heinäkuuta 27, 2020

Museo Milavida Tampereella tarjoaa Käsilaukun vuosisata -näyttelyn


Museo Milavidassa Tampereella avattiin jo 21.helmikuuta uusi muotia esittelevä näyttely "Aina mukana - Käsilaukun vuosisata". Minulla oli vakaa aikomus matkustaa Näsilinnaan katsomaan näyttelyä heti avajaisten jälkeen. Mutta sitten alkoi koronakevät ja museot sulkeutuvat moneksi kuukaudeksi. Jäi harmittamaan etten päässyt tutustumaan näyttelyyn ihan tuoreeltaan mutta kävin viime perjantaina nyt korjaamassa tilanteen. Museo Milavida sijaitsee upeassa Näsilinnassa Näsipuistossa. Olen kerran aiemmin 2015 vieraillut silloin juuri avatussa museo Milavidassa ihastelemassa Salvatore Ferragamon Unelmien askeleet -kenkänäyttelyä



Käsilaukku on meille naisille nykyään itsestäänselvyys! Vanhoissa maalauksissa näkee naisten ja myös miestenkin käsissä tai vyötäröltä roikkumassa erilaisia pussukoita. Vaatteissa ei nimittäin ollut taskuja. Itse asiassa taskut kehittyivät juuri näistä kannettavista säilytyspusseista vasta paljon myöhemmin kun havaittiin, että vaatteen sisäpuolelle voisi ommella varmemman säilytyspaikan. Naisilla oli tasku esiliinassa, leveän hameen sivusaumassa tai alushameen etuhelmassa. Mutta mitä vartalonmyötäisemmäksi muoti muuttui sitä kipeämmin tarvittiin erillistä kantopussukkaa tavaroille ja syntyikin käsilaukku.


Kun astuu sisälle näyttelyyn melkein törmää lasikuvussa roikkuvaan mikrokokoiseen vihreään Jacquemus mikrokäsilaukkuun! Viime kesänä ranskalainen suunnittelija Simon Porte Jacquemus esitteli tämän Le Petit Chiquito crossbody laukun. Mikrolaukun mitat ovat 8,5cm x 5cm joten  luottokorttikaan ei mahtuisi laukkuun. Edes yrityksen koko nimeä ei voida painaa laukkuun vaan sitä koristaa vain yksi kultainen J-kirjain. Laukku herätti paljon pohdintaa mihin ihmeeseen se on oikein tarkoitettu? Laukun hintakin on nimittäin yli 250€! Laukkuja näki mm. Kim Kardashianin ja Beyoncélla asusteena, jollaiseksi se ehkä on tarkoitettukin.


Käsilaukku yleistyi 1920-luvulla. Milavidan näyttelyn vanhimmat laukut ovatkin iloiselta 20-luvulta. Aikakaudelle oli tyypillistä hameenhelmojen nouseminen ja hiusten lyheneminen naisten muodissa. Esillä museovitriineissä on kauniita helmisomisteisia iltalaukkuja. Käsilaukkujen malli oli joko kädessä kuljetettava kirjekuorilaukku tai lyhyellä hihnalla varustettu kukkaromallinen laukku. Myös metalliverkkoa käytettiin juhlalaukuissa.


Iltalaukut ovat äärimmäisen pieniä eli niihin ei varmasti ole mahtunut kuin huulipuna ja puuterirasia. Mitäpä sitä muuta näihin aikoihin olisikaan tarvittu mukana illanvietoissa. Laukuissa oli vaikutteita art deco -tyylistä ja laukkujen kirjailut ovat myös taidokkaita.


Mutta käsilaukkua tarvittiin myös ihan joka päiväisessä elämässä. Naiset siirtyivät työelämään 20-luvulla ja tavaroiden kuljettamiseen työpaikan ja kodin välillä tarvittiin kantoväline eli käsilaukku. Siellä kulkivat sitten kotiavainten, rahojen, kamman, peilin lisäksi myös päivän eväät. Kädessä tai käsivarrella kannettava laukku oli tärkeä asuste myös työelämässä.


Sota-aikoina laukuissa korostui käytännöllisyys ja laukkujen koko myös kasvoi. Ranskalainen satula- ja matkalaukkuihin erikoistunut Hermes suunnitteli jo 1937 ns."naisten postilaukun", joka koostui 36 erilaisesta nahkakappaleesta, 680 tikkauksesta ja erillisestä lukosta. Laukusta tuli kuuluisa vasta vuosia myöhemmin 1956 kun Monacon ruhtinatar Grace Kelly piilotti oman Hermeksensä taakse raskausvatsaansa innokkailta valokuvaajilta. Laukku tunnetaankin nykyään Kelly-laukkuna.



