Kevät herättelee punkit sekä koirien että omistajien harmiksi

Kevään saapuminen ja ilmojen lämpiäminen tietää meille koiranomistajille ja koirillemme uuden punkkikauden alkamista. Kun maa on lumeton ja maaperän lämpötila on noin +4 astetta lähtevät aikuiset punkit jo liikkeelle. Aikuisen punkin esiaste, nymfi tarvitsee puolestaan +7 astetta ja punkkien toukat +10 astetta. Punkit etsivät kuumeisesti veriateriaa ravinnoksi itselleen. Mikäs sen helpompi saalis kuin luonnossa liikkuva koira. Ystäväni löysi jo toissa viikolla ensimmäisen punkin lemmikistään.

Inhottavat, verta imevät puutiaiset eli punkit ovat laajentaneet vuosi vuodelta elinalueitaan meillä Suomessa. Punkit eivät todellakaan ole enää vain rannikkoseutujen ja saariston riesana kuten minun lapsuudessani. Ilmastomuutos vielä edesauttaa punkkien elinpiirin kasvamista entisestään. Puutiaiset matkaavat yhä pidemmälle pohjoiseen myös lintujen mukana. Punkit levittävät puutiaisaivokuumetta ja borrelia bakteeria mihin ikinä ne menevätkään.

Kun sain kutsun pari viikkoa sitten MSD Animal Health:n järjestämään koirateemaiseen lehdistötilaisuuteen Marsaanan showroomille ilmoittauduin heti innolla mukaan. Ehdottomasti olisi mielenkiintoista kuulla lisää oman russeliriiviöni Minnien terveyden edistämisestä. Paikalla olisi puhumassa tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Seppo Saari, joka kertoisi tärkeää tietoa mm. punkeista, madottamisesta sekä rokottamisesta. Tilaisuuteen olivat myös nelijalkaiset karvakaverit tervetulleita mutta koska Minnie oli hammasoperaation jälkeen vielä toipilaana jätin sen kotiin lepäilemään.

Koiraystävien aamiaismenu

Tuoretta kanaa

Kananrasvaa

Kanakastike

Peruna

Herne

Pellavansiemen

Mango

Mustikka

Omena

Mansikka

Porkkana

Tomaattia

Kehäkukan lehdet

Nokkonen

Karhunvatukan lehdet

Fenkoli

Kumina

Kamomilla

Sitruunamelissa

Mannaanioligosakkaridit (MOS)

Frukto-oligosakkaridit (FOS)

♥ Herkkuja sekä kaksi- että nelijalkaisille ♥

tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Seppo Saari

Puutiaiset (Ixodidae) on punkkien tunnetuin heimo. Aikuisilla puutiaisilla on kahdeksan jalkaa. Koiraat ovat mustia, naarailla on punainen vatsapuoli. Naaraiden munista tulee toukka, siitä nymfi ja siitä sukukypsä aikuinen puutiainen. Jokaisessa kehitysvaiheessa puutiainen tarvitsee verta sekä naaras myös muniakseen. Sekä nuoruusmuodot että aikuiset puutiaiset imevät verta eläimistä ja joskus myös meistä ihmisistä. Siinä ruokaillessaan ne myös tartuttavat ikäviä tauteja uhriinsa.

Punkkiperhe: naaras (isompi) ja uros (pienempi), nymfejä ja toukkia.

Yleisin koirasta pois nypittävät ikävä seuralainen on ns. tavallinen punkki (Ixodes ricinus). Uusi tulokaslaji on taigapunkki (Ixodes persulcatus) eli siperianpuutiainen. Suomessa on tavattu myös satunnaisesti kolmatta Hyalomma-punkkia (Hyalomma marginatum). Hyalomma-punkki on sekä ulkonäöltään että elintavoiltaan aivan erilainen kuin meille tyypilliset Ixodes-suvun puutiaiset. Meille tutut punkithan ovat väritykseltään tummia, pieniä ja verkkaisesti liikkuvia.

Hyalomma-puutiainen on värikkäämpi, isompi ja vikkelämpi otus. Puutiaisen selkäpuoli on uurteinen ja sen ohuissa raajoissa näkyy vaaleita poikkivöitä. Urosta on kooltaan noin nelimillinen mutta naaras voi olla jopa kuusimillimetriä pitkä. Kun Hyalomma on imenyt itsensä täyteen verta voi se olla jopa 2 cm kokoinen!

