Laukon kartanoon, näyttelyihin ja taidepuistoon ehtii vielä 16.8. asti

Kesällä 2016 elokuun 18.päivänä kirjoitin blogipostauksen, joka alkoi näin.

"Haluaisitko vierailla paikassa, jossa suomen kielen toinen isä Elias Lönnrot viimeisteli ja allekirjoitti kansalliseepoksemme Kalevalan 1800-luvun puolivälissä? Samaisen postikorttimaiseman maille siirrettiin 1930-luvulla Yhdysvalloista valkohäntäpeuroja, jotka luontoon karattuaan lisääntyivät muodostaen nykyisen laajan peurakannan Suomessa. Tämä historiallinen paikka on mainittu kirjallisissa lähteissä jo 1400-luvulla ja suurimmillaan se on ollut yli 30 000 hehtaarin kokoinen. Vielä tänäkin päivänä maita on 600 hehtaarin verran. Tätä paikkaa hallitsi keskiajalta 1800-luvun alkuun Kurkien suku ja sen jälkeen se on ollut monen muun suvun asuinpaikkana, Näissä maisemissa on kirmaillut maailmankuulu ravihevonen Houston Laukko."

Olin vieraillut Laukon kartanossa, joka saman vuoden keväällä oli avannut ovensa yleisölle. Ihastuin tähän 600 vuotta vanhaan kartanomiljööseen Vesilahdella, Narvan kylässä ja vannoin palaavani sinne heti seuraavana kesänä uudelleen. Jostain syystä vierailuni ajankohta "vähän venähti" mutta parempi myöhään kuin ei milloin. Viime lauantaina vihdoin tein päiväretken jälleen Laukon kartanon maille.

Korona-ajan ja siihen liittyvien määräysten takia Laukon kartano päästiin avaamaan kesävieraille vasta 22.kesäkuuta. Laukon kartano on avoinna joka päivä 12-18 aina 16.elokuuta asti. Laukon uuden kesänäyttelyn arvostelut lupasivat mielenkiintoista taidepäivää peräti kuuden eri taiteilijan voimin: Petri Ala-Maunus, Viljami Heinonen, Tapani Kokko, Virpi Kanto, Erika Adamsson ja Anni Leppälä.

Kartanon emäntä Liisa Lagerstam ja kuvanveistäjä Jussi Mäntysen Laukon Kurjet patsas, joka symboloi tilaa peräti 400 vuotta hallinnutta ja siellä asunutta Kurkien sukua. 

Laukon kartanon näyttelyt on sijoitettu seitsemään eri rakennukseen, joten jos et aiemmin ole käynyt täällä näet paljon kerralla. Itse päärakennus on toki se vaikuttavin. Kartanopuiston alue on peräti kuusi hehtaaria, joten siellä on tilaa missä liikkua. Voit jopa käydä katsomassa mitä Laukon suloiset kesälampaat puuhailevat aitauksessaan järven rannalla.

Huimaa historiaa -opastukset (15 min.) pidetään päärakennuksen terassilla joka päivä klo 13, klo 14 ja klo 15. Voit istahtaa hetkeksi alas nauttimaan virvokkeita kun Liisa Lagerstam kertoo mielenkiintoisesti kartanon historiasta vuosisatojen takaa tähän päivään. Päivälippuranneke on 15 euroa ja alle 12-vuotiaat ilmaiseksi sisään. 

Petri Ala-Maunus - Post-pastoral lifestyles

Laukon kartanon päärakennuksessa on esillä Petri Ala-Maunuksen (s.1970) uusia maisemamaalauksia. Ala-Maunuksen päätyminen juuri maisemamaalariksi on jännä tarina. Hän mietti nuorempana mitä hän taiteilijana oikein tekisi joten hän päätti edetä negaation kautta. Koska maisemamaalaus kiinnosti häntä kaikkein vähiten, päätti Ala-Maunus ryhtyä maalaamaan juuri maisemia mutta täysin omalla tavalla. 

Kartanon historiallinen, kaunis barokki interiööri on juuri oikea ympäristö esitellä näitä töitä. Näyttelyssä on yli kolmekymmentä uutta maalausta ja suurten panoraamien rinnalla nähdään Ala-Maunukselta ensi kertaa myös pienempiä maisemia. 

Petri Ala-Maunus oli vuoden 2019 Ars Fennica -näyttelyn yleisön suosikki enkä yhtään ihmettele miksi - hänen maisemansa lumoavat! 

Viljami Heinonen - Yhdestoista hetki

Viljami Heinonen (s.1986) on vesilahtelainen taiteilija, joka nousi suuren yleisön tietoisuuteen Taidehallin Nuorten näyttelyssä 2015. Hänen draamaattiset teoksensa kertoivat sellaisesta tulevaisuuden yhteiskunnasta, jota me emme todellakaan halua nähdä. Heinosen rajut visiot kumpusivat nykyhetken peloista muodostaen kauhukuvan tulevaisuudesta, pelon utopian. 

Laukossa nähtävillä olevat teokset ovat uusia. "Yhdestoista hetki -näyttely kertoo nuoren taiteilijan dynaamisesta luomisvoimasta, Heinosen maalaukset ovat yhtä aikaa historiallisia ja ajankohtaisia, esittäviä ja abstrakteja, lempeitä ja pelottavia." Laukon näyttelyn esittelyteksti

Viljami Heinosen töitä on Laukossa esillä kahdessa eri rakennuksessa.

