Kemiönsaaren matkavinkit Marjon matkassa

Eilisessä Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen koko aukeaman juttu Kemiönsaaresta. Melkein aamun ensimmäinen kahvikuppini ehti kylmenemään kun ahmin artikkelia silmilläni. Oli hauska lukea juuri niistä samoista paikoista, joissa olen bloggailuvuosieni aikana itsekin ehtinyt jo vierailla. Toki monta paikkaa Kemiönsaaressa on vielä näkemättä ja kokematta.

Kemiönsaaressa emme perheen kanssa käyneet kesälomareissuilla. Muutenhan lähes koko Suomi ja muutkin Pohjoismaat tulivat hyvinkin tutuksi auton takapenkillä istuen. Ehkä intoni lähimatkailuun lähtee jo noista lapsuuden kesälomaretkistä. Ne lukemattomat campingalueet ja myöhemmin mökkikylät ovat hauskoja muistoja.

Lapsuudessani taloyhtiöömme muutti perhe, jonka molemmat vanhemmat olivat kotoisin Kemiöstä. Silloin ei puhuttu kyllä Kemiönsaaresta vaan ihan pelkkä Kemiö riitti kertomaan heidän kotipaikkansa. Kemiönsaarihan muodostettiin vasta 2000-luvulla Kemiöstä, Dragsfjärdistä ja Västanfjärdistä. Perheen tytär aloitti koulun veljeni luokalla ja vietti meillä aikaa usein koulun jälkeen. Perheellä oli silloin ja on edelleenkin kesänviettopaikka Kemiössä.

Minä reissasin Kemiönsaarelle ensimmäistä kertaa 2015 kesällä ystäväni Minnan kanssa. Ehdimme tuon matkan aikana nähdä vaikka mitä mielenkiintoista ja niistä syntyi postauksia tänne blogiin. Nyt suunnittelen kuumeisesti uutta reissua kesälomallani Kemiönsaarelle ja erityisesti Högsåran saarelle ja Farmor's Cafe nimiseen kahvilaan. Olen houkutellut Saariston Marttaa paikallisoppaaksi itselleni koska Marttahan asuu Vestlaxissa Kemiönsaarella.

Saa nähdä jatkuuko Marjon matka Kemiönsaarella tänä kesänä ja mitä siellä tullaan näkemään sekä kokemaan. Tässä vinkkejä mitä Kemiönsaaresta olen jo ottanut haltuun ja mistä vielä haaveilen.

Kasnäs, Källarvinden kesäkahvila

Kasnäsintien varresta löysimme ihan sattumalta kesällä 2015 kahvilan. Tämä Källarvinden kahvila tarjoili kahden nuoren tekemiä suussa sulavia herkkuja mukavassa maalaismiljöössä. Kurkkasin heidän Facebook sivuiltaan, että toiminta on laajentunut ja siellä tarjoillaan myös lounasta sekä sunnuntaibrunssia. Källarvinden on ollut myös mukana Baltic Jazz -tapahtumassa tapaksillaan. Maukasta ja rakkaudella tehtyä ruokaa joten vahva suositus. Haluan itse mennä ehdottomasti käymään uudelleen ja maistelemaan heidän herkkujaan.

Söderlångvikin kartano

Kemiöstä löytyy myös suomenruotsalaisen liikemies, lehdenkustantaja ja taidemesenaatti Amos Andersonin Söderlångvikin kartano. Anderson oli alunperin kemiöläissyntyinen joten ei siis ihme, että hän osti 1927 Söderlångvikin tilan ja laajennutti sen päärakennuksen kartanomaiseksi 30-luvulla. Tilasta muodostui hänelle läheinen kesäpaikka ja Amos Anderson kuolikin täällä 1961.

