Loviisan Wanhat Talot 2019 - itselleni uusien kohteiden esittely

Kaupallinen yhteistyö Loviisan Wanhat Talot

Tasan viikko sitten lauantaina olin kotiutunut LWT2019-tapahtumasta ensimmäisen päivän jälkeen. Kamerani oli täynnä valokuvia kohteista ja päivän aikana olin ehtinyt nähnyt 12 loviisalaista vanhaa taloa. Ihania kohtaamisia ja jälleennäkemisen riemua pyöri mielessä. Uumoilin jo silloin, että Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa oli paljon enemmän ihmisiä kuin aiempina vuosina ja osuin oikeaan. Kävijämäärä oli viikonloppuna lähes 20 000 ihmistä ja rannekkeita myytiin noin 2800 enemmän kuin viime kesänä. Jo ensimmäisen päivän jälkeen rannekeita oli myyty enemmän kuin kesällä 2018. Yksittäisessä talossa saattoi tapahtuman aikana käydä 2000 ihmistä!

Viime sunnuntaina suuntasin taas heti aamusta kohden Loviisaa. Olin päättänyt pyhittää toisen päivän etäkohteille ja mahdollisimman monelle talolle, jossa en koskaan aiemmin ollut käynyt. Taloja kertyi yhteensä 9: Labbyn kartano + Väentupa Isnäsissä, Ruotsinpyhtään Sahamäki, Seppämestarien talo, Kuukerpalli ja Rautaparta, Eija's Garden Ahvenkoskella ja Loviisan Garduelis, Huset vid ån ja Everstin linna. Tähän postaukseen keräsin talot, joissa en siis koskaan aiemmin ollut LWT:ssä vieraillut.

Villa Elma, Pernajankatu 8, Loviisa

Villa Elmassa olen piipahtanut kerran aiemmin kun kohde oli vielä ihan keskeneräinen. Silloin oli vaikea hahmottaa minkälainen kaunotar tästä talovanhuksesta kuoriutuisi uuden omistajapariskunnan Jaana Kolu-Vuojärven ja Michael Vuojärven käsissä. Kuistin seinällä roikkuu kehystettynä vanha arkkitehtipiirros talosta, joka on muuttunut paljon vuosikymmenten vaihtuessa.

Vanhin osa Villa Elmasta on valmistunut jo 1800-luvulla. Kuistilla on näkyvissä vanhaa hirsiseinää, joka luo kivan kontrastin oranssisävyisille tapetoiduille seinille sisääntulossa. Vuonna 1922 taloa laajennettiin ja se sai samalla myös mansardikaton. Mansardikatosta tuli erityisen muodikas Napoleon III:n hallituskaudella uusempiretyylin aikana (1852-1870). Mansardikaton ansiosta taloihin saatiin ullakolle eniten tilaa ja se mahdollisti yhden tai useammankin kerroksen lisäämisen rakennukseen ilman ulkoseinien muurausta. Nerokas ratkaisu!

Villa Elmassa on kauniin harmoninen sisustus ja se on harkittua. Täällä punaisena lankana on "less is more" eli ei liikaa tavaroita tai esineitä. Vaikka itse pidänkin niistä rönsyilevistä sisustuksista  myös tämän talon vähäeleisyys oli kaunista. Olohuoneen vihreä kakluuni toistui kivasti sohvan ja sohvatyynyjen väreissä. Piirongin päällä katsoi vakavakasvoinen mies valokuvassa suoraan kohti. Valokuvaus on ennen totista puuhaa eikä kuvissa paljoakaan hymyilty.

Villa Elman yläkerrasta löytyi 1700-luvun kaunis naisten puku! Talon rouva kuuluu historian harrastajayhdistykseen Loviisan Kaupungin Hywät Asukkaat ja tämä puku yllään hän on näyttänyt miten kerrospukeutuminen onnistui 1700-luvun malliin Loviisan kaupungin museon Komendantintalossa. Youtubesta löytyy muuten lukuisia videoita siitä miksi naisilla ja myös miehillä piti tosiaankin olla aiempina vuosisatoina pukijoita koska puvut koostuivat niin monista eri osista.

