"Muutama sananen naisista" jatkuu Turun Linnassa Kansainväliseen naistenpäivään saakka

Turun linnassa aukesi viime keväänä Kansainvälisenä naistenpäivänä 8.maaliskuuta Muutama sananen naisista -näyttely. Tämä äärimmäisen mielenkiintoinen ja tavallisesta "historianäyttelystä" poikkeava esillepano Turussa vaikuttaneiden naisten elämästä ja kohtaloista 1600-luvun Suomessa on avoinna vielä tulevaan naistenpäivään saakka.

Näyttely valottaa yli 400 vuotta sitten eläneiden naisten elämää hyvin elämänmakuisesti ja kiinnostavasti. Jos liikut Turussa nyt keväällä kannattaa ehdottomasti piipahtaa myös Turun linnassa. Linnan perusnäyttelyt jo itsessään ovat kiinnostavia mutta jos haluat katsoa vain tämän naisnäyttelyn sekin onnistuu kätevästi eli pääset suoraan sisääntulosta.

Muutama sananen naisista -näyttely kertoo kuudesta naisesta ja heidän kohtalostaan 1600-luvun Turussa. Näyttelyssä ovat mukana kreivitär Kristina Katarina Stenbock, kauppiaan leski Karin Hakola, ruukinpatrunessa Elin Såger, panttilainaamoa pyörittävä rouva Ingeborg Gerdner, porvarissisarukset Magdalena ja Katarine Wernie sekä kuolemantuomion saanut porvarisrouva Margaretha Kitt.

Porvarisrouva Magdalena Wernle

Vaikka maailma on muuttunut todella paljon 400 vuodessa olemme me ihmiset sekä naiset pohjimmiltamme hyvin samanlaisia edelleen. Kun 1600-luvulla eläneiden naisten kohtalot laitetaan nykypäivän naistenaikakausilahden kansien väliin huomaakin miten samoista asioista olemme edelleen kiinnostuneita.

Jos ennen kiinnosti hovipukeutuminen nyt me kuolaamme kansainvälisten muotitalojen luomuksia. Barokin suosima musta on edelleen "uusi musta" pukeutumisessa. Pröystäilyä pukeutumisessa arvosteltiin jo keskiajalla, hovihäät hullaannuttivat ja skandaaliuutiset kiinnostivat jo satoja vuosia ennen Seiskan olemassaoloa. Naiset tunsivat jo keskiajalla kaukokaipuuta vaikka matkustaminen oli huomattavasti hankalampaan kuin nykyään. Huoli oman jälkipolven tulevaisuudesta mietitytti ja kasvatus ylipäätänsä.

Silkkikauppias Jost Schultzin vaimo Magdalena Wernle meni jo 17-vuotiaana naimisiin. Hänen sisarensa Katarine Wernle puolestaan avioitui pormestari Lietzenin kanssa. Vaikka Madgalena eli varmasti monen mielestä kadehdittavaa elämää ei taloudellinen turva kuitenkaan suojannut häntä surulta ja murhenäytelmiltä. Magdalena menetti parin vuoden sisällä molemmat vanhempansa ja hänen sisarensa Katarina kuoli vain 28 vuotiaana. Magdalenan yhdeksästä lapsestakin neljä kuoli muutaman vuoden ikäisenä.

Kauppias Mårten Hoen nuori vaimo Margareta Kitt koki synkimmän kohtalon. Aviomies oli jo aiemmin epäillyt vaimoaan suhteista ylioppilaiden kanssa ja vienyt asian oikeuden tutkittavaksi. Tammikuussa 1643 Margaretha kuitenkin vapautettiin syytteistä mutta kesäkuun 16.päivänä Mårten kuoli tuskissaan. Margaretha myrkytti onnettoman avioliiton seurauksena miehensä vispikakkuun leivotulla myrkyllä ja hänet tuomittiin kuolemaan. Aika karua!

Varakas turkulaisrouva Ingeborg Gerdner pyöritti puolestaan varsin laajaa panttilainatoimintaa ja hankki näin huomattavan suuren omaisuuden. Hän puolusti myös väsymättömästi omia ja lastensa oikeuksia sekä taisteli vuosia valtavasta perinnöstä setiään vastaan. "Kun varallisuutta on kertynyt yhtä paljon kun minulla ja edesmenneellä aviomiehelläni Jakob Wollella, kannattaa miettiä miten saa mahdollisimman suuren hyödyn omaisuudesta."

"Mitä juhlapukeutumiseen tulee, voin vihjaista, että uusi juhlapukuni ommellaan keltaisesta silkkibrokardikankaasta ja somistetaan Italiasta tilatuilla pitsikauluksilla ja näyttävillä pitsimanseteilla." Kristina Katarina Stenbock

Kristina Katarina Stenbock oli ruotsalaisen valtiomiehen, sotilaan, kreivin ja Suomen kenraalikuvenööri Pietari Suuren toinen vaimo. Kun aviomies kehitti ja uudisti Suomea ahkerasti kiersi krevitär toki miehensä mukana ympäri maata. Pariskunnan tytär Else-Beate oli Tukholmassa isovanhemmilla hoidossa ja kreivitär itsekin kaipasi aina toisinaan elämään kotimaansa huvituksia sekä mukavuuksia. Toki hän aina järjesti Turun linnassa juhlia siellä ollessaan.

Karin Hakola oli Turun tunnetuimpia porvarisnaisia. Karin oli naimisissa peräri kolmasti ja hänen viimeinen avioliittonsa kohahdutti Turun porvarispiirejä. Tuleva puoliso Erik Olofsson Spåra oli nimittäin puolta nuorempi kuin Karin. Nykyään Karin Hakolaa kutsuttaisiin siis puumaksi. Karin oli viisas kauppanainen, joka ensimmäisen miehensä kuoltua otti kauppiassuvun johdon omiin käsiinsä. Leskeksi jäätyään määrätietoinen, päättäväinen ja suunnitelmallinen Karin Hakola sai myös itse valita tulevat puolisonsa.

"Hän oli kuullut juttua, että joillekin piioille oli käynyt hassusti salavuoteeseen sorruttuaan."

"Musta sopii porvarisnaiselle parhaiten. Porvaris rouvat ovat tarkan katseen alla - toisaalta täytyy selvästi erottua palvelusväestä, mutta kuitenkaan ei saisi pukeutua liian hienosti, ettei vahingossa luulla aateliseksi."

Elin Såger jäi leskeksi 45-vuotiaan. Hänen vastuulleen jäävät Turunkauppahuone sekä Fiskarsin, Mustion ja Antskogin ruukit. Elin Såger toimii rautaisella otteella ruukinpatrunessana ja kolmen ruukin kautta hän myös työllistää huomattavan määrän ihmisiä. Elin Såger muuttaa Muistioon pystyäkseen valvomaan paremmin mitä ruukeissa tapahtuu eikä avioidu enää uudelleen.

Muutama sananen naisista -näyttely sijoittuu vain yhteen isoon huonetilaan mutta siellä on paljon katsottavaa ja koettavaa. Mielenkiintoisten esineiden ja pukujen lisäksi kannattaa ehdottomasti myös "lukea digitaalisia 1600-luvun aikakausilehtiä" koska ainakin itse ahmin niiden tietoa. En muista missään näyttelyssä aiemmin "jääneeni näin koukkuun teksteihin".

Naisilla on ollut tärkeä ja aktiivinen rooli Turun historiassa. Uusin Turun yliopistossa tehty historian tutkimus on nostanut esille 1600-luvun naiset mikä on upea juttu. Vahva suositus!