Terveisiä täältä eristetyltä Uudeltamaalta!

Elämme todella historiallisia aikoja! Kukapa meistä uusmaalaisista olisi vielä pari kuukautta sitten uskonut, että meidän maakuntamme tullaan eristämään. Ulosmenotiet Uudenmaan rajojen yli suljetaan ja ilman erittäin painavaa syytä emme pääsisi alueeltamme pois. Tuskinpa kukaan sillä niin poikkeuksellisessa tilanteessa täällä eteläisessä Suomessa nyt ollaan. Maakuntamme eristämme on silti täysin perusteltua sillä meitä uusmaalaisia on 26 kunnan alueella yhteensä 1,7 miljoonaa.

Fiskars, Raasepori

Isommassa mittakaavassa tämä tarkoittaa sitä, että noin 30% suomalaisia on pakkautunut alueelle, joka on vain noin 3% koko Suomen pinta-alasta. Uudenmaan pinta-ala on vain 9082 neliökilometriä. Ystäväni Minna vertasi eristämispäätöksen julkistamisen jälkeen Facebook sivuillaan hyvin maakuntaamme kokoa Välimeren kolmanneksi suurimpaan saareen Kyprokseen (9251km²). En ole koskaan Kyproksella käynyt mutta asukkaita siellä on noin 1,2 miljoonaa.

Hanko

Leijonanosa Uudenmaan asukkaista 655 000 on helsinkiläisiä mutta hyvänä kakkosena olemme me 290 000 espoolaista. Vantaalta asukkaita löytyy 233 000. Loput 533 000 asukasta jakautuvat sitten maakunnan eri puolille. Muita isoja kaupunkeja ovat Porvoo (50 000), Hyvinkää (47 000), Lohja (45 000), Järvenpää (43 000), Nurmijärvi (43 000), Kirkkonummi (39 000), Tuusula (38 000), Kerava (36 000), Vihti (29 000) ja Raasepori (27 000).

Fagervik, Inkoo

Urbaanien kaupunkien lisäksi on Uudenmaan alueella myös pieniä kuntia ja maaseutumaista ympäristöä. Väkiluvultaan maakunnan pienin kunta Pukkila (noin 1900 asukasta) sijaitsee Porvoonjokilaakson maalaismaisemassa. Pukkilaan kuuluu itse asiassa kuusi kylää: Kirkonkylä, Naarkoski, Savikoski, Syvänoja, Kantele ja Torppi. Helsingissä asuvalla ystävälläni on Pukkilassa kesämökkipaikka! Ei tarvitse ylitellä maakuntarajaa mökkimatkallaan. Naapurikunnassa entisen juoksijalegenda Lasse Virenin Myrskylässä on asukkaita myös vajaa 1900.

Halosenniemi, Tuusula

Maa-alueetkin maakunnan sisällä jakautuvat melko mielenkiintoisesti. Raaseporilla on hallussaan suurin osa 1148km² (12,6%) Uudenmaan pinta-alasta. Raaseporin kaupunki syntyi 2009 alussa kun Tammisaaren ja Karjaan kaupungit ja Pohjan kunta yhdistyivät. Lisäksi Raaseporilla on vielä merialueita saarineen maa-alueen lisäksi. Hyvänä kakkosena on Lohja 939km² (10m3%) ja kolmantena Loviisa 820km² (9,0%).

Karkalin luonnonpuisto, Lohja

Meillä Espoossa on Uudenmaan maa-alasta 312km² (3,4%) ja Vantaan osuus on 238km² (2,6%). Pääkaupunki Helsinki on pakkautunut vain 214km² (2,1%) alueelle. Ajatellen helsinkiläisten lukumäärää niin HUH HUH! Kauniaisten osuus on vaatimattomat 6km² ja kauniaislaisia on noin 9700.

Villa Aaltonen, Loviisa

Uusimaa jakautuu eri neljään seutukuntaan opin minä tehdessäni tätä postausta. Suurin on Helsingin seutukunta, jonka alueella on 17 kuntaa/kaupunkia. Raaseporin seutukuntaan kuuluvat Raaseporin kaupunki, Hanko ja Inkoo. Porvoon seutukunta käsittää Porvoon kaupungin, Askolan, Myrskylän ja Pukkilan alueet. Loviisan seutukunnan muodostavat Loviisan kaupunki ja Lapinjärvi.

