UIT:n revyy Herkkua kuin heinänteko osui ja upposi

Eilen oli jännä ilta! Olin saanut kutsun Uuden Iloisen Teatterin ensi-iltanäytökseen Peacock-teatteriin. Olen kertonut täällä blogissa useaan otteeseen olevani suuri Linnanmäki fani. Nyt on pakko tehdä toinenkin tunnus. Vuosia olen fanittanut myös Uutta Iloista Teatteria tai kotoisammin siis UIT:tä. Muistan, että kävin omien vanhempieni kanssa ensimmäisen kerran katsomassa revyytä.

Uusi Iloinen Teatteri perustettiin 1978 ja se onkin Suomen ainoa ammattimainen revyyteatteri. Muutin omilleni ja elämä soljui eteenpäin mutta kiinteänä osana kevättäni oli UIT:n jokavuotinen revyy. Revyy, jossa aina oli sopivassa määrin tanssia, laulua sekä ajankohtaisia sketsejä. Koko bloggausurani aikana en tosin ole jostain kumman syystä ehtinyt kertaakaan UIT:hen. Eilen oli perhosia vatsassa kun harpoin Tivolikujalla kohden Lintsin pääsisäänkäyntiä ja tuttua Peacock-teatteria. Tuli kutkuttava tunne, että tästä tulee hauska ilta ja niin siitä tulikin!

Revyyn nimi "Herkkua kuin heinätekoa" antoi viitteitä jo siihen, että tämän vuoden esityksessä oltaisiin myös maalaismaisemissa. Alkukohtaus Niskavuoren Juhanista ja voimakastahtoisesta piika Malviinasta "kirnuamassa voita" heinäpaalien pöllytessä sai jo poskilihakset helliksi. Tämä meijerska, Katariina Havukainen otti nimittäin luulot pois pehmoisännältä, Kai Vaine, joka haaveili vain runojen kirjoittamisesta. Girlpoweria ja varsinaista ilonkorjuujuhlaa!

Tämän vuotisen revyyn on ohjannut näyttelijä Sari Siikander ja koreografiasta on vastannut Tanssi Tähtien Kanssa -kisasta tuttu tanssija Mikko Ahti. Lavalla nähtiin muitakin teeveen tanssiohjelmasta tuttuja tanssijoita eli sorjavartiset Jutta Helenius ja Katri Mäkinen. Miehistä tanssivoimaa ja kivan treenattuja vatsalihaksiaan tanssitaitojen lisäksi pääsivät esittelemään myös Emil Hallberg ja Antton Laine. Aina on hauska kun silmäruokaa löytyy myös meille naisille.

Tämän vuoden käsikirjoittajat ovat Katariina Havukainen, Arttu Kapulainen, Ville Majamaa, Hannes Suominen ja André Wickström. Viisikko on saanut aikaan erittäin osuvia sketsejä. Antti Rinne SDP:n naisedustajien kanssa etsimässä puolueelle uutta suuntaa, kannatusta ja nousua on hulvaton. Myös iltapäivälehden klikkiotsikoita kuumeisesti metsästävä päätoimittaja sai nauramaan ihan kippurassa.

Nina Tapio ja Sinikka Sokka olivat aivan täydellisiä "ruusunpunaisten silmälasien" läpi somettavia naisia, joiden elämää kaikki voivat sitten Facebookissa, Twitterissä, Instassa tai blogeissa vain ihailla. Satiirinen pikkupiikki siihen somemaailman kuplaan,  jossa moni näyttää elävän nykyään ajatuksella "mul on täydellinen elämä" vai onko kaikki kuitenkaan sitä miltä sen annetaan näyttää?
Revyyn miehet tekivät omassa esityksessään hulvatonta parodiaan siitä miten kaikki miehet ovat puolestaan somessa aaah, niin pirun komeita.

Itseäni kosketti eilisessä revyyssä eniten Sinikka Sokan esittämä laulu Vanha nainen, jonka sydämessä asuu yhä pieni tyttö. Istuin sattumalta suuresti ihailemani näyttelijälegenda Anja Pohjolan vieressä katsomossa. Olimme jutellaan ennen näytöksen alkua hassuista sattumuksista katsomossa sekä sellaisista näytelmistä, joista on jouduttu poistumaan väliajalla. Silmäni kostuivat Sokan laulaessa ja uskon, että vierustoverillani myös. Hyvässä esityksessä on hyvä olla myös tällaisia elämyksiä.

Aivan hulvattomia olivat myös Pihla Penttisen ja Panu Vauhkosen erilliset wc-pönttökohtaukset. Itselleni vähän tuntemattomampi Panu pohdiskeli miksi ihmeessä nykyajan laulajilla on vain yksi artistinimi? Ennen sentään oli Tapani Kansa mutta nykyään vain "joku Alma". Pihla maalasi puolestaan painajaismaisen kuvan sukulaisista, jotka tuppaavat kesämökille mukanaan paketti makkaraa loisimaan useiksi päiviksi. Kaikkea sitä pieni ihminen voi pytyllä istuessaan miettiä. Toimi!

Antti Lang vävykokelaana tyttösystävänsä vanhempien luona ensimmäistä kertaa joutui puolestaan melkoisen pyöritykseen. Tässä perheessä kun oltiin muuten "todella avomielisiä" mutta politiikasta ei todellakaan puhuttu. Huonokuuloinen isoäiti, Sinikka Sokka oli myös hauska kohtauksessa.

Sami Hintsasen viattomalla kauppareissulla paholaismaisen myyntimiehen kouriin päätyminen kirvoitti kunnon naurut. Myös Hintsanen "hopeinen, kieltää lipova liskomies" oli hauska. Temptation Island parodiassa Hintsanen loistaa "parisuhdettaan testaavan pariskunnan" toisena osapuolena. Kai Vaineen Sami Kuros-imitaatio on ihan helmi myös - se tukka ja pikku punnerrus vielä lopussa - naurattaa nytkin.

Uuden Iloisen Teatterin musiikkipuolesta vastasi Jean S. kuten jo useita vuosia. Valkoiset bootsit jalassa ja stetson päässä iloinen Jean S. ja uusi kosketinsoittaja Sussu S. Ketola esittävät kappaleen "Mitä onkaan miehisyys". Letkeää ja toimivaa.

UIT 2019  viihdyttää, kiihdyttää, naurattaa ja nostaa jopa vähän kyyneleitäkin silmiin. Liikettä, tanssia, svengaavaa laulua, hauskanpitoa, satiiria, pohdintaa ja parodiaa. Erittäin toimiva kokonaisuus, jota ei kannata jättää väliin. Esitykset 4.5. - 15.6.2019.

Jos et vielä ole hankkinut äitienpäivälahjaa yllätä äiti tai isoäiti tai molemmat viemällä heidät Peacock-teatteriin viihtymään. Esitys sopii kaikenikäisille. Puolitoista tuntia menee kun siivillä ja on helppoa ei kun "Herkkua kuin heinänteko". 

Kaikki postauksen kuvat ovat pressikuvia. 

Kiitos Uusi Iloinen Teatteri kutsusta ensi-iltaan!