Erottaja 2 mykistää kauneudellaan ja nyt sinne pääsee kurkistamaan

Jos haluat kurkistaa Erottajan upeaan uusrenenssanssipalatsiin se onnistuu juuri nyt! Helsinki Design Weekin 5.-15.9.2019 aikana talo on avoinna myös yleisölle. Talo toimii nyt alkaneen HDW2019 päänäyttelytilana. Moni meistä on varmasti kulkenut tämän mahtipontisen ja runsaasti koristellun julkisivun ohi miettien miltä sisällä mahtaa näyttää? Nyt siitä on mahdollista ottaa selvää.

Olen itse päässyt vierailemaan talossa työni takia aiemminkin ja voin vakuuttaa, että upean kaunista katsottavaa riittää ja paljon. Täällä saa kulkea niska vinossa katsoen ylös, alas ja sivuille. Tilat suorastaan mykistävät. Seuraavien parin viikon ajan talo on täynnä uutta designia ja muotoilua minkä jälkeen rakennuksessa aloitetaan mittava remontti ja talo sulkeutuu taas suurelta yleisöltä.

Erottaja 2 koostuu itse asiassa kolmesta eriaikaisesta osasta. Henkivakuutusyhtiö Kaleva rakennutti kiinteistön vanhimman osan, joka on arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema asuin- ja liiketalo. Viisikerroksinen uusrenessanssipalatsi rakennettiin vuosina 1889-1891. Valtaosa huoneistoista vuokrattiin porvaristolle ja Kalevalle jäi yksi talon neljästä liikehuoneistosta katutasossa.

Toisen jugendia edustavan osan Henkivakuutusyhtiö Kaleva rakennutti vuosina 1903-1905 ja sen arkkitehteina toimivat Grahn, Hedman & Wasastjerna. Jugendtalo nousi Uudenmaankadun ja Yrjönkadun kulmaukseen jatkoksi edelliseen osaan.

Kolmas lisäosa rakennettiin vuosina 1914-1915 ja se liitti kaksi aiemmin tehtyä rakennusta toisiinsa sisäpihan puolella. Talon rakennuttaja oli Yleisten rakennusten ylihallitus ja arkkitehtina toimi Nikolai Meder. Tämä talon osa on kaikkein vaatimattomin.

Arkkitehti Theodor Höijerin (1843-1910) on sanottu olleen ensimmäinen suomalainen arkkitehti, joka loi menestyksekkään uran ja kestävän jälkimaineen ilman asemaa rakennushallinnossa. Hänen on siten katsottu muovanneen arkkitehtien toimenkuvaa Suomessa.

Höijerin tuotanto edustaa pääasiassa uusrenessanssia ja se sijaitsee suurelta osin Helsingissä. Höijerin ehkä tunnetuin rakennus on tuttu Ateneumin taidemuseo. Upea Grönqvistin talo - korttelin mittainen kivitalo Pohjoisesplanadilla - on Höijerin suunnittelema kuten myös legendaarinen Richardinkadun kirjasto, punatiilinen Erottajan paloasema, Hietaniemen kappeli ja Ravintola Pukki Korkeasaaressa.

Monet Thedor Höijerin suunnittelemat rakennukset purettiin surutta uuden arkkitehtuurin tieltä 1950-1960-luvuilla. Skohan talo Keskuskadulla sai väistyä Makkaratalon tieltä 1965, Punatiilisen Norrménin talon tilalle puolestaan rakennettiin Katajanokalle Enso-Gutzeitin pääkonttori 1960. Hotelli Kämpista Pohjoisesplanadilla säästettiin vain puiston puoleinen julkisivu, pääportaikko sekä peilisali ja kaikki muu tehtiin uutta.

Myös kaikki Höijerin teollisuuskiinteistöt Sinebrychoffin panimokorttelissa Hietalahdessa, Töölön sokeritehtaalla sekä Kone ja Silta -yhtiön konepajalla Sörnäisissä ovat jääneet puskutraktorien alle ja ne ovat valitettavasti hävinneet kaupunkikuvasta.

