Suomen muotoisen pilven alle hyvää itsenäisyyspäivää!

Tänään 6.joulukuuta vietämme Suomen itsenäisyyspäivää ja toivotamme onnea 102 vuotiaalle isänmaalle! Vedämme siniristilipun salkoon ylpeinä siitä, että saamme olla vapaita ja itsenäisiä suomalaisia. Itsenäisyyspäivämme etenee hyvin pitkälle vanhojen vakiintuneiden perinteiden mukaan. Meidän itsenäisyyspäivämme on pikemminkin harras kuin ilakoiva tai raketteja taivaalle räiskivää tico-tico juhlintaa. Mutta miksi ihmeessä juhlimme pimeimpänä aikana vuodesta? Eikö lämmin kesä ja kevät olisi enemminkin iloista aikaa juhlia?

"Entä jos oisin seitsemän oikein lotossa veikannut?
Entä jos Razzle ei ois kuollut ja Hanoi ois breikannut?

Olisko Suomen itsetunto noussut kanveesista, 

jos Leijonat olisi kultaa tuoneet jo Lillehammerista?"

Kun kurkistaa yli 100 vuoden taakse ymmärtää itsenäisyyspäivämme vieton paremmin. Joulukuun kuudennesta tuli virallisesti Suomen kansallispäivä vuonna 1919 kun eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen joten tällöin vahvistui juhlapäivän ajankohta. Takana oli kipeä kansalaissota joten itsenäisyyspäivän vieton ajankohdasta väännettiin myös silloin kättä pitkään.

Itsenäisyyspäivää oli asetuksen mukaan juhlistettava julkisten rakennusten liputuksella ja jumalanpalveluksilla. Virastot, tuomioistuimet ja koulut olivat kiinni juhlapäivänä. Lakisääteinen vapaapäivä joulukuun kuudennesta tuli vasta vuonna 1929. Jokainen meistä voi nostaa Suomen lipun salkoon iloitakseen itsenäisyydestä juuri tänään!

"Yhtä auttaa vain Jumala, toista perjantainen humala 
Mut täällä pärjää ei luovuttamalla, Suomen muotoisen pilven alla

Sinä oot minun valon tuoja, kunnes armahtaa meidät Luoja

Ei täällä pärjää kuin rakastamalla, Suomen muotoisen pilven alla"

Kotimaamme itsenäisyyspäivä on valtiollinen juhla, jolla on itsenäisyyden alkuvuosina vakiintuneet muodot. Tänään puoliltapäivin Helsingin tuomiokirkkoon kokoontui Suomen ylin johto. Paikalla olivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö, entiset presidentit, valtioneuvosto, eduskunta ja valtion ylimmät virkamiehet. Tuomiokirkon ekumeenisessa jumalanpalveluksessa saarnaa aina joku evankelis-luterilaisen kirkon piispoista. Tänä vuonna oli vuorossa Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura.

"Entä jos oisi Irmelin kanssa kihlatkin ostettu? 
Entä jos lääkelaukkua ei ois Shellille unohdettu?

Olisiko Nokian pääkonttorille Keilaniemessä käyttöä, 

jos johtajat olisi luureihin laittaneet kosketusnäyttöjä?"

Tänä aamuna on myös nostettu Suomen siniristilippu salkoon Tähtitorninmäellä aamuyhdeksältä. Vuosina 1920-1940 perinne oli katkematon ja kun Suomi täytti kymmenen vuotta tapahtuma oli vieläkin juhlavampi. Lipunnosto perinne katkesi sodan jälkeen mutta 1957 Suomalaisuuden Liitto elvytti tämän tapahtuman uudelleen. Olen yhden kerran ollut itsenäisyyspäivän aamuna opiskelijana seuraamassa lipunnostoa ja voin sanoa, että juhlavalta se tuntui.

Itsenäisyyspäivän kunniaksi myös Tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja suorittaa ylennyksiä puolustusvoimissa. Muistan kuinka lapsena Helsingin Sanomissa oli aina sivukaupalla ilmoituksia kunniamerkkien saajista sekä ylennetyistä. 

"Yhtä auttaa vain Jumala, toista perjantainen humala
Mut täällä pärjää ei luovuttamalla, Suomen muotoisen pilven alla

Sinä oot minun valon tuoja, kunnes armahtaa meidät Luoja

Ei täällä pärjää kuin rakastamalla, Suomen muotoisen pilven alla"

Tasavallan presidentti järjestää myös perinteisen itsenäisyyspäivän vastaanoton presidentinlinnassa tänä iltana. Suomen ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg järjesti aikoinaan ensimmäisen itsenäisyyspäivän vastaanoton, joka oli parituntinen iltapäivätilaisuus. Ståhlberg Aino-tytär emännöi juhlia koska presidentti oli leskimies. Ensimmäinen iltavastanotto pidettiin 1922 ja silloin presidentti Ståhlberg edusti jo uuden vaimonsa Esterin kanssa.