Tapani Kokko - Pakanakirkko

Orimattilalainen kuvanveistäjä Tapani Kokko (s.1969) rakensi Laukon näyttelyssä olevan Pakanakirkon vuonna 2017 Hämeen linnan sisäpihalle. En silloin valitettavasti ehtinyt nähdä tätä villin värikästä seurakuntaa, joka koostuu puisista ihmisveistoksista itse Pakanakirkon sisällä. Kokon tyyli on räväkän humoristinen ja se suorastaan uhkuu seksuaalisuutta. Kun astuu ovesta sisälle kohtaa kaikenkirjavan seurakunnan ja tultahehkuvan jänisnaamioon pukeutuneen Tulikuninkaan johtamassa joukkoaan koko miehinen komeus valmiustilassa. Teokseen kävellään hauskasti kapeita pitkospuita pitkin.

Tapani Kokko ja Virpi Kanto olivat Mäntän Kuvataideviikoilla esiintymässä kesällä 2018 Taidevankkuri Linnuntienä. Pariskunta esitti avajaisiltana Pekilon pihalla hauskan ohjelman, jossa kobraa yritettiin saada tanssimaan. Muistan heidät hyvin ja oheinen kuva onkin napattu esityksestä. Tämän vuoden Mäntän Kuvataideviikot siirtyivät koronan takia kesään 2021 ja kuraattori, taiteilijat sekä teema pysyvät samana. Oheisessa kuvassa näkyy sekä Kokon että Kannon veistoksia myös osana hulvatonta esitystä.

Virpi Kanto - Valon kosketus

Orimattilalaisen kuvanveistäjä Virpi Kannon (s.1959) työt ovat esillä Laukon kartanon keskiaikaisessa linnakellarissa. Kirkkaasta päivänvalosta sukelletaan hetkeksi maan uumeniin. Valon kosketus -näyttely on minusta esillä juuri oikeassa paikassa. Tunnelma on harras ja laskeutuessaan kiviset portaa maan alle, hieman kylmänkosteaan ilmanalaan hiljentyy samalla muusta näyttelyhälinästä. Täällä ollaan pyhyyden kasvojen edessä. Tilan valaistus tukee hyvin näyttelyä.

"Virpi Kannolle betonivalu ei ole tekninen toteutus, vaan yllätyksellinen ja luova prosessi. Veistoksen teko on matkantekoa, jonka myötä teoksen sielu muuttuu taiteilijalle tutuksi."  

Laukon näyttelyn esittelyteksti

Erika Adamsson - Nostalgia

Turkulaisen Erika Adamssonin (s.1973) maalaukset kertovat menneestä ajasta ja hetkistä kartanomiljöössä. Maalaukset pohjautuvat joko taiteilijan suomalaisissa kotimuseoissa ottamiin valokuviin tai historiallisten tv-sarjojen pysäytyskuviin. Vaikka aiheet ovat kaukaa historian lehdiltä on maalauksissa käytetty dynaamista maalaustekniikkaa, näkyvä alumiinipohja ja epätavalliset kuvakulmat. Osa maalauksista on syntynyt Laukon näyttelytilan inspiroimana. 

Taiteilija oli minulle ennestään tuntematon mutta työt äärimmäisen kiinnostavia. Erika Adamssonille myönnettiin 2018 Suomen Taideyhdistyksen William Thuring -nimikkopalkinto.

Anni Leppälä 

Valokuvaaja Anni Leppälän (s.1981) taianomaisia valokuvia löytyy Puutarhurintalosta. Mielenkiintoinen uusi tuttavuus Annikin oli minulle ja ihailin hänen kaunista punaista tukkaansa, joka on osana mukana muutamissa valokuvissa. Uusimmat esillä olevat valokuvat on kuvattu kevättalvella Laukon kartanon hiljaisella päärakennuksella ja puistossa. Kuvat on mystisiä ja niissä aika on jännästi pysähtynyt. Pidin!

Kuva Anni Leppälän kotisivulta 

Kiertäessä tulee varmasti myös nälkä ja jano mutta ei hätää sillä kahvila ja ravintola löytyvät myös alueelta. Kahvilan puolella oli herkullisia kakkuja, vastapaistettuja vohveleita, suolaisia piirakoita, salaattia kahvin, teen ja muiden virvokkeiden lisäksi. Teemu Korkalaisen luotsaamassa ravintolassa voi sitten ruokailla vähän suuremman nälän iskiessä. Suosittuun ravintolaan kannattaa tehdä pöytävaraus ennakkoon. Myös terassit ovat auki jos haluat istua ulkona auringossa. 

Laukon kahvilan suolaiset piirakat ja makeat kakkupalat veivät kielen mennessään.

Laukon ihanasta puodista Marjon matkaan lähti sinivalkoisia Burleigh astioita, jotka vilahtavat kyllä jossain vaiheessa täällä blogissa tai Instan puolella. Kiitos Liisa Lagestamille Laukon herra -kirjasta omistuskirjoituksella ja mukavasta juttutuokiosta. Olen aloittanut lukemaan jo kirjaa, jossa sukelletaan rakastamaani historiaan. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä Laukon kartano tarjoaa ensi kesänä!