Heinolan Dorkin puiston ITE-taide saa hymyn huulille

Palataanpa vielä viime lauantaiseen Heinola retkeemme. Kun Heinolan Lintutarha oli tutkittu ajattelin ulkoiluttaa Minnietä hetken ennen seuraavaan kohteeseen siirtymistä. Ihan sattumalta lähdimme kävelemään parkkipaikalta kohden puistikkoa, jossa näytti olevan jotain värikästä. Sieltä löytyi ihan yllättäin Dorkin puisto - paikka josta en koskaan ennen ollut kuullut yhtään mitään. Mutta äärimmäisen onnekasta, että löysimme tämän ITE-taiteen kehdon, jossa hymy nousi huulille siellä kulkiessa. Taisin minä naurahtaakin pari kertaa.

Kirjoitin ihan bloggauksen alkupuolella postauksen Remember to smile, josta haluan lainata tähän postaukseen yhden tärkeän lauseen. "Itse en osaa nauraa pienesti ja sivistyneesti koska sisälläni asuu paljon hohotusta minä siis enemmän hohotan kuin nauran. Ei kai se niin vaarallista ole :)" Nauru ja hohottaminen pidentävät sitä paitsi ikää. Dorkinin puistossa saa siis myös hohottaa.

Dorkin puisto on itse asiassa Heinolan Rautatiepuisto, jonka halki kulkee kauniin vihreä vanha lehmuskuja. Puisto rajautuu rautatiekiskoihin ja katuihin mutta yllättävän vehreä tämä kapea alue silti on. VR:n junavaunut lukuisine graffiteineen antava hyvän lisän ITE-taidepuistolle. Myös puistossa sijaitsevat vanhat rautatieläisten talot ja punatiilinen vesitorni lisäävät paikan jännää vaikutelmaa. Ollaan kaupungin laitamilla ja eikä ihan tavanomaisessa puistikossa vaikka puistokäytävää kuljetaankin. Tässä puistossa saa kävellä myös nurmikolla, jonne suurin osa teoksista on levittäytynyt.

Puiston ulkopuolella roikkuu kyltti "Tule smilettämään" ja hymyillä täällä todellakin voi! Ryppyotsaisuus kannattaa jättää tämän paikan ulkopuolelle ja vapauttaa oma sisäinen villi lapsi, joka elää hetkessä ja nauraa jos siltä tuntuu. "Tässä puistossa on esillä Vesa Väänäsen teoksia - jatkuu pihakadun varrella ja pihassa - saa katsoa" Puiston teokset ovat ITE-taiteilija Vesa Väänäsen luomia ja ne ovat minusta äärimmäisen hauskoja myös nimiltään.

Tässä muutamia esimerkkejä  Vesa Väänäsen teosten nimistä. 

"Tää on tärkee kysymys musta, onko Obama meitin uljas musta." 

"Intiaanipäällikön kirje presidentille" 

"Perus suomalainen tosimies" 

"Juna tulee - oletko valmis" 

"Kasvun ihme teiniviikset" 

"King off the road NOW"

"Mä olen ihan tosi tosi vautsiwau positiivinen"

"Satakielen isoäiti Mrs Dinosaurus täytti kaksisataa miljoonaa vuotta"

Kuva Heinolan kaupunginkirjasto 

Mutta kuka on ITE-taiteilija Vesa Väänänen? Löysin kuvataiteilija, taidekriitikko, taiteen opettaja televisiotoimittaja Erkki Piirtolan kirjoittaman Voima.fi sivulla ilmestyneen jutun Vesa Väänäsestä. Juttu on kirjoitettu 2011 loppuvuodesta. Vesa Väänänen on ammatiltaan puutarhuri ja levyseppähitsaaja, joka jäin työttömäksi 90-luvun lamavuosina ja innostui vääntämään metalliromua ensin kerrostaloasunnossaan. Väänäsen töissä romusta tulee siis ITE-taidetta, jossa on "popmaista surrealismia kirkkaissa väreissä", kirjoittaa Piirtola. Väänäsellä ei ole taiteilijan koulutusta vaan "hän tekee ite" ottaen mallia Joan Mirolta ja Pablo Picassolta.

ITE-taide eli "Itse Tehty Elämä" on itseoppineiden nykykansantaiteilijoiden omaksi ja muiden iloksi luotua taidetta, jolla ei ole mitään akateemisia rajoituksia. Elis Sinistön Villa Mehu on toinen hyvä esimerkki ITE-taiteesta ja sen toteuttamisesta. ITE-taidetta tehdään todella pienellä budjetilla mutta suurella tunteella. Väänäsen käyttämiä materiaaleja näkyi yhden alueella olevan rakennuksen - ehkä hänen pajansa - ulkopuolella. Materiaali saa ihan uuden käyttömuodon Väänäsen töissä. Teoksissa näki autojen ja polkupyörien osia, taloustyökaluja, metallia, puuta, muovia yhdistettynä keskenään. Suurin osa Väänäsen teoksista oli todella värikkäitä mutta oli joukossa sellaisiakin, joissa ruostunut metalli oli jätetty käsittelemättä

Koska Vesa Väänänen asuu, työskentelee ja ylläpitää Dorkin puistoa voisi minusta ajatella myös puistoa kokonaistaideteoksena itsessään. Hän käytännössä on koko ajan ITE-taiteessa myös itse mukana 24/7. Jokainen meistä voi periaatteessa ryhtyä ITE-taiteilijaksi mutta virallisesti ihmisestä tulee ITE-taiteilija vasta sitten kun "joku on hänet keksinyt". Kun ITE-taiteilijalla ei ole koulutusta taiteen tekemiseen eivät he myöskään pidä ammattitaiteilijoita esikuvinaan tai tarvitse ohjausta ja harrastuspiirin tukea taiteen tekemiseen. Ehkä ITE-taiteilijat ovat vähän "yksinäisiä susia" kuten Elis Sinistökin Villa Mehussa. Toisaalta em. ei tarkoita sitä, että he olisivat erakkoja.

Puistossa voi siis vapaasti liikkua ja teoksiin saa myös koskea. Niiden valokuvaaminen ja kuvien jakaminen someen on sallittua ja varmasti myös toivottua. Puisto on avoinna ympäri vuoden. Ehdottomasti jos Heinolassa liikkuu kannattaa viettää 15-30 minuuttia Dorkin puistossa ja hymyillä ellei peräti vähän hohottaa.  Nauru pidentää ikää! Keep smiling :)