Käsilaukkujen kantohinnasta voimme kiittää Coco Chanelia. Chanel oli tuonut ensimmäiset laukkunsa markkinoille jo 1929 mutta ne olivat edelleen kädessä kannettavia ja siksi hieman epäkäytännöllisiä. Vuonna 1955 helmikuussa - kuten laukun nimikin kertoo 2.55 - lanseerattu olkahihnallinen laukku räjäytti pankin. Nyt laukku voitiin heittää olalle roikkumaan ja vapauttaa kädet kantamisesta.

Kuva lainattu netistä koska unohdin kuvata legendaarisen CC 2.55 laukun - häpeällistä!

60-luku on vapautumisen ja rajojen rikkomisen aikakautta! Mary Quant, minihameet, haalariasut, hippivaatteet, leveälahkeiset housut, otsapannat, batiikkivärjäys, samettitakkeja, Twiggy ja hämähäkkisilmät, punoslaukkuja, keinonahkaa ja kangaslaukkuja.


1970-luvulla Gucci oli Jackie Onassiksen luottomerkki. Näyttelyn Jackie laukusta (kangasta, nahkaa) voi lukea siihen liittyvän stoorin näyttelytilan seinältä. Nämä tarinat elävöittävät kivasti näyttelyä!

1980-luvun laukkumuotia

Kuvan Diorin laukku oli alkuperäiseltä nimeltään Chouchou mutta nykyään kaikki tuntevat laukun Lady Diorina. Klassinen, mustasta vasikannahasta valmistettu laukku pienellä kantokahvalla annettin lahjaksi Walesin prinsessa Dianalle kun hän vieraili Pariisissa taidenäyttelyn avajasissa. Diana käytti usein tätä Diorin tyypillisellä ommelkuviolla varustettua laukkua, jossa roikkuivat kultaiset DIOR-kirjaimet.

1990-2000 alun laukkumuotia

Iki-ihana Sinkkuelämää (1998-2004) toi meidän tietoisuuteen Carrie Bradshawn (Sarah Jessica Parker) myötä Manola Blahnik kengät ja tämän Fendin Banquette laukun. "Hirviöpatonki" oli sekoitus vähän kaikkea: nahkaa, turkista, metallia ja kristalleja. Muistan vieläkin elävästi kohtauksen kun Carrie ryöstetään New Yorkin kadulla ja häneltä viedään Fendin laukku, Manolot ja sormus. Baquette-laukusta tuli tuon ajan IT-laukku!


Marc Jacobs toimi Louis Vuittonin taiteellisena johtajana vuosina 1997-2014. Vuonna 2005 hän suunnitteli LV Neverfull tote bagin eli kantokassin. Päällinen on monogrammi kuvioitua kangasta ja sisävuori alcantaraa. Tämä laukku tuntui jossain vaiheessa olevan hyvin suosittu nuorten naisen keskuudessa koska sinne todella mahtuu paljon sisälle. Olisiko pahin into jo hiippunut kuitenkin...? Omalla tavallaan hyvä ratkaisu jos/kun kuljettaa mukanaan läppäriä, vesipulloa, meikkipussukkaa ja vaikka vaihtokenkiä. Toisaalta minulla on aina hyvin minimaalisesti tavaroita omassa käsilaukussa. Kamera objektiiveineen vie ehkä eniten tilaa.


Käsilaukun vuosisata -näyttelystä löytyy myös käsilaukkujen Picassoksi nimitetyn Judith Leiberin mielikuvituksellisia laukkuja. Budapestissä syntynyt laukuntekijä muutti Yhdysvaltoihin toisen maailmansodan jälkeen. Hän perusti oman yrityksensä 1963 ja jatkoi laukkujen tekemistä aina vuoteen 1998. Leiber ehti urallaan suunnitella yli 3000 käsilaukkua. Judith Leiberin laukut ovat kuin koruja ja niissä käytetään Swarowskin kristalleja sekä erikoisia muotoja. Kuvan laukku on saanut innoituksen Fabergé-munasta.

