kuva: Meren maa - Havets land (2019) John Nurmisen Säätiö
Kirja saatu arvostelukappaleena
"Meren maa - Havets land on kaksikielinen äärimmäisen kaunis kuvateos Turunmaan ainutlaatuisesta maisemasta tuhansine saarineen ja ilmeikkäine kulttuuriympäristöineen. Kirjasta löytyy 200 kuvaa saaristosta ja elämästä siellä. Saarilla asuminen on vaatinut sitkeyttä ja periksiantamattomuutta. Ihminen on elänyt luonnon kanssa yhdessä rinnakkaiseloa saariston hyvinkin karuissakin olosuhteissa.
Upea teos!"
Kirjoitin em. lauseet
blogitekstiini Helsingin Kirjamessujen 2019 jälkeen lokakuun lopussa. Olin lehteillyt tätä Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen valokuvia sisältävää teosta messuilla pitkään. Kovalainen ja Turunen kirjoittavat kirjan esipuheessa osuvasti siitä miten
"missään muualla maailmassa ei ole niin paljon saaria kuin Saaristomerellä saman kokoisella alueella".
Valokuvaaja pariskunta arvelee, että
"jos istuskelisi puoli tuntia jokaisessa saaressa, saisi siihen kulumaan noin kaksi vuotta ja pitkän kevään". Toki aikaa menisi myös saaresta toiseen siirtymiseen ja keliolosuhteetkin vaikeuttaisivat liikkumista. Koska Turunmaa on vain osa Saaristomerta on vain osa sen saarista kuvattu. Kirjan kaikki valokuvat on otettu 2000-luvulla lukuunottamatta vanhoja mustavalkoisia museokuvia.
Valokuvataiteilija, taiteilijaprofessori Ritva Kovalaisen ja valokuvaaja Pekka Turusen valokuvat ovat upeita. Kirjan saaristokuvia rytmittävät Turun museokeskuksen
tutkija Johan Björkmanin kulttuurihistoriaa luotaavat tekstit sekä
Sagalundin museojohtaja Li Näsen kansanperinnepoiminnat. Teoksen lopussa
Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtaja, dosentti Jari Hänninen luo katsauksen meren ekologiseen tilaan.
Meren maa - Havets land -kirja vie mukanaan jo kauniiden kuviensa ansiosta. Kirja on yksi Vuoden 2019 luontokirja finalisti! Olen itse liikkunut saaristossa ja yrittänyt muutamana kesänä ottaa haltuun
Saariston Rengastietäkin, Minulla on vielä paljon nähtävää Turunmaan saaristossa ja suorastaan ahmin kirjaa löytäen sieltä uusia kiinnostavia kohteita ajatellen tulevia kesiä. Monia tuttuja paikkoja löytyi kirjasta ja ne ovat päätyneet myös aiemmin blogiinkin.
Meren maa - Havets land jakautuu kuuteen aihealueeseen: ihminen, kylä, maa, meri, kivet ja perinteet. Lisäksi kirjan lopussa on vielä tärkeä Itämeren tilaa ja tulevaisuutta käsittelevä osio. Kirjassa on suomen- ja ruotsinkielinen teksti aina vierekkäin joten sitä lukiessaan voi myös parantaa omaa kielitaitoaan :)
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta,
Högsåra
IHMINEN
Meri on kaunis mutta kun tuulet yltyvät ja aallot nousevat on meri minusta myös pelottava. Kun katsoo saariston tuulen tuivertamia puita ymmärtää ettei ihmisten elämä saaristossa ole missään tapauksessa ollut helppoa. Saaristolaisessa elämäntavassa ihmiset ovat oppineet vuosisatojen aikana elämään vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Mitä kauempana ollaan mantereelta oltu sitä pidemmällä ollaan myös vaikkapa palveluluista tai sairaaloista. Saaristossa on toisaalta ihana oma vapaus ja rauha. Saaristossa on täytynyt myös oppia hyväksymään omien kykyjen ja voimien rajallisuus.
