Hyvää vappua kaikille

TÖTTÖRÖÖ! 

Tänään on huhtikuun viimeinen päivä ja sehän tarkoittaa sitä, että vietämme kevään juhlaa vappua. Moni kaivaa esille kellastuneen, liian pienen ylioppilaslakkinsa jostain viime vuosituhannelta ja yrittää sulloa sitä epätoivoisesti päähänsä vapun kunniaksi. Joko päänuppi on kasvanut tuhottoman tietotulvan ansiosta tai vappulakki on vain kutistunut mutta vuosi vuodelta sitä on vaikeampi päähänsä ujuttaa. Mutta perinteistähän on pidettävä kiinni! 

Ylioppilaslakki tai valkolakki otettiin käyttöön 1810-luvulla ja nykyiseen muotoonsa se vakiintui 1870-luvulla. Samettinen valkoinen päällys, musta reunus sekä lippa ja kullanvärinen kokardi. Ruotsin Uppsalasta saadun mallilakin mukaan joukko Helsingin yliopiston opiskelijoita tilasi keväällä 1865 ompelija Maria Grapelta valkoiset lakkinsa, joissa oli sininen vuori. 

Nykyään ylioppilaslakki pidetään vain vappuna ja akateemissa juhlissa. Vielä 1950-luvulle saakka tapana oli käyttää lakkia koko yliopiston kesäloman ajan vapusta syyskuun loppuun. Monissa Suomi-elokuvissa maaseudulle kaupungista kesäksi tulevalla ylioppilaalla on yo-lakki tiukasti päässä myös heinäpellolla. 

Mutta ei todellakaan pidä olettaa, että tämän vapun karnevaalihumu on vain ylioppilaiden ympärille kehittynyt juhla muiden joukossa. Meillä Suomessa vappu on perinteisesti kuulunut maatalouden vanhoihin merkkipäiviin. Jos säät vain sallivat vappuna karja pääsi ensi kertaa laitumelle kirmailemaan. 

Meidän nykymuotoinen vappu rantautui länsinaapuristamme Ruotsista 1800-luvulla. Kaupunkien kesäravintola avasivat ovensa kevään ja vapun kunniaksi. Paremman väen vapunviettoon kuuluivat noihin aikoihin kevään ensimmäiset ulkoilmakonsertit taivasalla. Rouvat pukivat keväisemmät hameet päälle hattuinen ja herrat kevensivät myös vaatetustaan ilmojen lämmitessä. 

Vappu sanan takana on taas englantinen kuninkaantytär Valburg, joka 700-luvulla eli abbedissana saksalaisessa luostarissa. Kuolemansa jälkeen Valburg juhlistettiin pyhimykseksi toukokuun 1.päivänä koska hänen sarkofagistaan tihkui pyhää öljyä hänen kuolemansa jälkeen. 

Keski-ajasta saakka toukokuun ensimmäinen on ollut vapaapäivä ja juhlinnan perusta Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Virossa ja Latviassa. Vapunvietto nykyään on kuitenkin todella kaukana kirkollisen juhlapäivän vietosta.

Yhdysvalloissa toukokuun 1.päivä kutsuttiin nimellä Moving Day. Päivällä oli tärkeä merkitys sillä työtekijät uusivat työsopimuksensa seuraavaksi vuodeksi tai vaihtoivat työpaikkaan toukokuun alussa. Joukko amerikkalaisia työläisiä järjesti toukokuussa 1886 Chicagossa Haymarket Squarella mielenosoituksen vaatien 8 tunnin työaikaa päivittäin. 

Ikävä kyllä mielenosoitus muuttui mellakaksi, jossa sai myös surmansa ihmisiä. Vuonna 1889 Pariisissa kokoontunut toinen internationaali (myöh. Kansainvälinen Työväenliitto) päätti ryhtyä viettämään vappua Haymarketin työläisten muistolle yleisenä mielenosoitus- ja juhlapäivänä. 

Vappupäivä - suomalaisen työn päivä - on ollut liputuspäivä vuodesta 1978. Lakisääteinen vapaapäivä vapusta tuli jo 1944. Huomenaamuna pirteimmät vapunjuhlijat suuntaavat Ullanlinnanmälle eväskoreineen ja kuohujuomineen jo hyvissä ajoin ennen lipunnostoa klo 9. Kippis ja kulaus vapun kunniaksi!

Siitä voikin sitten jäädä juhlistamaan Kaivopuiston korkeimmalle kalliolle siis Ullanlinnanmäelle Suomen  suurinta ulkoilmapiknikiä. Lukuisia vappuja täällä on tullut itsekin vietettyä tiettyjen puiden alla nurmikolla opiskelija- ja ystäväporukoiden kanssa. On kaiken värisiä opiskelijahaalareita, hassunhauskoja vappuperuukkeja ja -neniä, serpentiiniä, ilmapalloja, koiria, lastenvaunuja, naurua, iloa ja IHAN hirveät jonot Bajamajoihin. Usein vappuna myös on aika viileää eli toppatakki onkin paras varuste Ullanlinnanmäelle.

