Kaupallinen yhteistyö Raflaamo / Frans & les Femmes ravintolat
Viikko sitten maanantaina sain viettää herkullisen ja hauskan illan Frans & Amelie ravintolassa Kluuvikadulla. Ranskalaisbistrot Frans & les Femmes tarjoilevat uudella syyslistallaan kymmenessä kaupungissa ympäri Suomea maukkaita annoksia pimeneviin iltoihin. Vaikka olenkin ikuinen kesän venyttäjä on minunkin jo kohta kai taivuttava siihen, että syksy on tullut kun siirrymme ensi viikolla jo lokakuuhun. Oli todella oivallinen tapa startata uusi viikko bistrossa, jossa yhdistyivät rakkaus hyvään ruokaan, viiniin ja ihmisiin.
Muistan vielä elävästi nuoruudestani Fransmanni-ravintolat, jossa ruokailtiin kun kiersimme vanhempieni ja veljeni kanssa Suomea ristiin rastiin. Joskus jopa yövyimme näissä Sokos Hotels-ketjun hotelleissa reissuillamme. Se oli luksusta telttailun ja mökkeilyn jälkeen. Hotelliravintola oli rento ja siellä sai hyvää kotiruokaa ilman turhia konstailuita. Ja hotellihuoneessa odotti aina kylpyamme vaahtokylvyllä. Kotoamme amme oli poistettu meidän lasten harmiksi.
Fransmannit palvelivat pitkään kunnes ne saivat väistyä uuden raikkaamman sisustuksen ja uudistuksen alta. Vuosina 2016-2018 uusittiin kaikki hotelliravintolat ja samalla niiden nimeksi vaihtui Frans & les Femmes. Ravintolat on eri paikkakunnilla nimetty eri nimisten naisten mukaan. Helsingissä Fransin seurassa on Amelié, Kotkassa taas Rosalie, Oulussa Camelie, Jyväskylässä Sandra muutamia mainitakseni. Hauska nimi idea ravintoloille ja tämän takana on ehkä myös joku tarina...
Fransmanni oli jo minun nuoruudessani ranskalainen bistro siis paikka, jossa tarjollaan perinteistä arkiruokaa. Bistrojen historia juontaa juurensa Boulanger-nimiseen keittokauppiaseen, jonka kaupassa oli muutama pöytä myös asiakkaita varten. Sana bistro tarkoittaa joidenkin mukaan "paikkaan, jossa juodaan pahaa viinaa". Toisen näkökannan mukaan nimi juontaa juurensa venäläisten kasakoiden "Bystro! Bystro!" -huutoihin (Nopeasti! Nopeasti!) pariisilaisissa kuppiloissa. Oli niin tai näin niin bistro sana vakiintui ranskan kieleen 1800-luvun lopulla.
Palataanpa historian havinasta takaisin Kluuvinkadun Frans & Amelié bistroon ja meidän Maistelumenu -iltamme alkujuomaan. Laseihin kaadettin kuivaa Loius Perdrierin Excellense Rosé -roseekuohuvaa. Olen suuri rosén ystävä ja maku hiveli kivasti makunyströitä alkuun.
Uutuutena syyslistalla on ystävän kanssa jaettava maistelumenu. Tiedätte varmasti sen tunteen kun on valinnut jotain todella ihanaa listalta mutta nähdessään seuralaisen ruoka-annoksen iskee annoskateus tai ainakin halu maistaa myös toisen annosta. Nyt se on mahdollista sillä Jyväskylän Frans & Sandra -bistron ideasta lähtenyt maistelumenu on nyt laajentunut ketjun muihinkin bistroihin.
Maistelumenuhun kuuluu makuja yhteensä seitsemästä annoksesta - nerokasta! Saat maistaa kolmea alkuruokaa, kahta pääruokaa ja kahta jälkiruokaa. Jokainen annos sisältää ruoat kahdelle ruokailijalle jaettavaksi pöydässä. Ennen aikaan oli häpeä jos pöydästä ei löytynyt sen seitsemää sorttia tarjottavaa. Nyt tämä vanha sanonta on totta kun tilaat maistelumenun ja sitten vain nautit. Vakuutan, että annokset ovat "syötävän pieniä" joten ähkyyn tämän maistelumenun aikana ei todellakaan joudu.
Alkuruokien kanssa meille oli valittu juomaksi kuiva valkoviini Douce Nature Sauvignon Blanc, joka on kuiva, luomu ja vegaaninen. Toki bistron listalla löytyy myös alkoholittomia Torresin viinejä. On upeaa, että ravintoloiden alkoholittomien viinien määrä lisääntyy koko ajan.
Alkuruokatarjoilu sai veden herahtamaan kielelle kun se kannettiin pöytään. Olin etukäteen ilmoittanut omat allergiani keittiöön eli koivun ristiallergian takia pähkinä, manteli, selleri ja raaka omena. Keittiö oli minun annoksien osalta siis vähän soveltanut mutta allergia otettiin huomioon erittäin hyvin.
Savulohibriossia ja kirjolohenmätiä, myskikurpitsakeittoa ja vuohenjuusto brick-rulla. Minun alkukeittoni tunnistaa kuvassa siitä, että sen päälle ei oltu laitettu paahdettua pähkinää. Pidän lämpimistä keitoista kun ilmat alkavat viilenemään ja tässä kookoskerma antoi keitolle ihanan makuvivahteen.