Villa Elman pihalla oli nerokkaalla tavalla hyödynnetty anopin jäämistön matkamuistoviirejä. Aiemmin oli tapana ostaa kankainen viiri matkakohteista ja kaupungeista, joissa oli vierailtu. Toinen saman aikakauden tuote oli matkamuistomerkki, joka voitiin vaikka ommella selkäreppuun muistoksi matkakohteista. Oikeasti nämä viirit ovat kauniita!

Labbyn kartano ja Vanha väentupa, Labbyn kartano 49, Isnäs

Labbyn kartano oli viime sunnuntaina ensimmäinen kohde minne ajoin Espoosta. Tätä ennen en ollut koskaan ennen käynyt myöskään Isnäsissä. Tie oli tuttua Sannäsiin ja Bosgårdin kartanon risteykseen saakka mutta kun se vaihtui Jakarintieksi olivat maisemat ihan vieraita mutta äärimmäisen kauniita. Lopulta näin oikealla puolella Labbyn kartanon mäen päällä ja olin perillä.

Labbyn kartanolla on mielenkiintoinen historia. Labbyn kartanorakennus on alunperin ollut Suomenlinnassa Helsingin edustalla, josta se on siirretty meriteitse Isnäsiin 1860-luvulla juustomestarin ja pehtorin asunnoksi. Mietin mielessäni miten se on ollut teknisesti mahdollista mutta jollain "ponttoonilla" tai "lautalla" se on varmaan tehty...?

Labbyn kartanon päärakennus oli William Thuringin hallinnassa 1919-1960. William Thuring (1880-1968) oli laivanvarustajan nuorin poika Kaskisista, joka opiskeli lakia valmistuen juristiksi Helsingin yliopistosta. Thuring toimi asianajajana ja myöhemmin pankkimaailmassa.

Kun Thuring omisti Labbyn oli päärakennus sisustettu barokki-, renessanssi- ja empirehuonekaluilla. Seinillä oli roikkunut myös paljon arvotaidetta. Vuonna 1933 rakennukseen tehtiin iso remontti, jossa valettiin betonipohja, rakennettiin tiilikatto ja itäsivulle tehtiin tilava lasikuisti.

Willian Thuringin Säätiö perustettiin 1960-luvulla Thuringin testamenttilahjoituksella. Säätiö jakaa edelleen vuosittain palkintoja 35-45-vuotiaille kuvataiteilijoille. Mietinkin mistä Thuringin nimi oli tuttu!

Vuonna 1960 kartano siirtyi nykyisin kartanoa isännöivän Juha Närin isälle, joka ylläpiti kartanon tuotantotiloja seuraavat 20 vuotta. Entinen isäntä asuu nyt Vanhassa Väentuvassa, joka on kartanon pihapiirissä. Yhteensä rakennuksia on kartanon mailla peräti viisitoista ja niitä kunnostaan pikku hiljaa. Itse kartanoa ja sitä ympäröivää puutarhaa/puistoa ovat olleet kunnostamassa myös restaurointialan opiskelijat näyttötöinään. Viime vuonna päärakennukseen on vaihdettu uusi ruukkutiilikatto ja valtavan suurta taloa remontoidaan huone kerrallaan.

Labbyn kartanon ihana 14-vuotias Roy-koira tykkäsi rapsuttelusta ja silittelystä kuumana kesäpäivänä.

Labbyn kartanosta löytyy peräti yhdeksän kakluuniuunia, joista minä onnistuin näkemään kuusi! Kakluuniuunit ovat peräisin 1900-luvun alkupuolelta ja ne olivat kyllä äärimmäisen kauniita. Olin iskenyt silmäni tuohon vihreäpunaiseen jo Loviisan Wanhojen Talojen kuvien yhteydessä ja se oli myös ensimmäinen kakluuniuuni, jonka näkee kun astuu sisälle kartanoon. Kyllä ennen on osattu tehtä taidokasta työtä.

