Hämeen keskiaikafestivaali Linnanpuistossa oli sukellus menneisyyteen

Hämeen keskiaikafestivaaleja vietettiin 14.-18.elokuuta Hämeen linnan Linnanpuistossa. Olen jo useamman vuoden ollut menossa tähän tapahtumaan mutta aina on tullut mutkia matkaan. Tänä kesänä oli eilinen lauantai päivä lyöty lukkoon jo hyvissä ajoin ja suuntaisimme Hämeenlinnaan. Tosin koukkasimme ensin katsomassa Hattulan Pyhän Ristin kirkkoa, joka oli viimeistä kesäviikonloppua avoinna. Kirkosta on tulossa ihan oma postaus myöhemmin. Keskiaikainen kirkko sopi oikein hyvin päivän teemaan.

Hämeen keskiaikafestivaalia on vietettyä jo vuodesta 1997. Suomen Turku ehti aloittaa oman keskiaikamarkkina perinteensä vuotta aiemmin. Sekä Hämeenlinna että Turku ovat molemmat vanhoja historiallisia paikkoja ja kaupungeissa sijaitsee myös keskiaikaiset linnat yhä edelleenkin.

Hämeen linna Vanajaveden rannalla on oivallinen paikka järjestää keskiaikafestivaali. Nykyisin museona toimiva linna seisoo noin 12 metriä vedenpinnan yläpuolella. Vaikka eilen oli melko helteinen sää järveltä tuuli mukavasti alueella kiertelyn aikana.

Linnan tarkka rakentamisajankohta on epäselvä mutta linna on rakennettu 1200-luvun lopulla. Ensimmäinen merkintä Hämeen linnasta löytyy vuodelta 1308. Ensimmäisessä vaiheessa linna koostui harmaakivisestä leirikastellista ja kehämuurista. Myöhemmin 1300- ja 1400-luvuilla sitä korotettiin Suomessa keskiajalla harvoin käytetyillä tiilillä.

Hämeen keskiaikafestivaaleille oli myös voinut ilmoittautua leiriläiseksi mukaan. Festivaalialueelta löytyi siis keskiaikainen leiri, jossa asumalla todellinen keskiaika fani voi yöpyä teltassa kokemassa autenttisen ympäristön. Kävimme myös kurkkimassa miltä viikinkileirissä näytti. Leireissä oli asuja ja ympäristöä myöden erittäin hyvin pysytty "menneisyydessä" eli muovia tai muita nykyajan moderniuksia ei näkynyt. Näissä leireissä asuivat "superautenttiset keskiaikaiset ja viikingit".

Kurkkasin netistä kotiuduttuani mitä kaikkia leirimahdollisuuksia täältä mahtoi löytyäkään. Eihän sitä koskaan tiedä jos itse vaikka joskus hurahtaa yöpymään tällaisessa leirissä.

Semiautenttisen keskiaikateltan omaavat

Suomenkieliset hurjat viikingit

If a fierce viking comes from abroad

Nykyaikaleiri

Fantasialeiri Metsänpeitto - täällä herätetään henkiin maagisempi, 

velhojen ja virvatulien keskiaika  

Pakosta markkinoilla kulkiessaan tuli mietittyä miten erilaista elämä on ollutkaan keskiajalla. Meidän ihmisten maailmankuva oli hyvin suppea verrattuna nykyaikaan. Ei ollut somea, nettiä tai teeveetä! Keskiajalla vain harvat ihmiset osasivat esimerkiksi lukea. Asuttiin omassa pienessä kyläyhteisössä eikä juurikaan liikuttu muualle. Näihin aikoihin ei edes vielä tiedetty sitä, että maapallo oli oikeasti pyöreä. Olemassa oli paljon uskomuksia vaikkapa hirviöistä ja lohikäärmeistä, joka vaanivat pannukakkumaisen maailman reunoilla sen loppuessa...

Keskiajalla myös aikakäsite on täysin erilainen kuin nyt. Ihmiset eivät todellakaan keskiajalla juosseet kilpaa kellon kanssa oravanpyörässä! Jos kuuluit kirkon oppineisiin olit tarkasti selvillä mitä vuotta elettiin. Suurin osa ihmisistä asui kuitenkin maaseudulla, jossa aika hahmotettiin auringon nousun ja laskun mukaan. Näihin aikoihin ei aikaa ajateltu minuutteina eikä tunteina koska ihmiset eivät tunteneet edes kelloa. Välttämättä ihminen ei edes keskiajalla tiennyt omaa ikäänsä tarkkaan. Kirkko piti huolen siitä, että kirkolliset juhlapyhät olivat kuitenkin tiedossa rituaaleineen.

Jo keskiajalla ilmastonmuutoksilla oli suuri vaikutus ihmisten elämään. Ihmiset kun olivat silloin vielä enemmän ilmaston armoilla kuin nykyään koska mm. asumisolosuhteet olivat alkeellisemmat. Kun jossainpäin maailmalla purkautui vaikkapa iso tulivuori vaikutti se jossain ihan toisella puolella vaikkapa Suomessa siihen, että maaviljelyksen sadot laskivat, ihmisiä kuoli erilaisiin raivoaviin epidemioihin ja ilmasto kylmeni. Lapsikuolleisuus oli suuri ja ylipäätänsä ihmiset kuolivat huomattavasti nuorempina verrattuna nykyaikaan.