Onneksi suuressa purkuvimmassa jätettiin pystyyn Erottaja 2 uusrenenssanssipalatsi, jossa viimeisimmät vuosikymmenet sijaitsi yksi Suomen vanhimmista keskusvirastoista Tullihallitus. Kun Tullihallitus muutamia vuosia sitten muutti Pasilaan jäi rakennus tyhjilleen. Valtio etsi rakennukselle uutta omistajaa pitkään ja nyt tsaarinaikaisen rakennuksen omistaa yhdysvaltalainen BlackRock. Talo tullaan saneeramaan toimistotiloiksi vanhaa vaalien.

Erottaja 2:ssa kulkiessaan kannattaa designin ja muotoilun lisäksi katsella myös Theodor Höijerin upeaa arkkitehtuuria. Täällä on lukematon määrä kauniita kakluuneita, joilla 1900-luvun alkupuolella on hoidettu lämmitys huonetiloista. Alun perin kiinteistössä on ollut peräti 173 tulisijaa mutta  vuonna 1993 niitä on ollut enää 61. Isot puuvarastot ovat aikoinaan sijainneet talon kellaritiloissa.

Kulkiessasi talossa muista kurkistaa myös kattoja. Huoneiden katoissa on nimittäin kauniita rosetteja ja isoissa tiloissa myös kipsistä tai paperimassasta muotoiltuja koristereliefejä. Tässä talossa on tsaarinajan loistokkuutta. Porraskäytävästä löytyy myös upeita kattomaalauksia ja lattia on äärimmäisen kaunista mosaiikkibetonia. Myös porrashuoneiden seinien maalaukset ovat mielenkiintoisia.

Alunperin rakennuksesa ei ole ollut hissiä mutta sille on jätetty paikka A-portaaseen, johon se rakennettin 1912-1913. Nyt hissin verkko-oven lappu kertoo ettei hissi ole toiminnassa joten Erottaja 2:den portaikossa saa myös liikuntaa kiivetessään ylimpiin kerroksiin joten kohde ei ole esteetön. Kävellessään ylimpiin kerroksiin saa myös mukavasti liikuntaa.

Jatkosodan aikana kiinteistön uudempaan osaan osui pommi 1944. Tämän jälkeen katto rakennettiin uudelleen erilaiseksi kuin se oli ollut ja rakennuksen kulmaan rakennettiin myös ullakolle kuudes kerros. Onneksi talo säilyi muuten sotien tiimellyksessä.

Talosta avautuu myös näkymät Helsinkiin ihan uudesta näkökulmasta. Kun katsoo ylimmän kerroksen nurkkahuoneesta ulos voisi melkein kuvitella olevansa Pariisin kattojen yllä. Erottajan paloaseman torni saa havahtumaan, että Helsingissä ollaan edelleenkin.

Kolmikulma eli Dianapuisto näyttää ihan erilaiselta tästä perspektiivistä katsottua. Siellä Tellervo, Tapion tytär heittää keihästään vesialtaan yli kuvanveistäjä Yrjö Liipolan patsaassa. Moni kutsui aikoinaan patsasta myös Dianaksi antiikin tarustojen metsästyksen jumalattaren mukaan joten siitä on lähtenyt puiston kansanomaisempi Dianapuisto nimitys.

Ensi kertaa kaupunkilaisille avattavassa Erottaja 2:ssa voi myös lainata kirjoja ja lehtiä, nauttia kupin kahvia ja lasillisen luomuviiniä, vaellella näyttelyissä, tutustua uusiin ihmisiin ja osallistua keskusteluihin. Tästä voit kurkistaa tapahtumasta lisää.

Minä lähden suunnistamaan nyt Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtumaan. 

Hyvää sunnuntaita kaikille.