Hyalomma ei myöskään vain passiivisesti odottele ateriaansa vaan se voi havaita kohteensa jopa 9 metrin päästä. Hyvän näkökykynsä ja nopeiden jalkojensa ansioista Hyalomma voi kuulemma jahdata "veriateriaansa" jopa 10 minuutin ajan! Tämä otus kuulostaa vieläkin inhottavammalta kuin normipuutiaiset.

Hyalomma-puutiainen, Kuva YLE

Ja onhan sitten vielä olemassa ruskea Afrikasta kotoisin oleva koiranpunkki, jota tavataan meilläkin sisätiloista. Jos koirastaan löytää talviaikaan punkin on kyse juuri tästä puutiaisesta. Ruskean koiranpunkin elinkierto munasta aikuiseksi kestää 3-4 kuukautta. Saatuaan veriateriansa punkki munii lattian ja seinien rakoihin. Lämmin asunto tarjoaa monia hyviä piilopaikkoja joten vaikka koira saisikin toistuvasti punkkikarkotetta punkit jatkavat elämään. Ruskea koiranpunkki voi siirtyä myös ihmiseen.

Jos matkustaa lemmikkinsä kanssa vaikka näyttelyihin tai lomalle Euroopassa tulee huomioida vielä useita muita asioita suojatakseen karvakaverinsa vaikka hietasääskiltä, sydänmadolta ja myyräekinokokilta. Me emme Minnien kanssa matkusta kuin kotimaassa joten suojaudumme vain puutiaisia vastaan.

Olen vuosia käyttänyt Minniellä yrttipunkkipantaa torjumaan puutiaisia kesällä. En ole koskaan halunnut laittaa sen niskaan punkintorjuntaan tarkoitettua paikallisvaleluliuosta. Olen kokenut liuoksen äärimmäisen hankalaksi käyttää. Viime vuonna saimme eläinlääkäriltä reseptillä suun kautta nautittavia punkkitabletteja mutta "pelosta käyttää niitä" ostin taas yrttipunkkipannan koiralle. Russelista löytyi muutamia punkkeja kesän aikana ja jokainen niistä on minulle liikaa.

Tarkistin, että reseptillä saamani purutabletit ovat edelleen voimassa joten aloitamme nyt niillä punkkien torjunnan. Purutabletit tulivat markkinoille muutamia vuosia sitten ja niitä käytettäessä lääkeaine imeytyy lemmikin vereen. Verta imevä punkki puolestaan kuolee hyvin nopeasti lääkeaineeseen.

Tärkeätä on myös kolmen kuukauden välein uusia puutiaisen torjunta koska punkeille sopivan lämpöiset kelit jatkuvat kesäkuukausien jälkeenkin. Viime kesänä ostin myös punkkilasson, joka toimii minusta paremmin kuin punkkipihdit. Tärkeitä on ettei mistään tapauksessa laita punkkiin mitään rasvaa (voita) koska silloin punkki oksentaa "myrkkynsä" koiraan.

Koiralle kannattaa myös tehdä aina ulkolenkkien jälkeen punkkisyyni kotiin tullessa. 

Koirien madottamisen suhteen monet koiranomistajat noudattavat nyrkkisääntöä "kun lumi sulaa ja lumi sataa on aika madottaa koira". Koiralle tulisi antaa myös matokuuri vähintään viikkoa ennen rokotusta. Matokuuri on tärkeä rokotuksen tehon kannalta. Onneksi rokotusten suhteen oma Espoon Eläinlääkäriasemamme pitää huolen ajankohdista kutsuen meitä säännöllisesti rokotuksiin. Matoja koirat voivat saada koirapuistosta mutta myös muualta maastosta.

Erittäin mielenkiintoinen infotilaisuus joten kiitos tästä tietopaketista. 

Juteltuani ELL Seppo Saaren kanssa sain varmuuden purutablettien osalta.

Oli myös hauska nähdä erikokoisia ja näköisiä karvakavereita.

Ja kaikki koirat käyttäytyvästi todella hyvin.