Me pääsimme 2015 kesällä tekemään kartanokierroksen ja tästä löydät lisää sisäkuvia kartanosta. Paljon huoneita, taidetta, eri aikakausien huonekaluja ja nähtävää. Valitettavasti tällä hetkellä kartano on remontissa eikä siellä voi vierailla. Myös mielenkiintoinen yksityiskohta on Andersonin autotallin seinää koristavat naisfiguurit, joista löytyy lisätietoa 2015 postauksesta.

Remontista huolimatta kannattaa Söderlångvikiin mennä sillä sieltä löytyy Café Vivan, jossa mekin piipahdimme pikkusuolaisella. Kahvilan yhteydessä on usein taidenäyttelyitä, konsertteja ja pikku puotikin. Kahvilan ulkopuolella oli myynnissä myös paikallisten tuottajien kesän satoa.

Taalintehdas

Taalintehdas on historiallinen ruukkikylä luonnon keskellä. Täältä löytyy vierasvenesatama, vanhoja viehättäviä puutaloja, hotelli, ravintoloita ja kylän muita palveluita. Kuten Hesarin artikkeli kertoi on raudan valmistaminen ollut täällä historiaa jo vuodesta 2012. Silti kylän rakennukset, satama ja iso tehdashalli - jonka sisällä vanhimmat tehtaan osat ovat edelleen - kertovat menneestä historiasta.

Ruukkimuseossa pääsee tutustumaan tarkemmin Taalintehtaan tehdashistoriaan aina 1600-luvulta saakka. Me emme museoon reissullamme ehtineet joten sekin jäi vähän polttelemaan. Söimme lounasta vierasvenesataman ravintola Portsidessa ja katselimme kesäistä menoa merellä. Taalintehtaalla on myös kaunis kivikirkko 1920-luvulta, johon haluaisin myös kurkistaa.

Dragsfjärd

Lövön silta Kasnäsin ja Dragsfjärdin välillä on melko huikea kokemus. Silta on 480m pitkä ja se on korvannut aiemman lossiliikenteen. Sain räpsittyä valokuvia auton ikkunasta ja niitä näet tästä. Dragsfjärd on maa-alueena hyvin rikkonaista ja pinta-alasta vain 8% on maata. Suurin osa maa-alasta onkin Kemiönsaarella ja lisäksi Dragsfrärdiin kuuluu laajasti saaristoa. Myös Hiittisten saaristo on osa Dragsfjärdia.

Dragsfjärdin kaunis kirkko on 1700-luvun lounaissuomalainen ristikirkko ja se on kirkonrakentaja Antti Piimäsen keskeisiä töitä. Kannattaa kurkistaa sisälle tähän suojeltuun kirkkoon. Katosta roikkuvat kirkkolaivat kuuluvat tänne saaristoon ja kauniin saarnastuolin on tehnyt Eric Biur 1753.

Sagalund

Sagalundia on kutsuttu Suomen Skanseniksi. Sagalundilla on kunnia olla Suomen ensimmäinen ulkoilmamuseo koska se avattiin jo vuonna 1900. Seurasaari Helsingin Meilahdessa avasi ovensa yleisölle vasta yhdeksän vuotta myöhemmin. Kemiöläinen kansakoulunopettaja Nils-Oskar Jansson perusti Sagalundin esikuvanaan nimenomaan Tukholman Skansen.

Museoalue ja Sagalundgården ovat auki päivittäin 11-17. Paikka soveltuu kaikenikäisille ja siellä on paljon kiinnostavaa katsottavaa: käräjätalo, torppa, maatila, huvila ja kaksi vanhaa kouluakin. Me vierailimme museon ollessa jo melkein kiinni joten itse rakennuksia katselimme vain ulkoa. Sagalundgårdenissa kävimme myös sisällä ja sieltä löytyy kaikkea kivaa lapsille ja lapsenmielisille.

Onko Kemiönsaari sinulle tuttu? Jos olet vieraillut 

Kemiönsaarella niin mistä paikasta haluaisit vinkata?