Savulohibrio kirjolohenmädin kanssa suli suuhun. Ehkä suosikkini silti oli taikinaan kääritty ja friteerattu vuohenjuustorulla, granaattiomenahilloke ja paahdettu pähkinä. Omassa annoksessani ei toki pähkinää ollut. Vuohenjuusto eri muodoissaan on lempparini ja granaattiomenan kanssa kombo oli täydellinen. Näitä olisin voinut ottaa vielä yhden lisää.
Pääruoan kanssa tarjoiltiin ranskalaista keskitäyteläistä, luomua ja vegaania Douce Nature Merlot punaviiniä. Punaviiniä en tanniinin takia ole enää vuosiin pystynyt nauttimaan saamatta yhdestä pisarastakin hirveää migreeniä.
Ja sitten siirryttiin pääruokaan tai siis maistelumenussa niitä oli itse asiassa kaksi erilaista. Hunajaista kananpojanrintaa, kermaista kanalientä, kurpitsapyreetä, broccolinia ja punajuuricouscousia. Onneksi olin pukeutunut punaiseen koska minulla on paha tapa aina sotkea vaatteet kun syön punajuurta. Tällä kertaa punajuuri pystyi kiltisti haarukassa ja koko annos oli taivaallista. Punajuurta pitää itsekin lisätä taas ruokiin syksyllä.
Toinen pääruoka oli poronpaistia, punaviinikastiketta, lime-selleripyreetä, herkkutattia, paahdettua porkkanaa ja Mustaleima-emmental-perunagratiinia. Selleriä voin nauttia kun se kypsennetty ja punaviini kastikkeessa menee myös. Poron liha suli suuhun ja samoin perunagratiini, josta sain idean tehdä sitä myös kotona.
Ja totta kai hyvän aterian kruunaa jälkiruoka tai kaksikin kuten tässä maistelumenussa. Tarjolla oli manteli-suklaamoussea, suolaista kinuskia, sokerihuurretuja pähkinöitä ja mysliä. Tämä jäi minulta väliin koska oli kovin pähkinäinen. Toinen makea herkku oli uuniomenaclafoutis eli ranskalainen uuniomenapannukakku, kardemummasiirappia ja rahkajugurttijäätelöä. Ja totta kai myös kuppi espressoa sulattamaan tätä maistelumenuta.
Maistelumenun hinta (ilman juomia) on 48€ (asiakasomistaja hinta 45€). Tarkemmat tiedot menusta löytyvät tästä ja juomien osalta tästä.
Jos maistelumenu ei ole sinun juttusi voi listalta toki valita muita syksyisiä herkkuja kuten vaikka etanoita, bouillabaissea, pariloitua maksaa, pippuripihviä tai itse leivottua suklaakakkua. Frans & les Femmes ravintoloiden listoilla on paljon suosittuja klassikoita kausiannoksen rinnalla.
Sinisimpukkaperjantait jatkuvat edelleen nyt syksyllä kuten aiemmin ja niitä tarjoillaan kermaisessa Dijon-sinappiliemessä. Nämä täytyy kyllä käydä maistelemassa koska olen suuri simpukoiden ystävä. Tästä voit kurkistaa miltä etanaillallinen näytti Frans & Amelièssa viime syksynä.
Koska olin niin ruokatarjoilujen lumoissa ja nälkäinen unohdin ihan kuvailla ravintolamiljöötä. Frans & Amelié on sisustukseltaan kodikkaan lämminhenkinen paikka. Oheisen kuvan lainasin bistron nettisivuilta.
Kiitos Raflaamolle ja Frans & Amelié bistrolle maukkaasta maistelumenusta!
Onpa herkullisen kuuloinen ja näköinen maistelumenu. Ihanan tunnelmallisen oloinen paikkakin.
VastaaPoistaKivaa iltaa sinulle Marjo <3
Frans & Amelié on juurikin tunnelmallinen paikka. Harmittaa kun keskityin niin itse ruokaan, että miljöö/sisustuskuvat jäivät ottamatta. Ei tyypillistä minulle :D Hyvä ruoka vei keskittymiskyvyn.
PoistaKivaa viikonjatkoa Outi <3
Poden usein annoskateutta, mutta nyt sitä ei tullut. Brickit taisivat olla kaikkien suosikkeja, niitä täytyy kokeilla tehdä kotonakinm
VastaaPoistaBrickit oliva ihan taivaallisia. Olen ylipäätänsä tosi suuri vuohenjuustofani ja tässä yhdistelmässä maut olivat juurikin kohdallaan.
PoistaNamskis, kylläpä vaikutti herkulliselta tuo maistelumenuu ja anookset olivat vielä kauniin näköisiä. Mukava aloitus tosiaan viikolle ♥
VastaaPoistaMaanantai ilta sai ihan kivasti uutta ja makoisaa potkua kun tämä tilaisuus oli koetu
PoistaMukavaa viikonjatkoa Krisse <3
Kiitos Suvi :) mukavaa syyskuuta sinulle!
VastaaPoistaIhanan herkullisen näköistä!
VastaaPoistaMulta on ihan mennyt tämä Fransmannien uudistus ohi... Tätä se täällä saarella eristyksissä teettää, perässä ei vaan kaikessa pysy. ;)
Itsekin huomasin vasta viime syksynä, että Fransmannit ovat uudistuneet kun kävin nauttimassa etanoita Frans & Ameliéssa. Jos siellä saarella ei pysy perässä kaikessa lohdutan sinua ettei täällä mantereellakaan. Joskus kävelee Helsingissä jonkun ihan tutun kadun halki ja miettii "koska tuo on tuohon tupsahtanut?" :D
Poista