Raaseporin linna Snappertunassa on jännä aikamatka keskiaikaan

Raaseporin linna Snappertunassa tarjoaa elämyksellisen aikamatkan yli 600 vuoden taakse. Aikaan, jolloin uljaat ritarit pukeutuivat haarniskaan puolustaessaan kuningasta tai osallistuessaan turnajaisiin. Keskiajalla myös ritarien uskolliset hevoset saivat ylleen omat suojavarusteet. Ruotsin kuninkaan rakennuttaman kivilinnan tornikammareista ovat puolestaan ylhäiset linnanherran tyttäret, linnanneidot tähyilleet mereltä saapuvia laivoja.

Ampuma-aukot paksuissa kiviseinissä ovat muistona siitä, että linnalla on ollut tärkeä merkitys maan puolustamisen kannalta. Muurit ovat aikoinaan olleet meren ympäröimiä ja itse linna on seissyt ylväästi korkeiden silokallioiden päällä. Linnan lähellä on käyty kauppaa mm. oluella, joka noihin aikoihin oli tärkeä kauppatavara. Tässä linnassa on vietetty varsinaista kukoistuskautta juuri ennen kuin se hylättiin ja jätettiin rapistumaan vuosisatojen ajaksi.

Raaseporin linna mainitaan historiallisissa dokumenteissa ensimmäisen kerran jo 1378! Ruotsalainen mahtimies Bo Joninpoika Grip rakennutti ensimmäiset linnan muurit 1360-1370-luvuilla läntisen Uudenmaan keskukseksi. Väitetään, että Grip oli kaikkien aikojen merkittävin ruotsalainen ei-kuninkaallinen maanomistaja. Ilmeisesti tarkoituksena oli tasapainottaa Suomenlahden toisella puolella olevan hansakaupunki Tallinnan vaikutusta rakentamalla linna Suomeen. Toisaalta linnan tehtävänä oli myös valvoa merellä tapahtuvaa liikennöintiä ja kerätä veroja kuninkaalle. Ja toimihan linna toki myös Ruotsin kuninkaan vallan ja mahdin symbolina ja ehkä myös pelotteena.

Raaseporin linnan rakennustarvikkeet ovat lähiympäristöstä. Seinät on rakennettu moreenikivistä, joita on kerätty parin kilometrin säteeltä linnasta. Paksut kivijärkäleet on muurattu yhteen kalkkilaastilla. Myös puuta on tarvittu aikoinaan sekä rakentamiseen että polttopuiksi linnaan. Katsoessani linnanraunioita mietin miten raskasta rakentaminen on keskiajalla mahtanut olla kun kaikki on tehty lihasvoimin...

On mielenkiintoista kurkistaa alueen infotaulusta miltä linna on näyttänyt 1400-luvulla ja verrata sitä nykyiseen. Vuosien saatossa alunperin hyvinkin vaatimatonta linnaketta on laajennettu paljon. Komeimmillaan linnassa on ollut peräti kolme kerrosta ja kuusikerroksinen pyöreä tornikin.

Löysin netin uumenista arkkitehti Magnus Schjerbeckin tekemän havainnekuvan miltä Raaseporin linna on saattanut näyttää 1500-luvulla.

Magnus Schjerfbeck, havainnekuva - kuva lainattu netistä

Raaseporin linnan ruokahuollosta vastasi ns. linnan latokartano eli oma maatila, jossa oli peltoja, laidunalueita, karjaa ja myllykin. Alueen talonpoikien tuli osallistua sekä linnan rakentamiseen että maataloustöihin taksvärkkitöinä keskiajalla. Linnassa on parhaimmillaan ollut satakunta ihmistä, jotka tarvitsivat ruokaa päivittäin.

Kun elettiin keskiaikaa ei Suomessa vielä tunnettu perunaa vaan sen sijaan syötiin nauriita ja muita juureksia sekä suolakalaa ja suolalihaa. Haarukkakin oli vieras esine ruokapöydässä. Olutpanimo sen sijaan löytyi linnan sisältä. Tuohon aikaan olut oli tärkeä elintarvike ja energianlähde. Raaseporin linnan asukkaille oli varattuna olutta 3-5 litraa henkeä kohden päivittäin. Olut oli hyvin säilyvää, ravitsevaa ja se oli keskiajalla myös turvallisempi vaihtoehto kuin vesi tai maito.

Väitetään, että Raaseporin linnassa myös kummittelee. Linnanherra Lauri Akselinpoika Tott menetti 1468 puolisonsa Katariina Jönsintytär Viffertin ja poikansa. Katariina oli palaamassa kotiin Hanneke Wromen aluksella kun se joutui haaksirikkoon Raaseporin Jussarön saaren edustalla. Koko arvokas lasti sekä kaikki laivan parisataa matkustajaa hukkuivat. Kun sää on samanlainen kuin kohtalokkaana yönä nousee Raaseporinjoella usva ja sen seassa voi nähdä naisen pienen pojan kanssa vaeltamassa...