Museo Milavida löytyy osoitteesta Milavidanrinne 8. Näyttely jatkuu 15.11.2020 asti. Seuraavaksi Milavidaan on kuulemma tulossa muotia 1920-luvulta esittelevä näyttely. Milavida on Museokortti-kohde ja samalla voi katsoa halutessaan myös talon pysyväisnäyttelyn. 

16 kommenttia:

  1. Rakastan käsilaukkuja. Tämän näyttelyn kyllä tahtoisin nähdä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti käsilaukkujen ystävän paratiisi. Onneksi näyttelyä on vielä mahdollista pitkälle syksyyn päästä katsomaan. Ota teidän tytöt mukaan ja menkään ihastelemaan laukkuja :)

      Poista
  2. Onpa upeita käsilaukkuja. Monta tuttua laukkua tulikin kuvista bongattua.
    Kaunista viikkoa sinulle Marjo <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsilaukut on kuin taideteoksia. Monista legendaarisista laukuista on tullut jo niin haluttuja, että niin voi joutua jonottamaan pystyäkseen hankkimaan sellainen. Aurinkoista viikkoa Outi <3

      Poista
  3. Harvoinpa ilman käsilaukkua voi olla, omassani on kulkenut vaikka mitä, tänäänkin mm. kirja, hopealusikoita, sopimuspapereita...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän tuo käsilaukku kulkee lähes aina mukana. Minä olen pyrkinyt karsimaan kannetun tavaramäärän ihan minimiin eli meikeistäkin mukana on vain puuteri ja huulipuna. Joskus johonkin iltatilaisuuteen saatan varmuuden vuoksi ottaa mukaan varasukkikset mutta muuten laukkuni sisältö on aika simppeli.

      Poista
  4. Itse en niin välitä kuljettaa laukkuja mukanani mutta iso osa laukuista on valtavan kauniita ja todellisia taidonnäytteitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kädessä kuljetettavat käsilaukut ovat kauniita mutta juuri ne ovat hankalia pitää mukana. Olen itse ostanut vuosia sitten Riiasta sähkösinisen ihanan laukun mutta harvemmin käytän kun minusta kantohihna, jonka siihen saa ei sovi laukun henkeen. Laukku pitäisi pitää sirosti kädessä :D

      Poista
  5. Ooh kuinka upeita. Noita kelpaisi ihastella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on vähän kuin "tyttöjen karkkikauppa" eli kaunista katsottavaa paljon. Käsilaukut ovat kenkien ohella toinen heikkouteni - myönnän.

      Poista
  6. Tuonne näyttelyyn pitäisi viedä ystävättäreni, johon nuo tekisivät vaikutuksen. Kiitos vinkistä! Tuija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti jos ystävättäresi on käsilaukkujen ystäväni niin Milavidaan kannattaa suunnata. Olepa hyvä ja kivaa viikonjatkoa Tuija <3

      Poista
  7. Mielenkiintoinen näyttely ja ihan yhtä mielenkiintoiselta kuulostaa 1920-luvun muodin näyttely. Jos vaan olisi lähempänä, niin piipahtaisin.

    Kivaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse odotan jo myös innolla 20-luvun muodin näyttelyä. Pari vuotta sitten 2015 olin Kumussa aivan huikeassa "Art Déco -muotia Aleksandr Vassilievin kokoelmasta" Tallinnan Kumussa. Todella upea näyttely, johon tuotu 80 pukua, yli 200 asustetta sekä lukematon määrä maalauksia sekä valokuvia muodista vuosilta 1918-1939. Laitan oheen linkin, josta pääset kurkkimaan tuota näyttelyä.

      https://styleheaven-marjorie.blogspot.com/2015/01/kadonneen-maailman-loisto.html

      Ei Tampereelle niin pitkä matka ole ajaa ;) Samalla voi muutakin kaupungista haltuunsa.
      Meillä reissu jäi vähän lyhyeksi kun sade yltyi ja Tallipihan tutkiminen piti jättää kesken.

      Poista
  8. Mielenkiintoinen näyttely. Ainahan se on meillä naisilla mukana joko isona tai pienempänä versiona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsilaukku on kyllä aika tarpeellinen juttu meille naisille. Näyttelyssä näkee myös sen miten laukut aina kertoo myös muuta vuosikymmenestä, jolloin se on valmistettu ja ollut muotia. Toki erikseen ovat "ajattomat laukut" kuten vaikka Chanelit tai Kelly Bag.

      Poista