Labbyn kartanon maatalous perustuu moderniin biodynaamiseen viljelyyn. Kartanossa on luomukauppa ja kartanon mailla sijaitsee myös Edesbyn keskiaikaisen kylän museoalue. Tähän kohteeseen haluan ehdottomasti palata ensi vuonna uudelleen katsomaan mitä muutoksia talossa ja ympäristössä on tapahtunut. Hyvin mielenkiintoinen kohde!

Seppämestarien talo, Ruukintie 12 B, Ruotsinpyhtää

Seppämestarien talo on varmasti tuttu jos olet seurannut Suomen kaunein koti -ohjelmaa. Vuonna 2018 jaksossa 2 esiteltiin kolme vanhassa ruukkimiljöössä sijaitsevaa kotia ja Seppämestarien talo oli yksi niistä. Talon omistaja Marko Laukkanen osti ensin puolet talosta vuonna 2011 ja toisenkin puoliskon 2014.

Alun perin Seppämestarien talo on rakennettu vuonna 1788 Strömforsin Ruukin seppämestarien asunnoksi. Kun aikaa kului ja seppämestaritkin olivat jo historiaa niin rakennus muuttui paritaloksi. Nyt Marko on remointoinut toisen puolen itselleen ja toinen puoli on annettu vuokralle. Talossa on uusittu keittiö, josta löytyi väriläiskänä Smegin oranssinen jääkaappi. Keittössä oli hauskasti käytetty välitilassa lasin alla vanhoja lehtileikkeitä ja mainoksia. Oranssi värisävy toistui myös lasivalaisimessa ja jopa kärpäslätkässä sekä seinällä olevissa julistetauluissa.

Marko on muurannut Seppämestarien taloon uuden leivinuunin ja kaivanut esille myös vanhat sisäkatot. Valtaisa urakka on varmasti myös talon kaikkien 670 ikkunaruudun kunnostaminen, joka valmistuu pikkuhiljaa. Vanhassa puutalossa asuminen vaatii varmasti myös lehmän hermot koska kaikkea ei vain pysty tekemään kerralla valmiiksi.

Makuuhuoneessa oli ihanan itämainen tunnelma ja kalustus hyvin minimalistista mutta silti juuri tähän taloon sopivaa. Vuoteen päälle kattoon sijoitettu puunrunko oli äärimmäisen kaunis sisustuselementti. Ihailin myös tuota ehkä intialaista alkuperää olevaa turkoosia kaappia. Iskin myös silmäni kaapin päällä olevaan karttapalloon. Meillä oli lapsuudenkodissani tuollainen mutta se on nyt veljelläni. Minä metsästän antiikkitapahtumista itselleni omaa kuumeisesti.

Kuukerpalli, Ruukintie 12 C, Ruotsinpyhtää

Sahamäen Sunnuntai -tapahtumassa Jaakon ja Tiinan kotipuutarhassa kesällä 2018 tutustuin Kuukerpallin uusiin omistajiin Sirkka ja Joona Kokkoseen. He olivat vuotta aiemmin ostaneet Kuukerpallin ihan Sahamäen naapurista loma-asunnokseen. Kuukerpallin ikkunoista avautuu  huikea näköala ruukin ehkä suosituimpaan valokuvauskohteeseen. Kymijoen läntisen haaran rannalla seisovat ruukin vanhat punamultaiset rakennukset heijastuvat veteen luoden ihan huikean maiseman. Tätä maisemaan Kokkoset saavat aina siis ihailla ollessaan kesämökillään. Maisema on myös historiallinen sillä aikoinaan tässä kulki Turun rauhan aikainen Venäjän ja Ruotsin raja.