Raaseporin linnan kukoistuskausi oli 1450-1460, jolloin Ruotsista karkoitettu kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde piti linnassa hoviaan useaan otteeseen. Kun Tammisaaresta tuli 1528 Raaseporin läänin hallinnollinen keskus alkoi Raaseporin linna menettää merkitystään. Kun kuningas Kustaa Vaasa antoi vielä Tammisaarelle kaupunkioikeudet 1546 ja perusti Helsingin 1550 alkoi Raaseporin linnan alamäki ja se hylättiin 1553.

Helsinki oli kuitenkin pettymys Kustaa Vaasalle joten 1556 alussa Raasepori aloitti taas voudinlinnana ja yhtenä Suomen herttua Juhanan hallintokeskuksena. Linnan ympärillä oli kuitenkin maankohoamisen vuoksi tapahtunut suuria muutoksia eikä sen merellinen asema ollut enää hyvä. Viimeinen pisara oli linnan olutkellarin romahtaminen, joka johti linnan lopulliseen hylkäämiseen 1558.

Raaseporin linna seisoi autiona yli 300 vuotta. Maan kohoaminen jatkui ja meri pakeni yhä kauemmaksi. Kasvillisuus ja puut valtasivat kokonaan linnan ympäristöineen. 1800-luvun alussa romanttinen rauniolinna alkoi vetää puoleensa matkailijoita ja 1880-luvun lopussa alettiin linnaa kunnostaa nähtävyydeksi.

Vuonna 1890 arkkitehti Magnus Schjerfbeck oli kolmen vuoden ajan johtamassa linnan kunnostustöitä. Hänen sisarensa taiteilija Helene Schjerfbeck kävi myös kahtena kesänä työmaalla maalaamassa maisemia. Taidemaalari Magnus von Wright oli jo vuonna 1863 ikuistanut Raaseporin linnanrauniot -maalauksessa linnan sisäpihalla kasvavat valtavat kuuset.

Magnus von Wright, Raaseporin linnanrauniot - kuva lainattu netistä 

Kesän "maisemointi lampaat" päivälevolla.

Raaseporin linnan alueella on tehty viisi erilaista korjausjaksoa. Itse päälinna on kaivettu esille, sortuneita muuripintoja on korjattu ja muurien sisäseinille on rakennettu puinen käytävä. Päälinnan siipien muurinharjat on peitetty ja torniin on rakennettu kaksi välipohjaa. Päälinnan ritarisali on saanut lankkulattian. Nykyisen ulkoasunsa linna sai 1988 kun viimeinen iso korjaus valmistui. Linnaan on rakennettu myös kulkusilta, jota pitkin sinne pääsee vierailulle. Raaseporin linnan alueella on tehty myös arkeologisia kaivauksia useaan otteeseen.

Raaseporin linnaan pääsee 1.5. - 31.8. päivittäin ja syyskuussa viikonloppuisin. Linnaan pääsee tutustumaan ihan itsekseen kuten me teimme Minnien kanssa. Hyvin käyttäytyvän koiran voi ottaa myös mukaan linnaan minulla kerrottiin infopisteestä. Tosin kun minulla oli koira mukana rajoitti se kulkemista eli emme nousseet ritarisaliin. Huomasin myöhemmin tutkiessani linnan nettisivuja ettei koiria saakaan ottaa mukaan linnaan! 

Haluan ehdottomasti osallistua jossain vaiheessa myös opastetulle kierrokselle, jossa linnanrouva Katariina kertoo elämästä linnassa keskiajalla. Lapsille linnanrouva järjestää myös draamaopastuksia, joihin voi pukeutua keskiaikaisiin vaatteisiin. Tarkemmin aukioloajoista ja opastuksista tästä. Raaseporin linna on Museokortti kohde.

Linnan keskipihalla seisoessani mietin minkälaista elämä on mahtanut olla keskiajalla? Linnojen ikkuna-aukot olivat lasittomia joten siksi ne eivät olleet kovin suuria. Raaseporin linnassa on ollut aina vähän hämärää. Linnan lämmittäminen on hoidettu lämmityshuoneen avulla eli sangoittain palavia hiiliä, joista hehkuvaa lämpöä on kierrätettyä seinissä olleita hormeja pitkin. Silti uskon, että täällä on ollut aina vähän kylmä - myös kesällä. Kaivosta on saatu vettä ja tarpeilla on käyty ulkokäymälässä, johon pääsi kehämuurin oviaukosta.

Raaseporin linnan alueelta löytyy Linnanvoudin tuvan ravintola ja kahvila, joka tarjoilee koko kesän omassa keittiössä valmistettua lähiruokaa ja muita herkkuja. Linnanvuodin tupa kuuluu Suomen ensimmäisiin turistilaitoksiin sillä se avattiin jo vuonna 1893 Turistimajan nimellä!

Luonnonkaunista Lemmenpolkua (500m) pitkin pääsee kävelemään Raaseporin linnasta Forngårdenin talomuseolle Snappertunan keskustaan. Tällä reissulla emme ehtineet testata polkua. Luonto alueella on lehtomaisen kaunista ja siellä kyllä liikkuu mielellään. Myös kajakkeja on mahdollista vuokrata ja lähteä melomaan joelle.

Jos Raaseporin keskiaikainen linna ei vielä ole tuttu kannattaa se ottaa haltuun tänä kesänä!