Tänään 18 on sitten perinteinen Mantan lakitus Kauppatorilla, josta vappujuhlinta alkaa. Tuntia aiemmin opiskelijat aloittavat jo juhlallisuudent Mantan perusteellisella pesulla. 1908 Kauppatorin laidalle pystytettiin kuvanveistäjä Ville Vallgrenin Pariisissa tekemä alastonta naista esittävä patsas. Keskellä suihkulähdettä seisova hahmo nimettiin Havis Amandaksi. Vallgrenin ajatuksissa Havis Amanda on Helsingin ruumiillistuma mutta helsinkiläisissä "Meren rakastettu" aluksi herätti pahennusta alastomuutensa takia. Patsas oli myös liian kurvikas ja keimaileva eikä siinä nähty mitään yhtymäkohtia suomalaiseen naiseen.

Kun Manta on saanut lakin kutreilleeen kajahtaa ilmoille tuttu Gaudeamus igitur kappale. Laulun aloitussanat tarkoittavat suomeksi "Riemuitkaamme" ja kun ensimmäisen kerran sai painaa ylioppilaslakin päähänsä laulettiin juuri sama keskiaikainen latinankielinen opiskelijalaulu. Lauluhan sopii vappuun kuin nenä päähän sillä alun perin se on juuri ollut iloinen opiskelijoiden juomalaulu.

Vappuun kuuluu olennaista sima. Itse asiassa sima ja vappu ovat kuuluneet yhteen 1700-luvulta alkaen. Siman perinteiset raaka-aineet ovat veden lisäksi sitruuna, sokeri, hiiva ja rusinat. Ennen kuin sokeria oli Suomessa saatavilla, simaan käytettiin sokerin sijasta hunajaa.

Siman alkoholipitoisuus alkoi selvästi alenemaan 1700-luvulla, jolloin simasta tuli suosittu kesäjuoma varakkaiden ja aatelisten keskuudessa. Siman raaka-aineet olivat kalliita eikä työväestöllä ollut varaa hunajaan, sitruunaan ja hiivaan. Simaa valmistettiin ruotsalaisen Cajsa Wargin keittokirjan ohjeiden mukaan ja sitä tarjoiltiin esimerkiksi pappilan vappukesteissä tai uusien pappien astuessa papin virkaan.

Työväestön keskuudessa sima yleistyi vasta 1800-luvulla. 1900-luvulla simasta tuli koko kansa kesäjuoma, johon oli toki vaikuttamassa myös kieltolaki (1919-1932) ja raittiusliike, joka kehotti juomaan shampanjan sijaan simaa.

Vapun katukuvaan kuuluvat myös ilmapallot olennaisesti. Lelumuseo Hevosenkengän mukaan ensimmäiset ilmapallot olisi myyty Helsingissä jo keväällä 1903 ja ne olisi tuotu Saksasta. Mahdollisesti ilmapalloja on myyty Viipurissa jo aiemminkin. Ilmapallot alkoivat yleistyä 1920-luvulla, jolloin muodissa olivat värikkäät raita- ja pilkkupallot. Foliopalloihin siirryttiin 1980-luvulla.

Tämän vapun hitti on YLEn mukaan sateenkaarivärinen "kakka-emoji pallo" eli Rainbow poop. Hyvänä kakkosena on yksisarvispallo ja katukuvassa olen nähnyt jo My Little Pony -pallojakin.

Tippaleivät, joista itse pidän huomattavasti enemmän kuin munkeista ja donitseista kuuluvat meillä vappuperinteisiin. Uppopaistetut leivonnaiset ovat olleet 1700-luvulla vielä säätyläiskodeissa juhlaleivonnaisia ja hienoja tippaleipiä tarjoiltiin mm. hautajaisissa. Omia suosikkejani ovat Fazer "höttötippaleivät", jotka ovat vaan niin ihania.

Ja lopuksi vielä mainioita Kevätpörriäisen 2019 vitsejä lasten suusta kuultuna.

Mikä on hamstereiden lomailupaikka?

 Hamsterdam. / Celesta ja Vilma 4C

Mitä meksikolainen sanoo, kun hän näkee hyvän PowerPoint-esityksen?

 Buenos dias. / Joel Vilen ja Maksimilian Fitisenko 5C

Mitä eroa on Stockalla ja Eduskuntatalolla?

 Stockmannilla on hullut päivät vaan viikon. / Amirah ja Jenni 6J

Mitä puolalainen tekee altaassa?

- Polskii. / Eino ja Toni 5C

♥  HYVÄÄ  VAPPUA  KAIKILLE ♥

Kaikki postauksen kuvat on lainattu netistä.