Talvipuutarha, Helsinki

"Uudenmaan asutus on historiallisesti niin nuorta, että maakunta on pysyvän asutuksensa kannalta - nimensä mukaisesti - uutta maatta." kertoo Uudenmaan liitto kotisivuillaan. Vielä 1100-luvulla on Helsingin seudulla asunut tilapäisesti retkeileviä erämiehiä. Suomenlahden rannikko on näihin aikoihin ollut vielä virolaisten ja myöhemmin hämäläisten metsästys-, kalastus- ja kaskialuetta. Alue myös kuului Hämeeseen Hämeen rantamaana.

Alikartano, Mäntsälä

"Helsingin ja ympäristön syntyhistoria liittyy tiiviisti myös Suomenlahden historiaan. Viikinkien ajoista 800-luvulta alkaen Suomenlahtea pitkin kulki vesitse merkittävä idäntie, jonka varrelle Uudenmaan pitkä rannikko sijoittuu." Uudenmaan liitto

Wennborgin tila, Kytäjä, Hyvinkää

Ruotsi valloitti Suomen 1100-luvulla ja sen myötä Suomen rannikon uudistusasutus alkoi lisääntymään. Ruotsinkielisiä uudiskyliä nousi Vantaanjoen ja Keravajoen alajuoksujen varrelle, jossa oli vehreitä rantamaita. Ruotsalaisia tuli Suomeen 1100-luvun lopulta 1350-luvulle saakka jatkuneen ruotsalaisten vaiheittaisen Suomen saariston ja rannikkoalueiden kolonisaatio ristiretkien yhdeydessä. Katolinen kirkko halusi levittää oppiaan myös Suomeen.

Sjundbyn linna, Siuntio

Uusimaa nimenä "ny land" löytyy jo 1300-luvun asiakirjoista. Maakunnan suomenkielinen asu nähtiin ensimmäistä kertaa vuonna 1548 Agricolan kääntämän Uuden testamentin alkulauseessa, jossa se esiintyy muodossa Wsimaa. Asutus levisi vähitellen myös itäisen Uudenmaan alueelle. Ruotsalainen arkeologi ja kielitieteilijä Johannes Bureus sai tehtäväkseen suunnitella Helsingin ja Uudenmaan vaakunat siirtolaisuuden kunniaksi 1599.

Cafe Ivan & Alexander, Inkoo

Kun Helsingistä tuli virallisesti Suomen pääkaupunki 1812 alkoi myös suomenkieli yleistyä Helsingissä ja sen ympäristössä. 1900-luvulla Uusimaa kasvoi selvästi muita maakuntia suuremmaksi ja miljoonan asukkaan raja ylitettiin 1970-luvun alussa. Edelleen meistä Uudenmaan asukkaista 8% puhuu ruotsinkieltä äidinkielenään.

Nissbackan kartanon veistospuisto, Vantaa

Kun pandemia on ohitettu ja on taas turvallista liikkua uskon, että kotimaan matkailu tulee lisääntymään ihan uudella tavalla. On myös entistä tärkeämpää tukea paikallisia ja kotimaisia yrittäjiä jotta maamme pääsee taas jaloilleen tämän taloudellisen krisiin jälkeen. Olen itse kolunnut maakuntamme aika ristiin rastiin mutta silti huomasin, että itselläni on aukko Askolan, Pornaisten, Myrskylän ja Pukkilan osalta. Joskus tulevaisuudessa nämä kunnat täytyy ottaa haltuun. 

Porvoon vanhakaupunki

Askolan hiidenkirnut, kaunis kirkko, Peikkorinteen lintutarha ja kotieläintila sekä kotiseutumuseo on ehdottomasti koettava. Pornaisissa näyttäisi olevan Halkian koski sekä Laukkokosken luontopolku, jotka houkuttaisivat. Myrskylän valkoisesta puukirkosta löytyy useiden Myrskylässä asuneiden aatelissukujen vaakunat, Lasse Virenin patsas ja Ilmavalvontalottien muistomerkki. Pukkilassa voisi piipahtaa Pukkilan villisikatarhalla ja punaisessa Pukkilan puukirkossa.

Nikkilä, Sipoo

Hyvää viikonloppua kaikille ♥ me selviämme kyllä kun noudatamme saatuja ohjeita!
Kaikki postauksessa käytetyt kuvat on poimitettu vuosien varrella tehdyiltä Uusimaa reissuilta. 

Pentala, Espoo