Halosenniemessä on "Naisia tupa täynnä" tänä kesänä

Halosenniemi Tuusulanjärven rannalla on upea paikka kaikkina vuodenaikoina ja erityisesti näin keväällä. Taidemaalari Pekka Halosen ateljee ja koti on vaikuttavan ylväs, erämaahenkinen hirsirakennus, joka edustaa kansallisromantiikkaa. Tuusulan Rantatien maisemiin yli sata vuotta sitten syntynyt taiteilijakotien yhteisö on kokonaisuutena ainutlaatuinen paikka. Jos Tuusulanjärvi huviloineen ei ole vielä tuttu niin tänä kesänä kannattaa aloittaa siihen tutustuminen Halosenniemestä, jossa on "Naisia tupa täynnä" taidenäyttely 16.5. - 31.8.2019. Pääsin itse kurkistamaan "näitä naisia" avajaisissa jo torstaina ja vaikutuin.

Ajaessani kohden Tuusulaa minulle muistui yhtäkkiä mieleen Ateneumin näyttely syksyltä 2013. Järven lumo -näyttely kertoi tarinoita Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä, joka syntyi järven itärannalle 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Näissä upeissa maisemissa on syntynyt siis monia suomalaisia merkittäviä maalauksia, sävellyksiä ja runojakin.

"Mietin mielessäni aikaa yli satavuotta kun Juhani Ahon puoliso Venny Soldan-Brofeldt on löytänyt perheelle Aholaksi nimetyn talon Järvenpään kylästä ja perhe on muuttanut maaseudun rauhaan pois kaupungin hulinasta. Muutaman vuoden sisällä ystäväperheet Pekka ja Maija Halonen, J. H. Erkko, Eero ja Saimi Järnefelt sekä Jean ja Aino Sibelius seurasivat perässä ja tämä ainutlaatuinen taiteilijayhteistö syntyi. Kaupunkiin oli kuitenkin junalla lyhyt matka ja perheiden miehillä myös Hotelli Kämpiin ja "sivistyksen" pariin :D" blogipostaukseni 12.10.2013

Ennen näyttelyä kannattaa piipahtaa katsomassa kaunista Halosten puutarhaa. Tämä vanha Halosenniemen puutarha avattiin kunnostettuna vuonna 2000. Puutarha oli päässyt vuosien saatossa pahasti villiintymään. Puutarhan kunnostamisen suunnittelussa on käytetty apuna Pekka Halosen taideteoksia. Pekka Halonen teki aikoinaan useita maalauksia puutarhan kasveista ja näkymistä.

Puutarhaan on tehty hiekkapolku, jota pitkin voi kulkea. Tuomet kukkivat ja niiden tuoksu oli huumaava kevätillassa. Auringonvalo siivilöity järveltä ja melkein kuuli veden liplatuksen. Näissä maisemissa taiteilijan vaimo Maija Halonen on aikoinaan viljellyt kasvimaalla kaaleja, tomaatteja ja avomaakurkkuakin. Kunnostustöissä löydettiin myös väliaikaisesti hävinneiden kasvien siemeniä maakerrosten alta ja ne ovat alkaneet kasvamaan täällä uudelleen. Äärimmäisen kaunis paikka!

Halosenniemen kansallisromanttinen hirsitalo valmistui vuonna 1901 talkoovoimin. Pekka Halonen oli Tuusulanjärvelle suuntautuneilla hiihtomatkoillaan löytänyt kauniin Pitkäniemen, johon koti ja ateljee sitten rakennettiin. Halonen suunnitteli talon yhdessä veljensä Antti Halosen kanssa.

Löydän talosta paljon yhtymäkohtia Akseli Gallen-Kallelan Kalelaan Ruovedellä, jossa olen päässyt vierailemaan lapsena. Halosenniemessäkin on valtavan suuri ateljeeikkuna järvelle. Tosin ikkuna ei ole ihan yhtä suuri kuin Kalelassa, jonne nykyään ei enää valitettavasti pääse vierailulle. Halosen esikuva taloa rakentaessaan oli myös Emil Wikströmin Visavuori. Tästä voit kurkistaa postaukseni sieltä.

Halosenniemi on muutettu museoksi vuonna 1990. Tämän kesän taidenäyttelyn keskiössä ovat naiset. Näyttelyssä on esillä monia loistavia naistaiteilijoita. Taulujen kuvauskohteina on myös naisia monissa eri rooleissa - arkisissa askareissa, rakkaina, vaimoina, lapsina ja viettelijättärinä. Naisia tupa täynnä -näyttelyn teokset ovat kultakauden taiteilijoiden merkkiteoksia. Täällä on esillä hyvin harvoin julkisesti nähtyjä maalauksia yksityiskokoelmista. Halosenniemen näyttelyssä valokuvaaminen on kielletty joten postauksessa käytetyt kuvat ovat lehdistökuvia.

Pekka Halonen, Punapukuinen nainen 1911, yksityiskokoelma, kuva Matti Ruotsalainen

Elin Danielson-Gambogi, Meren rannalla 1904, K.H.Renlundin museo, 

Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo

Näyttelyssä on töitä seuraavilta taiteilijoita:

Pekka Halonen, Elin Danielson-Gambogi, Helene Schjerfbeck, Maria Wiik, Amélie Lundahl, Albert Edelfelt, Ellen Thesleff, Fanny Churberg, Venny Soldan-Brofeldt, Akseli Gallen-Kallela, Eero Järnefelt, Eero Nelimarkka, Tyko Sallinen, Helmi Biese, Anna Sahlstén, Eemil Halonen, Marcus Collin, Anders Zorn

Helen Schjerfbeck, Orvokkeja japanilaisessa maljakossa n.1890, Villa Gyllenberg

Halosenniemen näyttelyn tauluista haluan nostaa esille itseäni puhutelleen Maria Wiikin Innocentia maalauksen vuodelta 1900, joka huutokaupattiin muutamia vuosia sitten peräti 300 000 eurolla. Maria Wiik (1853-1928) oli yksi Suomen eturivin taiteilijoita kultakaudella. Maria Wiik eli aikana, jolloin naistaiteilijan ura ei välttämättä ollut helppo valinta naisiin kohdistuvien tiukkojen rooliodotusten vuoksi.

Halosenniemen näyttelyssä on esillä myös Elin Danielson-Gambogin maalauksia, jotka aikoinaan herättivät pahennusta. Hänen maalaustensa aiheet rikkoivat aikansa sovinnaisuuden rajoja. Minusta äärimmäisen kaunis maalaus Meren rannalla (1904) esittää naiset vahvoina ja riippumattomina yksilöinä, joka 1800-1900 lukujen vaihteessa ei ollut sopivaa.