Kuvattu Meren maa Havets Land -kirjan sivulta,
Taalintehdas, kuva Sagalunds Museums Arkiv
Kuvattu Meren maa Havets land kirjan sivulta,
Sandå
KYLÄ
Kyliä saaristossa on ollut jo 1500-luvulta lähtien. Saaristossa ei rakennussäädöksiä ole turhan tarkkaan noudatettu vaan rakentamisen ovat sanelleet enemmän käytännön ehdot. Saaristokylissä näkee vanhoja idyllisiä ranta-aittoja ihan veden äärellä kun taas asuintalot on rakennettu kauemmas rannasta suojaan. Saariston vanhoissa taloissa on jänniä erityispiirteitä kuten seinänvieruspenkit, jotka kiertävät ulkoseinää ja tupaan kiinteästi rakennetut kerrossängyt. Rakennustyyli saaristossa oli melko konservatiivinen ja myös hienoja kartanoita löytyy esim.
Korppoosta ja Paraisilta.
Kuvattu Meren maa Havets Land -kirjan sivulta,
Iniön Jurmo
Kuvattu Meren maa Havets Land -kirjan sivulta,
Parainen
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta,
Kirjalan kartano, Parainen - rakennus on 1700-luvun alkupuolelta
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta,
Högsårassa sijaitseva Beatastuga on nykyään kotimuseo, jonka esineistö kertoo yksineläneiden saaristolaisnaisten elämästä 1800-luvulla.
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Taalintehtaalle rakennettiin keisarinnan ulkovessa Aleksanteri III:n puolisoa Maria Fjodorovnaa ajatellen. Tsaariperhe vieraili 1885 Taalintehtaalla ja tässä uusrenenssanssi tyylisessä toiletissa on sekä naisten että miesten puolet.
Kuva: Pekka Turunen, Borstö
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Notön vuonna 1757 vihityssä kappelissa on alkuaikoina haudattu vainajia kirkon lattian alle. Lattialankut olivat irtonaiset ja penkit pysyivät paikoillaan avattavilla rautahakasilla. Kappelin ympärillä oli maata vähän ja sitä jouduttiin tuomaan myöhemmin lisää, että vainajat saatiin haudattua maahan.
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Seilin kirkko kirkossa oli erikseen lepraa sairastaville oma osasto. Spitaaliset saapuivat saarelle mukanaan hauta-arkun rakennustarvikkeet koska paluuta saarelta ei enää ollut.
MAA
Yllättävää oli lukea, että saariston luonnon ainutlaatuisuus on pitkälti ihmisen aikaansaannoksen ansiota.
"Saariston uhanalaisimmat luontotyypit, erilaiset perinnebiotoopit, kuten hakamaat, rantaniityt, metsälaitumet ja lehdesniityt, säilyvät lajistoineen vain ihmisen ylläpitämänä." Saaristossa on myös viljelty peltoja ja pidetty karjaa. Koska saaristossa ei aina riittänyt heinää elämille talvella niille on kuivattu myös lisäravinnoksi kerppuja lehtipuista. Tuulista huolimatta on saariston ilmanala leutoa ja mm. Korppoon kartanossa on kasvatettu hedelmäpuitakin. Saaristolaiset ovat olleet hyvin kokeilunhaluisia viljelyssä.
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Lehmät ovat lähdössä kesälaitumella Hiittisten saaristossa 1920-luvulla. Kuva Sagalunds Museums Arkiv.
Kuva: Ritva Kovalainen, Berghamn
Kuva: Ritva Kovalainen, Berghamn
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Wijk
MERI
Kun on eletty kiinteässä näin yhteydessä meren kanssa on sitä myös tarvinnut myös oppia ymmärtämään. Ensimmäiset ihmiset saapuivat meren rannalle aikoinaan hylkeiden ja kalojen takia takia. Merellä oli opittava myös liikkumaan ja tuntemaan eläinten reitit sekä elintavat. Kalastamisesta tulikin tärkeä elinkeino saaristossa. Saaristolaiset oppivat myös tuntemaan vesialueet ja luotsausta ammattina on harjoitettu jo vuodesta 1521. Vähitellen perustettiin myös tärkeitä luotsiasemia. Saaristossa on myös pitkät laivanrakennusperinteet.