Kuukerpallin nimi tulee tarinan mukaan siitä tässä talossa on kokattu tai "koka" ruotsiksi eli keitetty ruokaa ruukin työlaisille aikoinaan. Nyt tässä vuonna 1793 rakennetussa talossa lomaillaan ihanassa keittiössä, jossa olisi ollut ilo nauttia vaikka aamiaista katsellen ulos ikkunasta. Ihana kesämökki!

Armonlinna ja Ruukin vanha paloasema letkutorneineen heijastuvat upeasti vedestä.

Eija's Garden,  Elimäentie 74, Ahvenkoski

Eija's Garden on minulle puutarhan osalta tuttu ja siitä on tehty jopa postaus blogin alkuvuosina. Vanha torppa vuodelta 1860 on hankittu jo vuonna 2005. Tässä torpassa oli jo aloitettu remontointi ostovaiheessa mutta se oli jäänyt edellisillä omistajilla kesken. Nyt torppaan on rakennettu Eijan ja Markun aikana vihdoin myös keittiö, joka ostohetkellä puuttui vielä kokonaan. Myös kylpyhuone sai veden uusien omistajien toimesta ja seinille laitettiin kauniit tapetit.

Remontti torpassa jatkui pikku hiljaa ja pari vuotta myöhemmin sinne tehtiin myös lämmin lasiveranta. Kaksi vuotta sitten torppaa laajennettiin taas lisää ja isäntäpariskunta sai myös uuden makuuhuoneen.

Tontilla on todella runsas puutarha, jossa kasvaa kaikkea kaunista. Eija on varsinainen puutarhavelho, joten kannattaa ehdottomasti myös käydä kurkistamassa tuonne Eijas's Garden elämyspuutarhaan jos Ahvenkoskella liikkuu.

Talon sisustus on vaaleasävyinen mutta sieltä löytyy myös kauniita värikkäitä yksityiskohtia kuten vaikka punaiseksi maalattu pönttöuuni olohuoneesta. Ihania kukkatapetteja seinillä ja herkkiä katseenvangitsijoita kuten vaikka nuo posliiniset koirafiguurit. Tässä torpassa asuu myös venäjänvinttikoira Alma-Orvokki, johon minä tutustuin aikoinaan Kuninkaanlammessa Wanhan Ajan Joulukoti -tapahtuman yhteydessä. Nyt tämä hurmaava neiti pötkötti ulkona puolittain auton alla kuumuutta paossa.

Garduelis, Nahkurinkuja 10, Loviisa

Garduelis talon vanhin osa vuodelta 1878 ja uusin vuodelta 1902. Väitetään talon kellarin toimineen jo 1700-luvulla linnoitustyömaan joukkojen muonavarastona. Itse jäin pohtimaan mistä tämä talon jännä nimi mahtaa tulla? Garduelis garduelis on latinaksi värikäs peipon sukuinen lintu, jonka me tunnemme kotoisasti tiklinä. Olisiko talo siis saanut nimen linnun mukaan...vai tarkoittaako se sittenkin jotain muuta?

Talon omistajat Eija Temmes-Silvonen ja Simo Silvonen ovat hankkineet talon itselleen 2015. Talossa on kaivettu esille kauniit seinähirret, jotka on peitetty savirappauksella minkä jälkeen seinät on tapetoitu. Yhden huoneen seiniä vielä savirapattiin tapahtuman aikana ja oli todella mielenkiintoista kuulla miten tätä menetelmää oikein tehdään.

Savirappausta on käytetty hirsirakennuksissa vuosisatoja eli menetelmä on siis todella vanha. Savirappauksella vähennetään ylimäärästä vetoa huonetiloissa, parannetaan paloturvallisuutta ja pystytään myös säätelemään huoneilman kosteutta. Kuulostaa nerokkaalta ja savirappaus tuntui jopa käteen ihanan viileältä.

Valokuvia savirappauksen tekemisestä.

Talo pohjapiirros oli jännä eli sisään tullessa astutaan todella avaraan huonetilaan, josta johtaa kahdeksan ovea talon muihin huoneisiin. Talon pihapiirissä oli kaunis piharakennus, johon oli tehty kesähuoneita ja sinne oli talotapahtuman aikana levittäytynyt myös kirpputorimyyjiä. Tämän talon puutarhassa myös vaalitaan vanhoja perinnekasveja. 