Naisena tuli myös pohdittua sitä kuinka erilainen naisen asema olikaan keskiajalla. Jos nainen ei omannut aatelista sukutaustaa tai hän oli naimaton oli hänen asemansa aika heikko. Keskiajalla avioliitot eivät todellakaan olleet mitään rakkausavioliittoja vaan vanhemmat järjestivät parin yhteen. Kun nainen avioitui hänen vanhempiensa tuli antaa myös myötäjäisiä eli rahaa avioparille tai vaikka kotielämiä.

Ennen avioitumistaan nainen oli totellut isäänsä ja avioiduttuaan hänen kuului totella aviomiestään. Usein tytöt avioituivat paljon alle 20 vuotiaina ja heidän tulevat aviomiehensä olivat heitä myös vanhempia. Nöyrä ja kuuliainen vaimo pärjäsi näihin aikoihin.

Hämeen keskiaikafestivaaleilta löytyi myös Ritarileiri. Pakko lainata tähän mitä kirjoittelin ritareista Turun linnan turnajaispostauksessa viime kesänä.

"Keskiajalla ritarit olivat valiosotilaita, jotka olivat käyneet pitkän "koulun" ammattiinsa. Nämä miehet olivat päästä varpaisiin puettuna haarniskaan ja heillä oli vuosien mittainen kokemus turvanaan. Ritarin koulutus kesti peräti 14 vuotta. Poikien kouluttaminen aloitettiin jo kuusivuotiaana kun hovipoika pääsi ritarin palvelijaksi. Opeteltiin ratsastamista, kristinuskoa, yleissivistäviä aineita ja perustaistelutekniikoita 6-13 vuotiaana."

Lisää tietoa ritareista löydät tuolta Turun linnan turnajaisten yhteydestä.

Löysin Hämeen keskiaikafestivaaleilta erittäin mielenkiintoisen kojun Raudikko Ruuna. Iskin silmäni tuollaiseen myyntipöydällä näkyvään metallilangasta taiteltuun hevoseen, joista yksi lähti Marjon matkaan. Esittelen oman hevoseni teille myöhemmin jossain vaiheessa. Nämä hevoset ovat Iinaliin tuotantoa. Myyntipöydällä näkyvät erikoisen näköiset pikarit ja mukit ovat puolestaan Karolin. Mielenkiintoisia yrityksiä kaikki ja lisätietoa löytyy heidän nettisivuiltaan.

Hämeen keskiaikafestivaaleilla tarjoiltiin myös keskiaikaista ruokaa. Mutta mitä keskiajalla Suomessa oikein syötiinkään? Koska yhteiskuntaerot olivat keskiajalla suuret ne heijastuivat myös ruokapöytään. Alemman luokan lautasilla oli yksinkertaisia kasvis-, vilja- ja maitotuotteita sekä palkokasveja. Ylemmät luokat ja aateliset söivät myös lihaa ja munia. Heidän ruokapöydässään tarjoiltiin myös juhla-aterioita.

Mausteita keskiajalla käytettiin runsaasti mutta monia meille tuttuja raaka-aineita ei ruokapöydästä löytynyt. Euroopassa ei tunnettu perunaa, tomaattia, paprikaa, kalkkunaa tai kaakaota. Suomi kuului keskiajalla vielä katolilaisen kirkon piiriin joten myös paastopäivät oli tarkasti määritelty kirkon puolesta.

Keskiajan pöytätavat olivat hyvin erilaiset kuin nykyään. Ruokailuvälineitä ei ollut vielä ja joten ruoka syötiin käsin. Keittoa oli lupa ryystää ja röyhtäily oli ihan normaalia. Jos jossain oli lusikka niin sitä käyttivät useat ruokailijat yhdessä. Olutta juotiin paljon ja se olikin ravintoa siinä missä muutkin ruoka-aineet. Oluesta löydät lisätietoa Raasepori postaukseni yhteydestä.

Hämeen keskiaikafestivaaleilla pääsi seuraamaan myös turnajaisia, jossa ritarit ottivat mittaa toisistaan. Harmitti vähän, että Rohan tallien tuliturnaus alkoi vasta kello 21 emmekä voineet jäädä enää sitä katsomaan. Nähtyäni Turussa viime kesänä Rohan tallien taidokkaita esityksiä olisin mielelläni katsonut nämäkin esitykset. Nyt katselimme vain kun ritarit ottivat mittaa toisistaan ilman hevosia. Aika kovaa hommaa kun päällä on noinkin painava varustus ja ulkona oli lämmintä lähes 25C astetta. Ainakin yksi ritareista oli nainen - nostan hattua!

Ensi kesänä on ehdottomasti varattava paljon enemmän aikaa kiertää aluetta jotta ehtii katsella vielä monipuolisemmin. Upea tapahtuma ja odotan jo innolla ensi elokuista tapahtumaa. Ehdottomasti suosittelen tapahtumaa kaikenikäisille historiasta, eläimistä, ritareista, keskiajasta, viikingeistä ja käsitöistä kiinnostuineille!

Tästä voit kurkistaa miltä Tammelan Hakkapeliitta tapahtumassa näytti viime kesänä.