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Träskö, kuva Sagalunds Museums Arkiv
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Jurmon kappelin votiivilaiva on 36-tykkinen ruotsalainen sotalaiva, jonka on tarinan mukaan rakentanut jurmolaiseen tyttöön rakastunut haaksirikosta pelastunut merimies 1700-luvulla.
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Österskär
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Houtskär
KIVET
Saariston kalliot ja kivet ovat jäänneitä Svekofennideistä, jotka olivat nykyisten Alppien kaltainen poimuvuoristo Suomessa n. 1800-1700 miljoonaa vuotta sitten. Useat jääkaudet ja eroosio hioivat vuoristoa ajan kuluessa synnyttäen lopulta isoja siirtolohkareita ja pienempiä kiviä. Myös ihmiset ovat jättäneet omat jälkensä luohimalla kallioita, kantamalla kiviä ja tekemällä niistä myös röykkiöitä tai labyrintteja ja kaivertamalla jopa nimensä rantakallioihin. Vaikuttavimpia ovat korkeille paikoille tehdyt kasatut kiviröykkiöt, megaliitit. Nämä on saattaneet olla hautoja mutta ne ovat saattaneet merkitä myös väyliä ja satamia tai olla vallansymboleita. Saaristossa näitä röykkiöitä rakennettiin paljon kauemmin kuin mantereella.
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Långfuruholmin hautaröykkiö on rakennettu myöhäisellä rautakaudella, jolloin mantereella jo röykkiöiden rakentamisesta oli luovuttu. Röykkiössä on ollut kiviarkku, josta on löytynyt 1930-luvulla ihmisluita.
Kuva Ritva Kovalainen, Björkö kivikompassi
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Långsidan
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Vänö
PERINTEET
"Vuotuiset juhlaperinteet ylläpitävät jatkuvuutta ja myös yhteyttä menneisiin sukupolviin." Saaristossa kylillä on ollut omat vanhat juhlapaikat. Kallioille on kokoonnuttu tanssimaan ja keinumaan juhannuksena. Juhannuskokkoja saaristossa on poltettu kauemmin kuin mantereella. Myös vappuna on poltettu kokkoja Kemiön seudulla ja Iniössä. Ulkosaaristossa on puolestaan poltettu laskiaistulia. Ja totta upeat juhannussalot on aina pystytetty juhannusaattona kyläyhteisössä. Juhannussalko on myös yhdessä koko kylän kanssa valmisteltu pitkin vuotta.
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Vappukokko Galtarbyssä
ITÄMEREN TILA JA TULEVAISUUS
Saaristomeren uhat ovat samoja kuin Itämerenkin. Alueena Itämeri on matala sisämeri, johon valuu vesiä 14 valtion alueelta. Itämeren alueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä! Itämeri on äärimmäisen herkkä meidän ihmisten toiminnan vaikutuksille, mikä on tehnyt siitä yhden maailman saastuneimmista merialueista. Itämeren eliöstöön taas vaikuttaa eniten suolapitoisuuden laskeminen, jonka takia myös merellinen eliöstö siirtyy koko ajan etelämmäksi. Sinileväkukintojen lisääntyminen on saatava kuriin pysäyttämällä merialueen rehevöityminen.
Kirjassa todetaan lopussa, että "muutos on yksi Itämeren ominaispiirre, joka on hyväksyttävä. Tämä ei kuitenkaan saa estää meitä siivoamasta jälkiämme ja pitämästä merta puhtaana."
Kuvattu Meren maa Havets land -kirjan sivulta
Sinilevää Itämerellä
Meren maa - Havets land on ennen kaikkea äärimmäisen kaunis luontokirja, joka sisältää myös paljon tietoa saaristosta ja merestä. Ehdottomasti vaikka oivallinen joululahja!
Kirjan kustantaja on John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Kirjan voi tilata suoraan säätiön nettikaupasta ja sitä myydään myös useissa kirjakaupoissa.