Everstin linna, Laivurinkatu 8, Loviisa

Viimeinen LWT2019 kohteeni viime sunnuntaina olikin sitten vähän erilainen vanha talo Loviisassa. Tullisillan kivinen jugendtalo, Everstin linna, on rakennettu vuonna 1901. Erikoisen nimensä talo on saanut laivanvarustajan, heimosoturin ja poliittisen taustavaikuttajan, jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin mukaan. Nordström osti mahtilinnan aikoinaan kodiksi itselleen ja perheelleen.

Nordströmn kuoltua 1982 talo jäi valitettavasti ilman asukkaita vuosikymmeniksi. Vuonna 2018 Loviisan uusi kaupunginjohtaja Jan D Oker-Blom hankki tämän isänäidinisän talon haltuunsa. Olin jo toukokuussa päässyt näkemään talon pohjapiirustuksen kun vierailimme kaupungintalossa VIP-bloggarien julkistustilaisuudessa.

Everstin linnassa oli menossa mittava peruskorjaus. Oli mielenkiintoista nähdä vanhojen lasimaalausten ja ikkunoiden entisöintiä. Olin jo Anjalankosken kartanolla nähnyt kartanon ikkunoiden kittaamista tänä kesänä ja nyt pääsin seuraamaan miten lasimaalausta entisöidään. Mielenkiintoista oli myös se, että molemmat entisöijät olivat naisia!

Everstin linnan vanhojen ovien ja seinäpaneelien kunnostusnäytöksiä oli myös mielenkiintoista seurata. Ammattilaisten työtä on ilo katsoa ja kuunnella samalla kun he kertovat työtavoistaan ja -menetelmistään. Talossa on aikoinaan käytetty noihin aikoihin suosittua Honduras mahonkia mutta nyt sille on ympäristösyistä etsitty korvaava tuote. Valitettavasti unohdin mihin puulajiin oli päädytty mutta se muistutti värisävyltään ja syykuvioinniltaan alkuperäistä.

Keittiö nyt peruskorjauksessa ja kuva keittiöstä vuosikymmenten takaa

Everstin linnassa oli esillä paljon tietoa Nordströmin suvusta ja historista. Tietokirjailija Pentti Kemppainen oli ollut kertomassa kirjaprojektistaan, joka tulee käsittelemään Everstin linnan huikeaa historiaa. Valitettavasti olin itse niin myöhään iltapäivällä liikkeellä etten tavannut enää tietokirjailijaa. Onnistuin sen sijaan kuulemaan kun Aarno Kantola soitti talon vanhaa flyygelia aulassa. Monessa huoneessa näytti olevan myös seinissä jännän näköisiä kassakaappeja, joissa on varmaan säilytetty jotain aikoinaan.

Talon parvekkeelta avautuivat huikeat näkymät Loviisanlahdella. Talo on saanut jo uuden katon ja sen ulkoseinät on maalattu. Tässä talossa on vielä todella paljon tehtävää mutta mielenkiinnolla odotan olisiko talo valmis ensi kesänä kun on seuraava LWT-tapahtuma. Kannattaa merkitä jo kalenteriin, että seuraava Loviisan Wanhat Talot -viikonloppu on 29.-30.8.2020.

Marjon matkassa -blogi kiittää kunniasta saada toimia VIP-bloggarina tässä huikeassa tapahtumassa ja ensi kesää odotellen. Ai, niin tässä välissä ehtii mukaan vielä Wanhan Ajan Joulukoteihin, joka järjestetään kahtena viikonloppuna 7.-8.12. ja 14.-15.12.

♥ Kiitos Loviisa jälleen kerran ja ihanat loviisalaiset, jotka vuosi toisensa jälkeen avaatte kotinne meille vanhoihin taloihin hurahtaneille ♥