Vasta presidentti Lauri Kristian Relanderin kaudella siirryttiin ns. illanvietoksi kutsuun juhlaan. Tanssista tuli myös osa juhlintaa ja kutsuttuja oli vuonna 1925 jo 1500. Kutsu koski myös sen saaneen henkilön puolisoa ensimmäistä kertaa. 

"Parannetaan maailmaa keittiössä tissuttelemalla,
tupakoidaan ketjussa hajonneen liesituulettimen alla

Ja aamuviideltä kun naapureidenkin viinat on juotu, 

on hyvä mennä nukkumaan kun uusiks maailma on luotu"

1930-luvulla alussa oli lama ja myös kieltolaki oli voimassa. Presidentti P.E. Svinhufvudin kaudella kolme itsenäisyysjuhlaa jäi viettämättä. Presidentti Kyösti Kallion vuosien 1937-1938 juhlissa ei tanssittu eikä myöskään tarjoiltu alkoholia lainkaan. Itsenäisyyspäivän juhlinta jäi myös väliin sotavuosina ja vuonna 1952 kun presidentti J.K. Paasikivi oli sairaana.

Ensimmäistä kertaa linnanjuhla lähetettiin television välityksellä myös suomalaisiin koteihin vuonna 1957. Yleisradio oli jo lähettänyt ensimmäisen suoran radiolähetyksen 1949 mutta vasta 50-luvun lopussa Saara Palmgren ja legendaarinen Niilo Tarvajärvi selostivat linnanjuhlia. 

"Yhtä auttaa vain Jumala, toista perjantainen humala
Mut täällä pärjää ei luovuttamalla, Suomen muotoisen pilven alla

Sinä oot minun valon tuoja, kunnes armahtaa meidät Luoja

Ei täällä pärjää kuin rakastamalla, Suomen muotoisen pilven alla"

Kahdesti on itsenäisyyspäivän vastaanotto jäänyt väliin presidentinlinnan korjaustöiden takia. Presidentti Urho Kekkonen peruutti juhlat vaimonsa Sylvin sairastumisen takia 1974. Kun Kekkonen joutui oman sairastumisensa takia pyytämään eroa presidentin virasta 1981 järjestettiin puolestaan juhlakonsertti Finlandiatalossa.

Tänä iltana me voimme istahtaa taas tv-ruutujen ääreen seuraamaan miten presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion linnanjuhlat sujuvat. Ketkä ovat mahtaneet saada kutsun linnan? Tapahtuuko tänä vuonna etikettivirheitä pukeutumisen suhteen? Minkälaisia muotiluomuksia naisvierailla on yllään 2019 juhlassa? 

Itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton teemana on tänä vuonna tieto ja yhteiskunnallinen keskustelu. 

Vastaanoton ruokatarjoiluissa otetaan tänäkin vuonna huomioon kotimaisuus ja ympäristöyställisyys. Iltapäivälehdissä julkaistussa menussa näkyy paljon kotimaista kalaa - hauki, silakka, siika, särki sekä riistaa, kotimaisia luomutuotettuja kasviksia, juureksia ja viljalajeja. Ja totta kai legendaarista Ellen Svinhufvud -kakkua muiden makeiden lisäksi.

Tästä voit kurkistaa mitä kirjoittelin blogiin itsenäisyyspäivästä kun Suomi täytti 100-vuotta. 

Lainasin tuonne tekstin väliin Arttu Wiskarin "Suomen muotoisen ilven alla" -kappaleen sanat koska minusta ne jotenkin kuvaavat hyvin meitä suomalaisia ja suomalaisuutta. 

Tähän loppuun vielä toinen legendaarinen runo suomalaisuudesta ja oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! 

"Suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä,

kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,

sellainen joka eksyy tieltä, huutaa rannalla,

ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:

metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.

Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,

tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy,

kun toinen heittää kiukaalle vettä.

Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,

koskaan se ei ole yksin ja se kaveri on suomalainen.

Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,

ei mikään paitsi kuolema ja poliisi."

Jorma Etto, Suomalainen ja muut valitut. Ajastaikaa

(1964)