Ensimmäisen kesälomapäivän kunniaksi eilen matkattiin Heinolaan! Virallisesti lomani toki alkaa vasta maanantaina mutta lauantaina oli jo ihan pakko juhlistaa seuraavaa kolmen viikon "ollaan vaan ja hengaillaan" fiilistä. Edellisestä Heinola visiitistä kesältä 2018 olikin jo vierähtänyt aikaa. Päijät-Hämeen vajaan 19000 asukkaan kaupunki Heinola on ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka. Kun ajaa Lahdesta 30 kilometriä koilliseen kannattaa E75 tieltä kääntyä Heinolan suuntaan kurkistamaan kaupunkia.
Minkälainen kaupunki Heinola on? Asutusta Heinolassa on ollut jo keskiajalta. Pieniä kyläyhteisöjä oli Vierumäellä, Jyrängössä sekä Lusissa ja pitäjään rakennettiin kirkkokin jo 1755. Kun kuningas Kustaa III uudisti lääninjakoa 1776 mullistui Heinolan elämä kertaheitolla. Heinolaan nimittäin perustettiin uusi hallintopaikka ja siitä tuli Kymenkartanon läänin maaherran residenssi eli asuinpaikka. Maaherran virkamiehet perheineen muuttivat myös Heinolaan ja heille tarvittiin kipeästi myös erilaisia palveluita. Heinolaan houkuteltiinkin elinkeinonharjoittajia erilaisilla erityisoikeuksilla. Kun lääninjakoa myöhemmin uudistettiin taas Venäjän suurruhtinaskunnan aikana menetti Heinola residenssi asemansa.
Kuva: Heinola Travel
Heinolan kaupunkikuvassa näkyy purkuvimmasta huolimatta vielä vanhojakin kauniita taloja. Toki monet upeat korttelit taloineen ja pihapiireineen ovat jääneet 60-70 -lukujen aikana puskutraktorien alle. Korvauksena läänin maaherran residenssin menetyksestä keisari Nikolai I myönsi Heinolalle kaupunkioikeudet 1839. Pikkukaupunki jatkoi uneliasta elämäänsä 1800-luvun lopulle saakka kunnes sinne perustettiin Heinolan kylpylälaitos 1891 ja opettajaseminaari 1899.
Kylpylälaitos toimi Heinolassa kesäisin 52 vuoden ajan. Suomalaisten vieraiden lisäksi kylpylävieraita tuli Keski-Euroopasta ja osa vieraista oli venäläisiä aristokraatteja. Heinolan "kesäkaupunki" maine on lähtöisin jo näiltä ajoilta. Vanhaa kylpylälaitosta ei valitettavasti enää ole.
Opettajaseminaari oli toiminnassa aina vuoteen 1972 ja sieltä ehti valmistua yli 3500 opettajaa toimintavuosiensa aikana. Aluksi koulusta valmistui vain naisopettajia mutta sotien jälkeen siellä koulutettiin myös miehiä. Tällä hetkellä upea arkkitehti Selim Savoniuksen suunnittelema arvokiinteistö seisoo tyhjillään. Toivottavasti se ei pääse rapistumaan...
Jo tullessaan Heinolaan huomaa, että tässä kaupungissa on paljon siltoja! Rautatie Heinolaan saatiin 1932 ja kauniista rautatiesillasta onkin muodostunut Heinolan vaakunaan saakka yltänyt symboli. Aikoinaan ennen junia sisävesihöyrylaivat kuljettivat kylpylävieraita ja tavaroita kaupunkiin. Heinolan vesistöihin kuuluu monia järviä, joista suurimmat ovat Ruotsalainen ja Konnivesi, jotka kuuluvat Kymijoen vesistöön. Ruotsalaisesta on myös yhteys Päijänteeseen. Kaupungin luonnonmaisemaa hallitsevat havu- ja sekämetsät.
Heinolan Lintutarha - apua linnuille jo vuodesta 1963
Pöllökioskista voi ostaa virvokkeita ja myös lintuaiheisia tuotteita.
Linnuista jo koulupoikana kiinnostunut Anthony Bosley oli syntynyt Karjanlankannaksen Terijoella. Bosley hankki myöhemmin itselleen myös lemmikeikseen erilaisia trooppisia lintuja. Hoitaessaan lintuja hän omaksui myös tavan käsitellä luonnossa loukkaantuneita elämiä. Virallinen lintuhoitolasta tuli vuonna 1977 ja se sai Suomen ensimmäisen sekä ainoan virallisen lintuparantolan tittelin. Hoitola ei valikoinut asiakkaitaan vaan kaikkia pyrittiin hoitamaan. Yle Areenasta löytyy lähes 25 minuuttinen dokumentti vuodelta 1980, jossa Bosley hoitaa loukkaantuneita lintuja. Kannattaa ehdottomasti katsoa tämä mielenkiintoinen esitys!
Heinolan kaupungin omistaa ja vastaa Heinolan Lintutarhan ylläpidosta. Vuosittain tarhalla vierailee noin 100 000 - 120 000 kävijää ja se onkin Heinolan suosituin matkailukohde. Lintutarhalla on nyt viisi hoitolarakennusta sekä näyttelytila. Kuluvana kesänä 2020 hoitolaan valmistuu uusi kuudes hoitorakennus vesilintuhoitola.
