätä mielisairaanhoitajaa jututettua vielä?
PoistaToivotaan, että Anonyymi vastaaja huomaa kommenttisi eli palaa uudelleen minun postaukseen niin hän voi laittaa sinulle viestiä. Pidetään peukut pystyssä!
PoistaHei! Minulla on sukututkimuksen kautta yhteys Nummelan sanatoriumiin. Nummela säätiötä ei ole lakkautettu, joten säätiön omaisuus oli ainakin vielä tämän vuosituhannen taitteessa olemassa. Sain itse lukea sukulaiseni sairauskertomukset, jotka kuvasivat karulla tavalla nuoren naisen sairautta ja vuosien hoitoa parantolassa, mutta myös toivoa tuovia asioita, ihastumista potilastoveriin, joulunviettoa kotona ym. Nurmijärven srk:n arkistosta löytyi myös sanatoriumin potilasluettelo. Edith Södergran oli samoihin aikoihin siellä hoidossa ja kuvaa kirjassaan ”Olen sylkenyt verta” parantolan arkea ja elämää sairauden kanssa. Tämä kuriositeettina :)
VastaaPoistaHei Nanna ja kiitos kommentistasi! Oli todella mielenkiintoista lukea, että sinulla on sukututkimuksen kautta löytynyt yhteys Nummelan sanatoriumiin. On varmasti ollut äärimmäisen mielenkiintoista lukea sukulaisesi papereita. Olo keuhkotautiparantoloissa oli aika karua. Kun kävin Paimion parantolassa muutamia vuosia sitten oppaamme kertoi, että keuhkotautiparantolassa vietettiin pitkiä aikoja poissa kotoa ja vieraita ei potilailla käynyt.
PoistaSuomen itsenäisyyden aikaan jolloin Edith Södergran on ollut potilaana ei lääkkeitä tautiin vielä ollut ja lähinnä ympäristöllä, hyvällä ruoalla ja ulkoilmassa oleskelulla yritettiin nostaa ihmisen vastustuskykyä tuberkuloosille. En olen lukenut Södergranin kirjaa mutta täytyy ottaa se lukulistalle. Södergran kuoli vain 31-vuotiaana keuhkotautiin kuten moni muukin Nummelan asukas.
Jos haluat kurkistaa minkälaista oli Paimion parantolassa niin tästä pääset siihen blogikirjoitukseen. Paimio rakennettiin myöhemmin kuin Nummelan sanatorium.
https://www.marjonmatkassa.fi/2018/01/alvar-aallon-paimion-parantola-on.html?m=1
Ärsyttävää että puhutaan "hylätty". Ei ole hylätty vaan ei ole käytössä, eikä sen anneta rapistua.
VastaaPoistaKiitos tiedosta, että rakennuksesta pidetään huolta eikä sen anneta rapistua. Mielestäni tässä rakennuksessa olisi sekä historiallista arvoa että potentiaalia olla myös käytössä. Mitä pidempään joku rakennus seisoo tyhjillään siis käymättä niin ajanhammas alkaa purra siihen. Toivotaan, että Nummelan parantolalle löydetään pikaisesti joku uusikäyttö.
PoistaMinä taas näen tämän hienon kiinteistön ja varsinkin päärakennuksen matkailukäytössä. Joku yritys kun suunnitteli tähän aikoinaan jotain virkistystoimintaa sekä hotellia. Toisaalta jos joku haluaa muuttaa tämän asunnoiksi niin tehköön.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Hotelli tai muun tyyppinen majoitustoiminta soveltuisi myös kiinteistöön minunkin mielestä. Pääasia on ettei rakennus jää huonolle hoidolle ja ala pikkuhiljaa rapistumaan edelleen. Jotain pitäisi päättää ja tehdä pikaisesti. Ajan hammas puree rakenteita ihan koko ajan...
PoistaOlipa hienoa katsella paikkaa,jossa nuorena sairaanhoitajaopiskelijana olin kesätöissä,siitä taitaa jo olla 35 vuotta aikaa.Kesä oli mielenkiintoinen.Osastoilla oli hyvin kroonistuneita ja iäkkäitä potilaita,mutta sain hyvää työkokemusta.En silloin nuorena ymmärtänyt,miten upeassa miljöössä tein töitä.Onpa harmillista,että tilat ovat nyt tyhjillään eikä niillä ole mitään käyttöä!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! On aina mielenkiintoista saada viestiä henkilöltä, joka on saanut työskennellä tällaisessa miljöössä. Kun kirjoitin tänne blogiin Paimion keuhkotautiparantolasta Turun lähellä myös sinne kirjoitti ihmisiä, joilla oli omien sukulaisten, työn ja ystävän kautta kokemuksia paikasta. Myös Nikkilän mielisairaala postaukseeni tuli samanlaisia kommentteja ja arvostan näitä paljon. Toivotaan, että näille tiloille löytyisi jotain jatkokäyttöä ja pikaisesti. Näin arvokasta kokonaisuutta ei kannata antaa rapistua vuosien kuluessa.
PoistaSinne voisi ehdottaa Yleä tekemään dokumenttia. Voisi päätäjätkin kiinnostua.
VastaaPoista
PoistaHyvä idea ja ehkä voisi kiinnostaa myös YLEä. Yleisradio on muutamaan otteeseen kyllä julkaissut artikkeleita tästä alueesta rakennuksineen. Laitan tuohon alle linkkejä.
https://yle.fi/uutiset/3-5613587
Hesari artikkeli on valitettavasti maksumuurin takana.
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002620927.html