"Heinolan lintutarhalla on tärkeä tehtävä, myös tulevaisuudessa. Liikenteen ja asutuksen leviäminen kaventavat koko ajan lintujen elinoloja. Ihmistoiminnan aiheuttamat loukkaantumiset kasvavat tulevaisuudessa yhä lisää. Mm. liikenne, voimajohdot ja lasiset pinnat koituvat usein lintujen kohtaloksi. Valtion tulee vastata linnuille ja muille eläimille aiheutettuun hätään, antamalla niille toinen mahdollisuus selvitä hoidosta takaisin luontoon." Heinolan Lintutarha
Sinikelta-ara (Ara ararauna)
Kanadanhanhi (Branta canadensis) ja viereisessä häkissä valkopostihanhi (Branta leucopsis)
Mustarastas (Turdula merula) toipumassa tarhalla
Harmaahaikara(Ardea cinerea) jakoi tarhan...
...yhdessä kurjen (Grus grus) kanssa
Naurukyyhky (Streptopelia risoria) on yksi suosituimpia kyyhkyjä lemmikkilintuna.
Sääksi (Pandion haliaetus) kuvassa vasemmalla toipumassa loukkaantuneen siipensä takia. Sääksi tunnetaan myös nimellä kalasääski sekä vanhemmalta nimeltään kalasääksi.
Mehiläishaukka (Pernnis apivorus) on hiirihaukkaa muistuttava petolintu.
"Mehiläishaukat ovat sateisten kesien uhreja. Aikuiset eivät löydä ravintoa ja pesinnät epäonnistuvat tai jäävät kokonaan väliin. Etenkin nälkiintyneitä nuoria lintuja tulee loppukesällä hoitoon." Heinolan Lintutarha
Heinolan Lintutarhan pihapiiri on idyllisen kaunis. Lintujen lisäksi minua miellyttivät todella kauniit punamultaiset rakennukset sekä runsas kukkaloisto alueella. Myös suloiset rakennuksen seinään kiinnitetyt linnunpöntöt olivat hauskoja! Lintuja katsellaan ulkotarhoissa ja hyvin pystyi myös turvavälit pitämään nyt korona-aikana. Kuntoutuvat linnut eivät ole nähtävillä vaan ne saavat rauhassa toipua ihmisten katseilta piilossa ennen vapautustaan.
Heinolan Lintutarha päivittää ahkerasti kuulumisiaan Facebookiin ja siellä on nähtävillä hellyyttävä video hylätyn linnunpoikaisen (rastas?) syöttämisestä. Kannattaa ottaa seurantaa myös Heinolan Lintutarhan Instagram. Heinolan Lintutarha löytyy osoitteesta A.F. Airon Katu 3 ja parkkitilaa on ihan lintutarhan vieressä. Kannattaa käydä kurkistamassa myös Kirkkolammen lintulammikko, jossa eilen ainakin näkyi myös joutsenia. Suurkiitos Heinolan Lintutarhalle äärimmäisen tärkeästä työstä lintujen parissa ♥
Heinolan Harjupaviljonki
Totta kai lintuelämyksen jälkeen oli nälkä joten otimme suunnaksi hurmaavan Heinolan Harjupaviljongin. Marjon matka vei tähän vuonna 1900 rakennettuun itämaisvaikutteiseen jugend-paviljongiin ihan Heinolan keskustassa 2018 kesällä. Paikan sijainti ylhäällä harjulla sekä itse jugendrakennus saavat haukkomaan henkeä. Myös tarjoilujen runsaus tuottaa melkeinpä päänvaivaa kun haluaisi tilata sekä suolaista että makeaa vohvelia. "Vatsa ei vedä vaikka silmät söisi" kuten edesmennyt isoäitini tapasi sanoa tällaisissa pulmatilanteissa. Mekin päädyimme siis eilen taas makeaan vaihtoehtoon. Ehkä ensi kerralla sitten jotain suussasulavaa suolaista vohveliherkkua Vierailustamme syntyi silloin postaus tänne blogiin joten kurkkaa lisää tästä hurmaavasta paikasta siitä.
Huomioithan, että nyt kesällä kun me suomalaiset olemme löytäneet kotimaan matkailuna - mikä on muuten äärimmäisen hyvä juttu - niin Harjupaviljongissa saattaa olla ruuhkaa. Vohvelit paistetaan tilauksen mukaan joten jonkin aikaa voi pahimmassa ruuhkassa joutua odottamaan omaa annostaan. Meitä ei se haitannut yhtään sillä näissä maisemissa silmä ja sielu kyllä lepäsi. Myös hyvinkäyttäytyvän koiran voi ottaa mukaan ulkoterassille. Minnie odotteli kuitenkin varjossa autossa (ikkunat lähes kokonaan auki) koska ruokailun kannalta se oli ehdottomasti parasta vaihtoehto. Ai, miten niin Minnie ei kerjää pöydästä :) Harjupaviljonki löytyy osoitteesta Kauppakatu 30. Kiitos Harjupaviljonki herkuistanne ♥
Tulossa vielä toinen Heinola postaus joten pysyhän kuulolla ja mukavaa sunnuntaita kaikille ♥
Kävimme Heinolassa katsomassa lintuja kun poika oli pieni. Poikaa alkoi äkisti itkeä, että lintua sattuu. Yhdellä linnulla oli siipi sijoiltaan ja roikotti sitä maassa. Hieno paikka oli. Paljon näyttää kasvanee. Sinikka
VastaaPoistaMeidän vierailun aikana ei kukaan itkenyt mutta jotkut lapset kyllä miettivät mitä jollekin linnulle oli mahtanut tapahtua kun oli joutunut hoitoon. Upeaa työtä Heinolan lintuhoitola on tehnyt jo vuosikymmenten ajan. Mukavaa heinäkuun jatkoa Sinikka :)
Poista